Etusivu > Ajankohtaista > Tapahtumat > Tilastolive > Tilastolive tekstinä: Hyvästit Venäjän energialle

Tilastolive: Hyvästit Venäjän energialle? 

17.5.2023 lähetyksen tekstiversio 

Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa tilastoliveen. Tämä on suora lähetys tilastokeskuksesta Helsingin Kalasatamasta. Tänään puhumme energiasta ja erityisesti energian Venäjän tuonnista. Joko voimme heittää hyvästit Venäjän energialle? Takaako Olkiluoto sähkön riittävyyden tulevana talvena? Onko energiakriisi Suomen osalta jo takana? Minun nimeni on Matti Paavonen ja minun kanssani studiossa on Tilastokeskuksen yliaktuaarit Virve Rouhiainen, Ville Maljanen ja Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Tuomas Niinistö. Tervetuloa studioon.

Tuomas: Kiitos.

Matti: Hyvästit Venäjän energialle? Jäikö energiakriisi toteutumatta?

Virve: No täytyy sanoa, että olosuhteet suosivat meitä. Eli talvi oli tavallista leudompi ja hyvin tuulinen. Ja sitten tietysti se kriisitietoisuus, joka oli luotu silloin syksyllä, niin auttoi siinä, että siihen energian käyttöön kiinnitettiin huomiota. Esimerkiksi sähkön kulutus oli selkeästi viime vuotta pienempi, noin kuusi prosenttia pienempi ja joulukuussa sähköä käytettiin 9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toki talven leutous selittää osan tästä, mutta osansa oli myös sillä sähkön säästöllä ja siellä oli oikeastaan käytössä varmasti monenlaisia keinoja. Siellä parannettiin energiatehokkuutta, otettiin käyttöön tehokkaampia laitteita. Esimerkiksi lämpöpumppujen määrä on viime vuonna kasvanut huomattavasti. Ja sitten siellä on käytetty esimerkiksi puuta sähkön rinnalla, ehkä tavallista enemmän. Siltä ainakin myyntitiedot vaikuttavat ja sitten niin toki siellä on ollut ihan puhdasta kulutuksesta tinkimistä. On laskettu huoneenlämpötiloja ja esimerkiksi vähennetty saunojen lämmitystä. Omalla kuntosalilla, esimerkiksi saunavuoron pituutta selkeästi rajoitettiin.

Matti: Eli leuto talvi, mutta myös sähkön säästö toisin sanoen. Sitten vielä pieni näpäys energiatehokkuuden suuntaan, joka varmaan kantaa myös tulevaisuutta. Venäjän energiasta irtautuminen on vaikuttanut siis ainakin öljyn, kaasun, kivihiilen ja puun saatavuuteen. Kun Venäjä meidän tuontimarkkinana ei enää ole. Jäikö listalta puuttumaan jotain merkittäviä energiamarkkinoiden osia, joihin Venäjän aloittama hyökkäyssota on suoraan vaikuttanut.

Ville: No myös tuohon sähkön nettotuontiin Venäjältä, mutta myös sähkön tuonti Suomeen sen lisäksi oli kuin näistä merkittävistä energialähteistä lisäksi myös.

Matti: Mutta pääseekö Suomi eroon venäläisestä energiasta viime vuonna?

Ville: No, jos katsoo tätä meidän laskelmaa, niin se osuus laski huomattavasti, että eroon ei vielä päästy. Mutta se oli vuoden 2021 tietojen mukaan 34 prosenttia energiasta Suomessa oli peräisin Venäjältä. Nyt se oli pudonnut 16 prosenttiyksikköä eli se oli 18 prosenttia energiasta. Eli kyllä melkein puolet venäläisten energiasta lähti viime vuonna pois.

Matti: Ja viime vuosi päättyy joulukuuhun niin, että sen jälkeen on vielä.

