Faktanvartija: Vuokramarkkinat murroksessa

Podcastin tekstiversio

6.5.2022


Taustalla soi musiikki.

Vuokramarkkinoilla myllertää, asuntojen sijaan kilpailua käydään vuokralaisista. Vuokra-asuntojen tarjonta on lisääntynyt kahdessa vuodessa lähes 50 prosenttia. Esimerkiksi Helsingissä vuokrailmoitusten määrä kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 36 prosenttia ja Espoossa peräti 60 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Tilastojen valossa asuntojen vuokraaminen on ollut hyvää bisnestä. Vuokralla asuminen on lisääntynyt ja vuokrat ovat olleet tasaisessa nousussa. Nyt rahantekokone on kuitenkin alkanut yskiä. Vuokrien nousu on hyytynyt ja asuntojen markkinointiajat pidentyneet. Yhä useampi asunto on tyhjillään.

Mitä markkinoilla oikein tapahtuu? Onko vuokra-asuntojen ylitarjonta pysyvä tila vai ohimenevä vaihe? Jääkö asuntosijoittajilla vain luu käteen?

Minä olen Pasi Piela ja tämä on Faktanvartija. Tässä jaksossa puhumme vuokrista ja vuokralla asumisesta. Vieraana ohjelmassa on Tilastokeskuksen vuokratilastojen asiantuntija Martti Korhonen.

Vaikka kaikki muu kallistuu vuokrat laskevat. Uusimman tiedon mukaan loka-joulukuuhun verrattuna vuokrat laskivat pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia ja pysyivät muualla Suomessa ennallaan ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kuinka historiallisesta käänteestä tässä on kyse?

Martti: Silloin kun me puhutaan vuokrista noin yleensä, niin on syytä muistaa, että nämä alueelliset erot ovat aika suuria. Eli siis meillä on ihan erikseen pääkaupunkiseudun vuokrakehitys ja muun maan vuokrakehitys. Minkä lisäksi meillä on asumismuodoista vapaarahoitteisista ARA-asuntojen vuokrakehitys, joka poikkeaa hyvinkin paljon toisistaan. Jos mennään näihin vapaarahoitteisten vuokrien muutokseen, niin onhan tämä tulos aivan ainutlaatuinen tämän mittaushistorian tuloksessa, joka ulottuu vuoteen 2015 asti. Ihan vastaavaa ei ole myöskään ilmennyt pidemmän aikavälin sarjoissa.

Pasi: Näin rajun muutoksen taustalla on varmasti monia syitä, mitkä ovat ne keskeisimmät?

Martti: Kyllä keskeinen tekijä varmaan on tämä vuokra-asunnon tarjonnan lisääntyminen, johon sitten taas puolestaan on vaikuttanut tämä uudisrakentaminen erityisesti kasvukeskuksissa. Voidaan puhua, että meillä on ollut tällainen sijoitusasunto buumi viimeisten vuosien aikana ja erityisesti pieniä vuokra-asuntoja on rakennettu ja ne ovat menneet suoraan asuntosijoittajille. Se on ollut vähän ikään kuin sellainen kansankapitalismin muoto joskus takavuosina meillä oli osakesäästämisessä vastaavanlaista. Sitä suositeltiin kaikille ja itse olen ollut huomaavinani, että tätä asunto sijoittamista on markkinoitu hyvinkin voimakkaasti. Itse asiassa kasvukeskuksissa on arvioitu, että suurin osa jopa 70 prosenttia pienistä vuokra-asunnoista uudistuotannossa olisi mennyt suoraan asuntosijoittajille.

Tietenkin tähän tilanteeseen vaikuttaa pandemia, joka meillä on ollut nyt kaksi vuotta ja sen myötä kysyntä on kääntynyt laskuun, eli meillä on ollut hyvin voimakas uudistuotanto. Sitten jossain vaiheessa tuli tämä pandemia vaikuttavana tekijänä, tuli etätyöt, tuli etäopiskelu, se ikään kuin muutti sitä tarjonta – kysyntä asetelmaa. Lisäksi tässä on vielä tarjontaan vaikuttanut airbnb-asuntojen siirtyminen pysyvämpään vuokraus käyttöön juuri tämän pandemian takia.

