Uutisia 22.4.2024
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
”Virallisen tilastotiedon keskeinen tietolähde olemme me kansalaiset, mitä ei useinkaan tulla ajatelleeksi. Esimerkiksi työllisyyttä ja kotitalouksien kulutusta kuvaavat tilastot syntyvät lähes yksinomaan tavallisilta kansalaisilta kerätyn tiedon avulla. Muun muassa näiden tilastojen pohjalta päättäjät tekevät meidän jokaisen arkeen vaikuttavia päätöksiä”, yliaktuaari Henna Attila Tilastokeskuksesta taustoittaa.
Tilastokeskus kerää vuosittain tietoa yhteensä lähes 400 000 kansalaiselta, kotitaloudelta tai organisaatiolta. Jotta tiedot ovat luotettavia, vastauksia tarvitaan kattavasti ja tasaisesti eri väestöryhmistä. Vastausaktiivisuus on jatkuvasti laskenut ja tarvittavan tutkimusaineiston kerääminen vaatii yhä enemmän työtä.
”Olemme huolissamme tästä vahvistuvasta trendistä. Jos suuntaa ei saada käännettyä, kuva heikosti vastaavien tilanteesta voi jäädä puutteelliseksi. Sen myötä meitä kaikkia koskevan yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohja uhkaa rapistua”, Henna Attila sanoo.
Vastaamattomuuteen useita syitä
”Erilaisten kyselyiden, galluppien ja tutkimusten määrä on räjähtänyt ja tämän myötä Suomessa on nähtävissä selkeä tutkimusuupumus. Ihmisten on myös vaikea tunnistaa koko yhteiskuntaa luotaavien tutkimusten yhteyttä omaan elämään ja sitä, mihin kerätty tieto vaikuttaa”, Henna Attila sanoo.
Tilastokeskuksessa tutkimuksiin osallistumista on pyritty helpottamaan monin tavoin. Käytännössä kaikkiin kyselyihin on mahdollista vastata verkossa. Lisäksi tietoa kerätään puhelinhaastatteluilla tai postitse lähetettävällä lomakkeella.
”Suurin haaste on, että kansalaisia ei tavoiteta. Emme esimerkiksi vastaa enää puhelimeen, etenkään jos emme tunnista numeroa. Olemme myös huomanneet, että erityisesti ruuhkavuosia elävien kohdalla yhteydenotot hukkuvat viestitulvaan”, Henna Attila sanoo ja kertoo tilastoviranomaisten painivan samojen haasteiden kanssa myös muissa Euroopan maissa.
Tutkimusuupumuksessa alueellisia eroja
Tutkimusuupumuksen aste vaihtelee eri puolilla Suomea. Tilastokeskuksen vertailutieto osoittaa, että vastausinto noudattelee alueellisesti samankaltaista kaavaa kuin äänestysaktiivisuus.
“Taloudellisista vaikeuksista tai muuttotappiosta kärsivillä alueilla asuvien motivaatio osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on yleensä jonkin verran muita heikompaa. Poikkeuksiakin löytyy: esimerkiksi Lapissa ja Kymenlaaksossa Tilastokeskuksen tutkimuksiin osallistutaan varsin innokkaasti. Sen sijaan yllättäen haastavinta on saada riittävästi vastauksia Pohjois-Pohjanmaalta ja Kanta-Hämeestä”, Henna Attila kertoo.
Sinivalkoinen kirje herättelee vastaamaan
Tilastokeskus on tuottanut tietoa suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin vuodesta 1865 lähtien ja Suomi on tilastotiedon edelläkävijöitä maailmassa.
”Nostamme nyt kansalaisten merkityksen yhteisen tiedon tuottajina esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla. Luotettava tieto ei tänäkään päivänä synny tyhjästä, vaan jokainen vastaus on tärkeä”, Henna Attila kertoo.
Kampanja kiinnittyy työvoimatutkimukseen, joka on Tilastokeskuksen laajin ja seuratuin tutkimus. Sinivalkoinen kirje kolahtaa tutkimukseen tavoiteltavien postiluukuista ja välittää tärkeän viestin myös somessa.
”Työvoimatutkimuksen vastausaste on laskenut 10 vuoden aikana yli 20 % ja on tärkeää pyrkiä kaikin keinoin kääntämään tämä kehityskulku”, Henna Attila sanoo.
Lisätiedot:
Yliaktuaari Henna Attila
Tilastokeskus, tiedonkeruupalvelut
029 551 3378
henna.attila@stat.fi
stat.fi/sinivalkoinenkirje #sinivalkoinenkirje