Ville: Ja sitten taas muistaa, että vuoden sisällä, että sehän painottuu sinne alkuvuoteen se venäläisen energian käyttö, että se on loppuvuonna huomattavasti pienempää sitten jo.

Matti: Niin siinä tilastokuukausi tammi- ja helmikuu on mennyt entisessä maailmassa. Mikä vaikutti Venäjän osuuden pienenemiseen energian tuonnissa? Onko siellä energia lajeja tai tuontikanavia, jotka vaikuttivat erityisesti?

Ville: No joo, esimerkiksi öljylle ja hiilelle asetettiin tuontikieltoja ihan EU:n toimesta, hiilen tuonti lopetettiin elokuun lopussa. Öljyn raakaöljylle tuli tuontikielto tosin vasta joulukuussa, mutta sitäkin vähennettiin jo vuoden aikana selkeästi ja ruvettiin hankkimaan muualta. Ja tosiaan sähkön tuonti lopetettiin toukokuussa. Näistä se sitten tulee se kokonaisuus, Tuomas osaa kertoa varmaan puusta.

Tuomas: Niin puun tuonnin osalta tuonti loppu silloin heinäkuussa 2022. Eli siirtymäajan jälkeen puuta ei sitten enää Suomeen tuotu, alkuvuoden aikana niitä määriä jonkun verran sitten kertyi. Selkeästi pienempiä mitä aikaisempina vuosina.

Matti: Eli ihan niin kuin käyttöpuu, hake ja kaikki.

Tuomas: Kyllä.

Ville: Se minkä tuosta huomasin, unohdin sanoa maakaasun - putkikaasun tuonti myös loppui toukokuussa muistaakseni.

Matti: No nyt kun puu on mainittu, niin puuta käytetään myös polttoaineena. Mistä puupolttoaineet tulee ja missä niitä käytetään Suomessa?

Tuomas: No, Suomessahan puuta käytetään paljon ihan energiateollisuudessa, lämpövoimalaitoksissa ja lämpövoimalaitosten puusta valtaosa tulee metsäteollisuuden sivutuotteista eli voidaan karkeasti jakaa kahteen pääryhmään. On kiinteät sivutuotteet eli kuori, purut, muut puu tähdehakkeet ja sitten on tämä iso potti eli metsäteollisuuden jäteliemi eli pääosin mustalipeä. Sitä toki on sitten metsähake myös eli tämä metsästä suoraan haketettuna poltettavaksi päätyvä puu, mitä sitten myöskin käytetään. Ja tuota sitten taas toisaalta puuta, kun Virve tuossa aiemmin mainitsi, niin puuta käytetään myös paljon kotitalouksissa. Ja me teimme tuossa Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä selvityksen tästä paljon puhuttaneesta klapikaupasta ja selvitys osoitti, että 26 prosenttia kauppa on kasvanut vuosien 2021 ja 2022 välillä. Selkeästi sitä puuta on käytetty lisälämmitysmuotona, kun sähkön hinta on ollut korkeampi.

Matti: Ja ottaen huomioon, että hinnat nousivat samaan aikaan ja markkina on kasvanut siis merkittävästi.

Tuomas: Kyllä toki klapikaupassa täytyy aina muistaa, että sehän ei välttämättä tai suoranaisesti kerro siitä käytöstä, vaan se kertoo ainoastaan siitä käyttöaikomuksesta. Nyt kun sähkön hinta on halventunut, niin ne klapit on saattanut jäädä liiteriin. Nyt on sitten mielenkiintoista nähdä, että millaista viestiä sieltä markkinoilta tulee tämän ja seuraavan vuoden aikana. Säilyykö ihmisten puulämmittämisen into.

Matti: Mustalipeä, sitä siis poltetaan.