Tämä on näkynyt niin, että viime syksystä asti on julkisuudessa ollut enemmän tietoja siitä tai on raportoitu alenevista vuokrista. Meidän tilastoissa tämä näkyy vasta nyt ja se johtuu ihan siitä, että tämä meidän vuokratilasto kuvaa ensisijaisesti koko vuokra-asuntokantaa. Sitten kun siinä markkinatilanteessa tapahtuu muutos ja uusia vuokrasopimuksia solmitaan aiempaa alemmalla tasolla, niin se ikään kuin päivittää sitä vuokra-asuntokannan kokonaissopimus tilannetta, mutta pikkuhiljaa. Oikeastaan vasta tämä viimeisen vuosineljänneksen tilasto kertoo selvemmin siitä muutoksesta.

Pasi: Tukevatko vuokramarkkinoilta saadut signaalit sitten sitä, että kaupungistumiskehitys ei olisi vääjäämättä etenevä voima?

Martti: Muutos on ollut ainakin meillä vuokratilastoissa aika näkyvä, mutta kyllä minä itse näkisin tämä on pandemian kaltainen ennakoimaton muutos. Eli kaupungistuminen tuskin tähän lopu voi olla, että se saattaa muuttua monipuolisemmaksi. Minä uskon, että etätyöt ovat tulleet jäädäkseen ja nythän on tietoa siitä, että opiskelijat eivät ole palanneet ihan täysin live-opetukseen. Voisi jopa kuvitella, että opiskelijoille voisi olla jopa edullisempaa, jos osan opiskeluista voisi suorittaa etänä vaikka ihan kotipaikkakunnalta käsin.

Kaupungistumiskehitys varmasti jatkuu, mutta ei ehkä ihan yhtä voimakkaana kuin aikaisemmin.

Pasi: Tyhjillään olevien vuokra-asuntojen määrä kasvoi viime vuonna monissa suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 6 prosenttia niistä asunnoista, joissa oli vuokralainen edellisen vuoden lopussa oli tyhjillään syyskuussa 2021.

Onko asuntotuotanto ollut lyhytnäköistä, kun tyhjien asuntojen määrä kasvaa?

Martti: Vaikea ottaa sinänsä tähän kantaa asuntotuotannon lyhytnäköisyyteen muilta osin, ehkä tuotannossa on ollut aika yksipuolisesti korostunut pienten asuntojen rakentaminen. Kuitenkin vaikuttaisi siltä, että kysyntää voisi olla myös perhekoon asunnoille, joita on ollut niukemmin tarjolla tällä hetkellä. Vuokra-asuminen perheasunnossa on ollut aiemmin selvästi yleisempää Helsingissä kuin koko maassa keskimäärin.

Pasi: Vuokra-asuntojen kysynnän väheneminen pääkaupunkiseudulla pitäisi kaiken järjen mukaan näkyä kysynnän kasvuna muualla Suomessa.  Onko tällaista kehitystä nähtävissä?

Martti: Jos vapaarahoitteista kysyntää mitataan vuokratilastojen prosenttimuutosten kautta, niin kyllä se indeksi on ollut enemmän tai vähemmän laskeva oikeastaan koko maassa. Suurista kaupungeista meillä Turku näyttäisi jotenkin pitäneen pintansa, siellä on sitten vuokrat nousseet sekä vuosi että neljännes tasolla. Kyllä tämä ero lähinnä maan eri osien välillä näkyy siinä, että paikoin se lasku on ollut maltillisempaa ja sitten erityisesti pääkaupunkiseudulla huomattavasti jyrkempää. Tässä täytyy tietysti ottaa huomioon, että kysyntä ja tarjonta asetelma myös poikkeaa aika lailla maan eri osien välillä. Eli se on pääkaupunkiseudulla selvästi erilainen kuin missään muualla.

Taustalla soi musiikkia.

Pasi: Tilastokeskuksen vuokratilastoja on kritisoitu siitä, että ne jättävät yksityishenkilöiden välillä ilman asumistukea tehdyt vuokrasopimukset huomiotta. Tämän takia tilaston on katsottu olevan puutteellinen tai antavan virheellisen kuvan vuokrien kehityksestä. Mitä vastaat tähän?

Kuvaako Tilastokeskuksen vuokratilasto vain heikommin toimeentulevien ihmisten vuokrien kehitystä?