Tuomas: Kyllä sitä syntyy sellunkeiton ohessa sivutuotteena. Paljon puhutaan siitä, että metsäteollisuudessa niin näitä sivutuotteita näistähän kehitetään kaikkia uusia tuotteita ja voi olla, että tulevaisuudessa sitä ei polteta. Esimerkiksi mustalipeästähän on puhuttu akkuteollisuuden materiaaleja ja niin edespäin. Ja toistaiseksi nyt tilanne on se, että mustalipeääkin palaa ja se on nimenomaan metsäteollisuudessa tärkeä polttoaine.

Matti: No millaisia muutoksia puupolttoaineiden käytössä tapahtuu viime vuonna?

Tuomas: No tosiaan energian kulutus, puupolttoaineen kulutus laski. Iso tekijä oli siihen tämä lämmitystarpeen lasku, joka sitten aiheutti sen, että sitä lämpöä ei niin paljon puulla tarvinnut tuottaa. Mutta toisaalta jos sitten kuten tuossa aiemmin mainitsin lämpö- ja voimalaitosten polttamasta puusta, valtaosa on sitä metsäteollisuuden erilaista sivutuote puuta. Joka tarkoittaa sitä, että kun metsäteollisuuden tuotantomäärät laskivat merkittävästi viime vuoden aikana ja raakapuun kulutus siellä laski, niin silloin se sivutuote puun tarjontakin pieneni.  Ja sen käyttö laski merkittävästi, kiinteistä sivutuotteista kulutus laski 14 prosenttia ja mustalipeällä se oli saman samansuuruinen lasku. Mutta sitten taas toisaalta, että kun sivutuote puun tarjonta laski ja vaikka lämmitystarvekin laski, niin jollain energian piti tuottaa. Metsähakkeen kulutus nousi tilastohistoriassa ensimmäistä kertaa lämpö- ja voimalaitoksissa yli kymmenen miljoonan kiintokuutiometrin rajan, joka on pidetty semmoisena yhtenä mittarina.

Matti: Ja siellä on nyt sitten metsäteollisuus ja energiayhtiöt samoilla markkinoilla.

Tuomas: Osin kyllä, että pääosin jos katsotaan muutamia vuosia takaperin, se metsähake mitä Suomessa on käytetty, niin se on tehty valtaosin pienpuusta, hakkuutähteistä, ja järeästä runkopuusta. Jotka ei siis mitoiltaan ja laadultaan olisi metsäteollisuus jalostukseen kelvannut. Nyt on ollut selkeästi nähtävissä merkkejä siitä, että kun Venäjän tarjonta poisti sitä puuta sieltä markkinoilta ja käyttö on toisaalta kasvanut, niin jostainhan sitä puuta on ollut saatava. Se on asettanut selkeästi lisää paineita kotimaisen puun käytölle ja toisaalta myös antanut viitteitä siitä, että osin metsäteollisuus ja energiateollisuus on tullut kilpailemaan samasta puusta. Sitä kuitupuuksi kelpaavaa puuta on jonkin verran ilmeisesti on päätynyt polttoon. Toki tilastot eivät siihen anna vastausta mitä ne määrät ovat. Jos puu ostetaan ja hakataan suoraan metsästä polttoon, niin silloin se on energiapuun lajikkeita tuolla tilastoissa. Me emme pääse siihen kiinni, että olisiko se teollisuudelle ollut jalostuskelpoista.

Matti: Näin on, ennen kuin mennään muihin energialajeihin. Muutama kysymys vielä puusta, kun Tuomas on tänne asti vaivautunut. Miten me ollaan kumminkin totuttu siihen, että Venäjältä tuodaan puuta. Kaikki on rakennettu niin kuin siihen maailmaan, että tuossa on valtavat puuvarastot rajan takana. Niin kuinka suuren loven puupolttoaineiden, puhutaan puupolttoaineista, Venäjän tuonnin loppuminen aiheutti tarjontaa Suomessa?

Tuomas: No jos katsotaan sitä metsähaketta, mistä aikaisemmin puhuin, niin metsähakkeen käyttö esimerkiksi vuonna 2021 oli noin vajaa kymmenen miljoonaa kuutiometriä ja siitä noin viidennes oli tuontihaketta, josta valtaosa oli Venäjältä.  Energiahaketta ei tuoda, kun lähialueen maista. Se on jalostusarvoltaan sen verran alhaista, että sitä ei kannata kauempaa tuoda. Ja nyt sitten kun katsotaan viimevuoden lukemia, niin tuontihakkeen käyttö laskennallisesti energian tuotannossa oli noin puoli miljoonaa kuutiometriä. Kyllähän siellä aika iso tiputus oli. No tästä sitten osa on toki tuotu Baltiasta tai muista lähialueen maista, mutta kyllä se selkeästi vaikuttaa siihen. Ja kuten sanoin, että kun samalla kun piti korvata tämä venäläinen energiapuu, joka on täydentänyt sitä tarjontaa varsinkin siellä itäisessä Suomessa, niin samalla piti lisätä vielä sitä käyttöä.  

Kun metsäteollisuuden sivutuotepuuta oli tarjolla vähän, niin toki se näkyy puukauppatilastoissa ihan siinä, että energiapuun hinnat on noussut. Ja niin ja ylipäätään puun hinnat Suomessa on noussut. Ja sitten toinen välillinen isompikin vaikutus on siinä, että metsäteollisuushan on käyttänyt paljon venäläistä koivukuitupuuta, jonka korvaaminen kotimaan havupuuvaltaisista metsistä on vaikeata. Se on toki näkynyt siinä, että niitä sivutuotteita, mitä siitä venäläisestä puusta on syntynyt sinne energiatuotannon puolella, siellä sitä kautta se puupolttoaineen kotimaisuusaste on merkittävästi noussut.

Matti: Mutta tuossa sinä jo sivusitkin sitä, että miten on sopeuduttu tähän haasteeseen, mutta vielä kysynyt, että kun tuossa rajan takaa alkaa aika iso metsävyöhyke. Siellä on karkeasti ehkä viidesosa maailman metsistä kuin suoraan tuossa rajan takana. Sitä on totuttu käyttämään. Siihen on investoitu Suomessa on rakennettu puupolttoainetta käyttäviä energialaitoksia. Aiheutuuko tämän puun Venäjän tuonnin loppumisesta saatavuusongelmia selluteollisuudelle, sahoille ja puun energiakäytölle? Vähän saa spekuloida.

Tuomas: No kuten sanoin, niin varmasti se koivukuitupuu, mikä on ollut selluteollisuuden tärkeä raaka aine, niin se varmasti tuottaa jonkin verran vaikeuksia. Ainakin sopeutumisen tarvetta, että mistä korvaava raaka-aine hankitaan vai sopeutetaanko sitten tuotanto enemmän käyttämään havupuuta esimerkiksi. Eli kyllähän niin kuin Suomessa osassa maakuntia on menty Luonnonvarakeskus tuottaa tällaista kuin suurinta ylläpidettävissä olevaa hakkuukertymää. Niin koko maan tasolla siihen ei ole vielä ylletty. Osassa maakunnista kyllä, mutta toisaalta, kun kuten tiedetään, meillä on paljon muita metsiin liittyviä tavoitteita. Puhutaan paljon monimuotoisuudesta, suojelualueiden lisäämisestä, hiilinieluista. Niin on se oma kysymyksensä, että miten se puu kaikkeen riittää tulevaisuudessa. Eli ei sitä kysymystä voisi sivuuttaa, että kaikkien metsien tuottamien hyötyjen maksimoiminen samanaikaisesti ei varmasti ole mahdollista.

Matti: Eli miten se riittää energiakäyttöön, selluksi, sahoille, virkistyskäyttöön, mutta myös hiilinieluiksi.

Tuomas: Kyllä.

Matti: Ja asuinympäristöiksi.