Martti: On totta, että asumistukiaineisto on keskeinen aineisto vuokratilastossa, mutta meidän täytyy nyt kuitenkin muistaa, että asumistukea annetaan ensisijaisesti vuokralaiselle ei asunnolle. Meillä ei ole tilannetta vaikkapa ARA-vuokra-asuntojen kohdalla, jossa asunto on itsessään hintasääntelyn alaisena. Pääsääntöisesti vuokranantaja ei tiedä saako vuokralainen asumistukea vaiko ei. Tämä sama asunto voi olla vaihtelevasti sellaisen vuokralaisen vuokraama, joka saa asumistukea ja välillä siinnä voi olla sitten sellainen vuokralainen, joka maksaa kaiken omalla rahalla, eli ei saa tukea ollenkaan. Mutta olennaista on se, että vuokran antaja ei tiedä millä rahalla vuokralainen sen vuokransa suorittaa, eikä ole nyt välttämättä hirveän kiinnostunut siitä asiasta, kunhan se vuokra tulee ajallaan.

Minä arvioisin, että asunnon vuokra halutuilla alueilla määräytyy kyllä sen alueen yleisen vuokratason ja kysyntätilanteen mukaan. Mitään sellaista havaintoa siitä, että meillä olisi olemassa erillinen vuokrahinnoittelu asumistukea saaville vuokralaisille ei meidän tiedoissa ole.

Pasi: Onko jaottelulle markkinaehtoisista ja tuetuista vuokrista aidosti perusteita?

Onko toisaalla asuntoja, joissa asutaan aina ilman asumistukea ja toisaalla asuntoja, joiden asukkaat saavat poikkeuksetta tukia?

Martti: Semmoisia asuntokohteita, joissa olisi vain asumistukia saavia vuokralaisia ei käsittääkseni ole. Toki tietysti alueittaisia eroja asumistuen osalta on aika paljon, mutta esim. Helsingin keskustan alueella meillä on havaintoja noin 2,5 tuhannesta yksiöstä, joissa vuokralainen nauttii asumistukea. Nämä asunnot voi tosiaan kuten sanottu olla vaihtelevasti vuokrattu sitten asumistuki tai kokonaan omalla rahalla maksaville vuokralaisille.

Meillä on mukana suhteellisen kalliita vuokrakohteita vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Esimerkiksi Helsingissä meillä on neljäsosa aineiston kohteista sellaisia, joissa ja puhutaan nyt nimenomaan vapaarahoitteisesti yksiöistä, niin näissä sen yksiön vuokra on vähintään 900 euroa kuukaudessa.

Se tarkoittaa sitä, että ne ovat suhteellisen kalliita. Selvää on se, että ihan niitä kaikkein kalleimpia kohteita, joissa vuokralainen ei koskaan saa asumistukea niitä ei tähän meidän tilastoaineistoon sisälly. Toisaalta taas sellaiset kohteet ovat suhteellisen harvalukuisia, ja ne tuskin vaikuttavat koko vuokrakehityksen tilastointiin vaikkapa nyt Helsingin osalta.

Pasi: Asumistuki kuitenkin kiistatta vaikuttaa vuokramarkkinoiden dynamiikkaan. Kyse on noin 2 miljardin euron rahapotista, joka siirtyy valtiolta vuokranantajien taskuihin. Vuonna 2017 tehty opinto- ja asumistuen uudistus toi opiskelijat yleisen asumistuen piiriin ja lisäsi etenkin vuokrayksiöiden kysyntää.

Millainen vaikutus asumistuen uudistuksilla ollut vuokratasoon?

Pitääkö se usein esitetty väite paikkaansa, että asumistuen korotukset ovat tulonsiirtoja hyvätuloisille asuntosijoittajille?

Martti: On tosiaan totta, että opiskelijoiden asumistukiuudistus lisäsi kustannuksia ja se lisäsi niitä merkittävästikin. Näin sellaisen arvioin, että vuositasolla tämä kustannus olisi jopa 2,5-kertaistunut. Ilmeisesti on käynyt niin, että silloin kun tätä uudistusta on valmisteltu niin opiskelijoiden asumiskustannukset on arvioitu vähän alakanttiin. Tämä muutos näyttäisi siltä, että opiskelijat on mahdollisesti muuttaneet kalliimpiin kohteisiin ja aiemmin suosittu kimppa-asuminen on jonkin verran vähentynyt.