Tuomas: Niin nimenomaan näin ja sitten vielä se yksi kysymys tässä on, että lähteekö se energiapuu esimerkiksi liikkeelle sellaisista paikoista, mistä me katsotaan, että se on kestävää lähtee liikkeelle. Eli meillähän on paljon nuoria talousmetsiä, joissa teollisuudelle jalostuskelvotonta puuta olisi saatavilla. Se olisi metsätalouden etu saada niitä harvennusrästejä liikkeelle, mutta että taas toisaalta korjuukustannukset, kun nousevat, niin se, että miten se sitten realisoituu, että onko se sitten sitä jalostuskelpoista puuta, mitä energiatuotantoon ohjautuu vai pienpuuta. Toki metsäkeskuksen tiedot nyt näyttäisivät, että metsänhoidon tukimäärät on lähtenyt kasvuun, että niitä on haettua aiempaa enemmän. Jotakin se kertoo siitä, että ehkä näin on osin niitä rasteja purettukin.

Matti: Markkinoilla on tapana sopeutua.

Tuomas: Kyllä.

Matti: Siirrytään sitten uusiutuvasta uusiutumattomaan öljyyn, joka on yksi energialaji. Öljytuotteiden markkina sopeutui melko nopeasti, miksi?

Virve: No, siinä on pari semmoista ehkä keskeistä tekijää. Sopeutumista varmaan vauhditti se, että kansainvälinen energiajärjestö teki parikin interventiota, käytännössä historiansa suurimmat vapauttamalla ensin 60 miljoonaa barrelia ja sitten 120 miljoonaa barrelia varmuusvarastoista raakaöljyä markkinoille. Se tietysti antoi selkeän signaalin siihen, että öljymarkkinan halutaan vakautuvan. Ja sitten öljyähän tuotetaan muuallakin kuin Venäjällä eli siellä pystytään myös tekemään tuotannon lisäystä. Ja sitten toki on myös sillä tavalla, että siellä Venäjältä, niin varmaan öljyn reitit markkinoille muuttuivat. Eli se tapahtuu tosi nopeasti.

Matti: Niin, että kysynnän ja tarjonnan välillä on myös näppärä tasapainottaja, kun hinta.

Virve: Joo, kyllä se sieltä on, mutta nyt tällä hetkellä öljyn hinta on aika lailla samalla tasolla kuin ennen kriisiä. Ei ole niin kuin on todella rauhoittunut se öljymarkkina.

Matti: Jouduttiinko Suomessa menemään varmuusvarastoille?

Virve: Kyllä, Suomi osallistuu siihen, toteaa Kansainvälisen energiajärjestö vapautusoperaation huoltovarmuuskeskuksen varastoista. Niin markkinoille laitettiin mitäs se nyt olikaan 746 000 barrelia öljyä eli noin 4 promillea siitä kokonaisuudesta. Se tehtiin sillä tavalla, että se Suomelle asetettu velvoite varastointitaso ei missään vaiheessa alittunut.

Matti: Puhutaan vielä hetki sähköstä ennen kuin päästetään ihmiset takaisin töihin ja aamun kiireisiin. Meillähän on tietenkin miljoona katsojaa kautta maan. Sähkömarkkina on normalisoitunut Suomessa.

Ville: Joo, kyllähän siihen tavallaan, jos verrataan sen talven tilanteeseen, että joulukuussa oli ne todella korkeat hinnat, niin sen jälkeen on tilanne tietysti mennyt tavallaan hinnan osalta parempaan suuntaan. Ei ole enää niin korkeat hinnat.

Matti: Miksi?

Ville: No, siihen on tietysti se, että kulutus on pienempää kuin talvella, mutta myös se, että kapasiteettia on tullut lisää. Olkiluodon koekäyttö alkoi viime vuonna, mutta nyt se on jo kaupallisessa käytössä. Ja samalla myös tuulivoimaan on tullut todella paljon lisää, että nämä kun nostaa sitä Suomen tuotanto määrää. Suomesta on tullut myös yhä useammin. Suomi vie sähköä enemmän kuin tuo. Aikaisemmin se oli toisinpäin.

Matti: No, mutta kuinka paljon meidän tuotantokapasiteettimme on kasvanut kysyntääkö sitä?

Ville: No minulle ei tässä tarkkoja lukuja ole, mutta tosiaan niin.

Matti: Minä luulin, että sinä muistat ne ulkoa.

Ville: Ihan kaikkea ei ulkoa pysty muistaa, mutta no Olkiluoto kolmonen itsessään, niin sehän korvaa kokonaan sen Venäjän tuonnin ja jää vielä enemmänkin siitä yllitte. Tavallaan se on niin kuin ollut tosi iso lisäys ja tuulivoimakapasiteettia tulee lisää. Toki siinä se kapasiteetti kerrosta kaikkea siinä vaikuttaa se, että milloin tuulee ja katsotaan paljonko ne tuottavat silloin sähköä. Ja ainahan ei tuota tietenkään, mutta meillä on tullut sekä tätä tuulivoimaa että sitä perusvoimaa, ydinvoimaani niin merkittävässä määrin.

Tuomas: Se tuulivoima itse asiassa näkyy uusiutuvan energian käytössä. Aikaisemmin puupolttoaineet on ollut semmoinen esimerkiksi 2021 muodosti 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Nyt se itseasiassa tippui parilla prosentilla ja iso tekijä on nimenomaan tuo tuulivoiman lisääntyminen.

Matti: No itse asiassa tuohon mainittiin ydinvoima ja tuulivoima samassa, niin ydinvoimahan tuottaa koko ajan lähellä sitä maksimia. Eli jos se on megawatin laitos, niin se tuottaa megawatin verran, mutta nyt puhuttiin aika pienistä yksiköistä. Mutta mites tuulivoima, se tuottaa sitä vaan ajoittain niin mitä se tarkoittaa? Jos me lisätään yksi megawatti tuulivoimaa, niin se on nimellinen maksimi eikö niin?

Ville: Nimenomaan näin, että se tuottaa silloin optimiolosuhteissa silloin kun tuuli on tarpeeksi kovaa ja ei liian kova tuottaa sen megawatin. Silloin kun ei tuule tai tuulee vähemmän, niin se ei tuota tai tuottaa vähemmän sähköä. Puhutaan tämmöisestä huipunkäyttöajasta, että paljon se laitos olisi niin kuin teoreettisesti päällä täysteholla, siihen saa sen tuottamaan sähköä varten.

Matti: Mitä se Suomessa tarkoittaa käytännössä, kuinka paljon meillä tuulee? Mihin päästään siitä teoreettisesta tai nimellisestä maksimista?

Ville: Mutta tuulivoiman osalta Virve taisi tarkistaa sen luvun, mitä se oli ollut viime vuonna.

Virve: No, jos sen silleen karkeasti laski, niin totta se oli noin 2 400 tuntia vuodessa eli se on reilu neljännes vuoden tunneista. Eli jos miettii taas sitä, että ydinvoima käy ainakin 90 prosenttia vuoden tunneista ja huoltoseisokkeja sielläkin yleensä on.

Matti: Selvä, totesit jo, että Suomi on muuttunut sähköntuojasta sähkönviejäksi. Mitä se tarkoittaa, että Suomesta on tullut sähkön viejä?

Ville: No sitä käytännössä elikkä Suomessa tuotetaan enemmän sähköä, kun täällä kulutetaan monena ajanhetkenä. Sitä sitten myydään tuonne siirtolinjaa pitkin, menee sekä Viroon että Ruotsiinkin päin. Aikaisemmin se oli niin, että Suomesta meni käytännössä vain Viroon, vietiin sähköä ja Ruotsista tuotiin. Nyt sitä menee myös Ruotsiin päin aika ajoittain.