Tämä saattaa selittää sen kustannusten nousun aika pitkälle, onko meillä sitten tutkittua tietoa siitä, että nimenomaan asumistuki menisi asuntosijoittajille niin sellaista tutkittua tietoa tietääkseni ei ole. Toki on ihan järkevää olettaa, jos asumistuki nyt yhtäkkiä poistettaisi, sillä olisi varmasti hetkellisesti vuokratasoon laskeva vaikutus, ennen kuin mahdollisesti se tuki siirtyisi johonkin toiseen tukisegmenttiin. Varmasti se asumistuki vaikuttaa vuokratasoihin noin kokonaisuutena. Tässä täytyisi muistaa, että me puhutaan tuetusta asumisesta, niin meillä on myös tämä ARA-vuokra-asuminen. Se on myös tuettua asumista ja ARA-vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla selvästi alemmalla tasolla kuin vapaarahoitteiset. Se ero on niinkin iso, että yksiöissä vapaarahoitteisten neliövuokrat ovat noin 10 euroa kalliimmat, kuin mitä ARA-asunnoissa ja Helsingissä se on vielä tätäkin enemmän.

Jos sitten katsoo vaikkapa Poria, niin seillä ero vapaarahoitteisten ja ARA-vuokrien välillä on ihan muutama kymmenen senttiä, eli käytännössä ne ovat ihan samalla tasolla. Mutta kaikkein halutuimmilla alueilla ARA- tuotanto on merkittävä tuetun asumisen muoto.

Pasi: Ja nuo hintaerot neliöhinnoissa on tietysti melkoisia. Tilastokeskuksen vuokratilasto on saanut kritiikkiä siitä, että se ei riittävässä määrin huomioi uusia vuokrasuhteita eikä siten kykene kuvaamaan nopeita muutoksia, tai aivan viimeaikaista kehitystä.  Mitä sanot tästä, onko asiaan tulossa parannusta?

Martti: Tämä on selkeästi tilaston merkittävin puute ja ylipäätänsä tämän tilaston tarkkuus. Se perustuu siihen, että me kyetään seuraamaan saman asunnon vuokran kehitystä. Me saamme tietää sekä sen asunnon tämänhetkinen vuokra, että sitten vertailuajankohdan vuokra. Sitten se vertailu on hyvinkin tarkkaa ja laskenta on helppoa.

Silloin kun meille tulee uusi vuokrasuhde aineistoon, niin me emme tiedä sitä edellistä vuokraa. Emmekä me pysty muodostamaan siitä samalaista vertailuparia tämän uuden ja vanhan vuokran osalta. Me emme myöskään silloin tiedä sitä, että miten paljon ja mihin suuntaan se vuokra muuttuu sen uuden vuokralaisen myötä. Nämä ovat usein niitä saumakohtia, joissa vuokranantaja tekee isompia muutoksia ja korjauksia siihen vuokratasoon suuntaan tai toiseen.

Me kyllä tilastoidaan uusien vuokrasuhteiden keskimääräisiä vuokratasoja niin me otamme ne kaikki 6 kuukauden aikana solmitut vuokrasopimukset ja lasketaan niistä keskimääräisiä vuokria. Siinä meidän ei tarvitse ottaa huomioon lainkaan mikä edellinen vuokra on ollut. Siellä on myös se hintakori, ei koostu aivan samanlaisista ja niistä samoista asunnoista kahtena eri ajankohtana ja sen takia me ei suositella, että tätä uusien vuokrasuhteiden keskivuokria käytettäsi muutoksien mittaamisessa. Uusien vuokrasuhteiden indeksi on meillä kyllä tilaston kehittämislistalla ja tulee aikanaan sitten, kun me saadaan se valmiiksi.

Taustalla soi musiikkia.

Pasi: Vuokralla asuminen on yleistynyt Suomessa viime vuosina. Vuoden 2020 lopussa noin kolmannes kaikista asuntokunnista asui vuokralla. Suomessa, jossa on vahva perinne omistusasumiseen on tyypillisesti ajateltu, että vuokralla asuminen on ohimenevä vaihe, joka koskettaa lähinnä nuoria. Tilastot eivät kuitenkaan tue tätä ajatusta, sillä vuokralla asuminen yleistyy lähes kaikissa ikäryhmissä.

Voidaanko tästä kehityksestä tehdä se johtopäätös, että vuokralla asuminen ei ole pelkästään pakollinen paha, vaan monille ihan aidosti oman valinta?

Martti: Tosiaan kun sanoit, että kolmannes asuu vuokralla koko maan tasolla, mutta Helsingissä se osuus on jo puolet. Tässäkin asiassa erot maan sisällä on jo aika merkittäviä.

Tähänastista vuokra-asumista on voinut tarkastella tällaisena asumisura kehityksenä, eli yksiössä asuntaan, kun aloitellaan sitä itsenäistä asumista ja sitten perheasunnot ovat lähes poikkeuksetta perheasuntoja. Erityisesti alueelliset erot, omistusasuminen on huomattavan paljon suositumpaa perheasunnoissa kasvukeskusten ulkopuolella. Tietysti tätä vuokra-asumisen suosiota on jossain määrin lisännyt ns. kulttuurimuutos. Voi olla, että nuoremmat ikäluokat ovat ikään kuin valmiimpia käyttämään rahaa asumiseen ja suhtautumaan siihen ikään kuin palveluna. Asuntosäästämisen sijaan rahaa käytetään sitten muuhun elämiseen.

Pasi: Ja rahaa voi sitten jäädä muuhun sijoitustoimintaan, mikä on yhtä lailla keskeistä.

Markku: Kyllä juuri näin.

Pasi: Yli 75-vuotiaat olivat ainoa ikäryhmä, joiden keskuudessa vuokralla-asuminen ei yleistynyt vuodesta 2010 vuoteen 2020. Voisiko olla niin, että omistusasuminen menettää laajemminkin suosiotaan Suomessa, kun nuoremmat sukupolvet eivät enää otakaan annettuna sitä ajatuksena, että omistusasunto on se normaali, johon kaikkien pitää pyrkiä?

Martti: Varmaan osa vuokralla asujista valitsee tietoisesti näin. Kyllä tässä varmaan isompana tekijänä on vaikuttamassa esim. asuntomarkkinatilanne, korkotaso ja asuntolainen saatavuus. Pitkään meillä on ollut tilanne, jossa on ollut hyvinkin matala korkotaso. Lainaa on saanut tosi hyvin ja se on suosinut sitä omistusasumista. Nyt voi olla, että se aika ainakin väliaikaisesti olisi ohi, mutta toisaalta taas nousussa on myös inflaatio. Se puolestaan vaikuttaa vuokriin nostavasti, koska merkittävä osa, ellei peräti suurin osa vuokrasopimuksista on elinkustannusindeksiin sidottuja. Tässä se todennäköisesti kustannus–hyöty-ajattelu on se määräävä tekijä ja näiden asumismuotojen suosion suhteen.

Pasi: Vuokra-asuntokannan kehitykseen liittyy sellainen kiinnostava yksityiskohta, että uusien vuokra- ja omistusasuntojen välinen kokoero kasvaa. Vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet omistusasunnot ovat lähes 20 neliömetriä suurempia kuin vuokra-asunnot. Uusien vuokra-asuntojen keskipinta-ala on pienentynyt noin 10 neliömetriä vuoteen 2010 verrattuna. Mistä tällainen kehitys kertoo? Maksimoidaanko tässä sijoittajien tuottoja asumismukavuuden kustannuksella?

Martti: Varmaankin tässä on ollut lähinnä kyse siitä, että uudistuotannossa on suosittu yksiöitä ja pieniä yksiöitä ja menty aika pitkälle sijoittajien ehdoilla ja näin on erityisesti ollut kasvukeskuksissa. Tämä on tietysti ymmärrettävää pieniä yksiköitä mahtuu tällaiseen uudiskohteeseen enemmän ja se voidaan nähdä ikään kuin tuoton maksimointina. Tässä kannattaa kuitenkin muistaa, että Helsingissä se vuokra määräytyy tällä hetkellä enemmänkin sen huoneluvun, kun asunnon neliöiden mukaan. Eli yksiöistä on tullut tuote, josta pyydetään tietyllä vaihteluvälillä vuokraa sen asuinalueen yleisen vuokratason mukaan ja nämä neliöt eivät ole siinnä määräävänä tekijänä. Jos sitten me katsotaan sitä koko vuokra-asuntokannan keskipinta-alaa niin silloin jos tämä rakentaminen painottuu sinne yksiöihin, silloinhan se laskee sitä kokonaispinta-alaa jossain määrin.

Toki sitten tämän yksiöbuumin laantuessa, niin onhan sitä keskustelua käyty, että onko tämä painotus ollut väärä. Voiko käydä niin, että meillä olisi markkinat täytetty väärän kokoisilla asunnoilla ja erityisesti sitten tulevaisuudessa onko kysyntää pysyvästi näin pienelle asuntokannalle, se jää nähtäväksi.

Pasi: Eli meillä on siis etätyöboomi ja yksiöboomi, miten nämä sopivat yhteen?