Virve: Se tarkoittaa tavallaan sitä, että jos mietitään, että meillä on yhtenäinen sähkön markkina-alue, niin meidän ei tavallaan, kun meillä on paljon omaa kapasiteettia, niin meidän ei tarvitse kilpailla siitä tuonnista muiden kanssa. Se on tärkeä muistaa, että pohjoismaista viedään myös paljon sähköä Keski-Eurooppaan ja nyt me tavallaan pystymme painamaan Keski-Eurooppaan niin paljon, kuin siirtolinjat antavat myöden. Ja se pitää niin kuin meillä hinnan tuota kohtuullisempana kuin se olisi tässä tilanteessa muuten. Siellä on muutama Norjan alue, jossa on edelleen hyvin kallista sähköä sen Keski-Euroopan kysynnän takia. Tai sanotaan norjalaisittain hyvin kallista sähköä.

Ville: Joo, jos talvella puhuttiin siitä, että Keski-Euroopan korkeat hinnat vaikuttaa meille niin nyt se tavallaan kuin säästytään siltä osittain. Suomi vie sähköä, niin silloin ei se hinta sieltä tule suoraan Suomeen kuin jos sieltä tuotaisiin Suomeen sitä sähköä.

Matti: Ja sitten jos katsotaan tulevaisuuteen vähän pidemmälle, niin se, että meillä on paljon sähköntuotantoa. Sähkön saatavuus on hyvä, niin sähkö on sen myötä sitten halpaa, niin tämä tukee yhteiskunnan sähköistymistä ja luo ikään kuin maaperää sähkön intensiiviselle toiminnalle.

Virve: No kyllä se niin kuin tavallaan näin on, että on ehkä hyvä muistaa, että se uusi kapasiteetti mikä meille on tulossa. Se ei ole käytettävyydeltään samanlaista kuin tämä meidän aikaisempi kapasiteetti, koska siellä on todella paljon suunnitelmia investoida uusiutuvaan eli tuulivoimaan. Ja sitten näköjään myös pikkuhiljaa aurinkovoimaan. Ja silloin meille tulee se kysymys siitä, että miten sitä saadaan varastoitua. Sillä on olemassa kehitteitä sellaisia, kun näitä sähkön varastoimista kaasuksi, tyypillisesti vedyksi, ja silloin kun siinä on vaan se, että siinä pitää myös kehittyä tämän. Kyky reagoida sähkön hintaan, koska edelleen tulee hetkiä, jolloin sitä uusiutuvaa ei ole käytössä. Sitten pitää pärjätä sillä sähköllä, mikä sillä hetkellä pystytään tuottamaan. Toki näitä vaihtoehtoja sopeutumiselle on, mutta ne ovat jo tällä hetkellä käytettävissä.

Matti: No onko energiakriisi nyt ohi? Tarvitaanko lisävillasukkia vielä ensi talvena?

Virve: No niin kuin minä tuossa sanoin, niin hetkittäin voi edelleen olla semmoinen tilanne, että sähköstä tulee pulaa. Jos meillä on ensi talvena kaksi viikkoa miinus 26 astetta, niin silloin kyllä tässä on järjestelmälle tiukka tilanne. Se on helpompi kuin se olisi ollut, jos se olisi tapahtunut nyt viimetalvena. Mutta ei voida niin kuin mennä sillä tavalla, että jee normaali aika alkoi. Kyllä meillä on edelleen siellä elementtejä, jotka voi aiheuttaa markkinan kriisiytymisen, mutta todennäköisyys sille on huomattavasti pienempi, kun oli viime talvena.

Ville: Ja ainahan voi tulla näitä valitettavia ongelmatilanteita, että voi joku iso laitosyksikkö vikaantua tai siirtolinja voi jostain syystä mennä pois käytöstä. Silloin jos tämmöinen sattuu yhtaikaa just talvella kovien pakkasten aikaan, niin kyllä silloin edelleen on riski sille sähköpulalle olemassa. Niin kuin Virve sanoi, nyt on helpompi tilanne kuin viime talvi selkeästi.