Martti: No tässähän on ollut viitteitä siitä, kun etätyön suosio on kasvanut niin samalla on kasvanut asuntojen tilatarve. Eli siis halutaan asuntoja, joissa voidaan asumisen lisäksi myös työskennellä ja tavallaan tähän tarpeeseen yksiö ei välttämättä ole se paras vastaus.

Pasi: No Martti Korhonen nyt ennustetaan tai ainakin tulkitaan heikkoja signaaleja. Miten markkinakehitys tästä jatkuu, jos ajatellaan sekä lähitulevaisuutta, että tilannetta vaikka muutaman vuoden päästä. Meillä on tässä yhä pandemia päällä ja Euroopassa soditaan.

Paljon puhutaan myös siitä, että matalien korkojen aika on ohi kuten tuli aiemmin esille. Miten nämä tekijät voivat vaikuttaa vuokramarkkinoihin?

Martti: No tietysti me tilastoissa perinteisesti pidättäydytään ennustamasta yhtään mitään, että tilasto raportoi sitä mitä vuokramarkkinoissa on tapahtunut viimeisen vuosineljänneksen aikana. Sen voi todeta, että tällä hetkellä meillä on ilmassa aika paljon, poikkeuksellisen paljon erilaisia tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa vuokrien markkinakehitykseen ja ne saattavat vaikuttaa ihan ristikkäisesti. Eli niillä voi olla vuokria nostava tai laskeva vaikutus.

Tämä pandemiatilanne se voi muuttaa luonnettaan, mutta on mahdollista ja ehkä todennäköistä, että se jää jollain tavalla pysyväksi ilmiöksi. Sen myötä sitten etätyön tekeminen on yhtä lailla pysyvä ilmiö ja sen vaikutus vuokra-asuntojen kysyntään eri muodoin. Sitten tämä mainittu korkotason nousu, se voi olla pysyvä, ja jos niin käy sillä on sitten vaikutusta asuntojen myyntimarkkinaan. Ja perinteisesti yleensä esim. finanssikriisin aikana viimeksi, silloin kun asuntokauppa hiljenee vuokra-asuntojen kysyntä puolestaan kasvaa. Toki jo nämä aloitetut asuntokohteet, mitkä tällä hetkellä on ollut rakenteilla, valmistuu ja niistä tulee sitten tarjonnan lisäystä myös vuokra-asunto markkinoille.

Nyt on jo nähtävissä se, että uusia rakennuslupia ja sitä kautta sitten uusia kohdealoituksia on vähemmän, eli ne olisi selvästi vähenemässä tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Toki se vertailu viime vuoteen on sillä lailla erityinen, että se taisi olla rakentamisen ennätysvuosi pitkiin aikoihin. Joka tapauksessa siinnä on näkyvissä laskeva trendi ja myös sitten sijoitusasunto lainojen nostaminen näyttäisi vähenevän tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Eli nyt, kun sitten vuokrat on alentunut viimeisen puolen vuoden aikana, niin siinnä ikään kuin voisi nähdä olevan pysyväkin aleneva trendi. Samalla me sitten ollaan huomattu, että inflaatio on nousussa se saattaa olla pysyvämpi ilmiö. Koska nämä vuokrasopimukset on sidottu siihen elinkustannusindeksiin, voi käydä niin, että inflaatio kääntääkin vuokrat nousuun. Ja vastaavasti sitten taas koska vuokrat ovat painoarvoltaan se suurin ja merkittävin hyödyke siellä elinkustannusindeksissä niin pelkästään tämä vuokrien nousu voi entisestään kiihdyttää inflaatiota.

Mikä sen vaikutus sitten vuokra-asumisen suosioon niin se varmaan jää nähtäväksi. Sitten tässä on viimeisimpänä tämä Ukrainan sota sen kulun vaikutus asuntomarkkinaan. Se on tietenkin täysi arvoitus talouteen niin monimuotoisesti, että se varmaan ehkä nähdään sitten vuoden mittaan. Eli näitä vaikuttavia tekijöitä on poikkeuksellisen paljon. Ehkä loppuvuonna sitten meidän tilastoluvuista nähdään miten nämä eri tekijät realisoituvat vuokramarkkinoilla.

Pasi: Jätämme näin siis markkinakehityksen ennustamisen kuulijalle tehtäväksi. Kiitos oikein paljon vierailusta Martti Korhonen ja kiitos myös kuuntelujoille. Faktanvartija palaa taas tulevissa jaksoissa uusin aihein.

Taustalla soi musiikkia.