Matti: No onko jokin tärkeä energiateema, joka on jäänyt kriisikeskustelun peittoon? Jos vastaatte lyhyesti, niin saa kaikki vastata.

Tuomas: Varmaa on se energian tuotannon kestävyys on yksi semmoinen teema, mitä on hyvä pitää aina esillä nyt kun vihreätä siirtymää toteutetaan ja hyvä niin. Tuulivoimaa, aurinkovoimaa lisätään niin, että mihin sitä esimerkiksi rakennetaan. Kyllähän se aurinkovoima esimerkiksi kannattaisi sijoittaa sellaisiin paikkoihin, missä se ei aiheuta vaikkapa metsäkatoa. Eli Keski-Euroopasta niitä hyviä esimerkkejä on, että niitä on rakennettu aurinkovoimaloita parkkipaikkojen yhteyteen ja muuta. Sellaista ehkä toivoisi näkevän Suomessakin enemmän, kun sen sijaan, että hakataan metsiä ja rakennetaan niitä sitten sinne.

Virve: Joo minusta tuo on olennainen pointti, että tämä on kuin pidemmän aikavälin suunnittelua siitä, että mihin näitä uusiutuvaa kannattaa rakentaa. Ja jos ajatellaan esimerkiksi tätä yhteistyötä, jota tässä vihreässä siirtymässä tehdään, niin juuri oli uutisissa, että Luxemburg maana niin rakentaakin oman uusiutuvansa Suomeen. Heillä kun tuo käytettävissä oleva pinta ala on niin rajallinen.

Tuomas: Ja kyllä taas, jos ihan puupolttoaineen osalta mietitään, niin on selkeästi nähtävissä varmaan lähivuosina se paine puun poltolle ei tulisi vähenemään, vaikka energiasektori monipuolistuukin. Mutta se, että mistä me sitä puuta hankitaan nyt, on bioenergian kestävyyskriteereitä päivitetty ja raportointivelvoitetta ulotettu pienempiinkin laitoksiin. Se, että miten me sitä puuta käytetään, mistä me hankitaan, että se olisi ilmaston kannalta kestävää ja monimuotoisuuden kannalta. Ei pystytä myöskään ajattelemaan pelkästään sitä ilmastoasiaa, vaan pitää myös muistaa se, että jos me korjataan vääränlaista puu biomassaa metsistä, niin sehän köyhdyttää metsäluontoa.

Ville: Ja sehän tietysti on, että vaikka nyt kun sähkökapasiteettia on saatu lisää, on paljon suunnitelmia sille sähkön käytölle. Teollisuutta ollaan sähköistämässä ja autot voi kulkea sähköllä ja näin, että yhteiskunta sähköistyy kautta linjan ja sitä kapasiteettia sähkön tuotantoon tarvitaankin lisää. Siinä mielessä on hyvä, että sitä tulee, mutta siihen kaikkeen, niin varmaa on pelkästään se tuulivoima ei riitä. Pitää kehitellä sähköjoustoa ja muuta tällaista, millä sillä pystytään tasaamaan kulutusta ja tuotantoa. 
Matti: Ensi kerralla voidaan puhua siitä, että miten tämä onnistuu. Kiitos paljon hyvästä keskustelusta Virve, Ville ja Tuomas. Tämän keskustelun jatkoksi voi katsoa tilastoliven viimesyksyisen suuren energiakeskustelun. Se venähti vielä pidemmäksi kuin tämä. Linkki tallenteeseen löytyy tämän lähetyksen chat ikkunasta. Aiheesta voi keskustella myös Twitterissä aiheesta aihetunnisteella #tilastolive. Kiitos kaikille katsojille ja mukavaa päivää jatkoa.