Julkaistu: 3.6.2013

Mökkeilystä vastapainoa arjen asumiselle

  1. Kuntaliitokset ovat muuttaneet suosittujen mökkikuntien järjestystä
  2. Pienikin mökkimatka irrottaa arjesta
  3. Mökkirakentaminen on vähentynyt
  4. Mökkeilijän vakituinenkin asunto on usein pientalo
  5. Vapaa-ajan asukkaasta vakituiseksi asukkaaksi
  6. Vakituisesti asutut vapaa-ajan asuinrakennukset ovat suhteellisen tilavia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Vakituisesti asutut vapaa-ajan asuinrakennukset ovat suhteellisen tilavia

Kesämökkikäytössä oleviin rakennuksiin verrattuna asutut vapaa-ajan asuinrakennukset ovat suhteellisen tilavia. Kun kesämökkien keskikoko on 48 neliötä, niin vakinaisessa asuinkäytössä olevien vapaa-ajan asuinrakennusten keskikoko on 77 neliötä. Kaikkien vakinaisesti asuttujen asuntojen keskikoko on 81 neliötä. Henkilöä kohden lasketut neliöt ovat suurimmat vakinaisessa asuinkäytössä olevilla vapaa-ajan asunnoilla, joissa oli keskimäärin 42 neliötä henkilöä kohden. Pienimmät käytettävissä olevat asuinpinta-alat oli kesämökkikäytössä olevilla mökeillä, joissa omistajatalouksiin kuuluvilla henkilöillä on käytössään keskimäärin 26 mökkineliötä. Vakinaisesti asutuissa asunnoissa oli keskimäärin 39 neliötä henkilöä kohden vuonna 2011. (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Tilastotietoja vakinaisesta asumisesta ja vapaa-ajan asumisesta vuonna 2011.

Tiedot Vakinaisesti
asutut asunnot
Kesämökit Asutut vapaa-
ajan asunnot
Taajamissa, % 86,4 4,9 14,9
Haja-asutusalueella, % 13,6 95,1 85,1
Mediaanipinta-ala, m2
(vapaa-ajan asunnoissa kerrosala) 74 40 69
Pinta-ala henkilöä kohden, m2 39,4 25,7 42,1
Rakennusvuosi, mediaani 1977 1976 1984
Asukkaiden keski-ikä 41 50 48
Asuntokunnan keskikoko 2,07 2,29 1,81
Yksinasuvia,% 41,2 19,9 46,7
Pariskuntia, ilman lapsia % 27,0 53,1 34,0

Lähde: Tilastokeskus. Rakennukset ja kesämökit

Vakinaisesti asutut vapaa-ajan asuinrakennukset ovat hieman uudempia kuin muu kesämökkikanta. Asutuista vapaa-ajan asuinrakennuksista puolet on rakennettu vuonna 1984 tai sen jälkeen (taulukko 2). Kesämökkikäytössä olevista vapaa-ajan asuinrakennuksista puolet on rakennettu vuoden vuonna 1976 tai sen jälkeen.

Vakinaisessa asuinkäytössä olevien vapaa-ajan asuntojen asukkaat poikkeavat jonkin verran muista mökkiasujista. Vakinaisissa mökkiasujissa on yksin asuvia suhteellisesti enemmän kuin niiden joukossa, joiden mökki on vain kesämökkikäytössä. Vajaa puolet (47 prosenttia) vakinaisista mökkiasujista on yksin asujia. Sen sijaan muista kesämökinomistajista joka viides asuu yksin. Vakinaisesti asutuissa vapaa-ajan asuinrakennuksissa asuu myös lapsiperheitä, mutta heitä on suhteellisesti vähemmän kuin muissa kesämökin käyttäjissä. (Taulukko 2.)

Mikäli kesämökille muutetaan pysyvästi asumaan, vastapaino arjen asumiselle pitää etsiä muualta − vai tarvitaanko tällöin enää vastapainoa arjen asumiselle? Mökkitutkimuksissa mökkeilyä on kuvattu paluuksi lapsuuden aurinkoisiin maisemiin tai muuten idylliseksi koettuun tilaan, jota halutaan vaalia. Kesämökki on monelle paikka, joka pysyy, vaikka vakinainen asunto vaihtuisi monta kertaa elämän aikana.

Rakennukset ja kesämökit -tilaston tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rekisteritietoihin. Kesämökeiksi luokitellaan kaikki rakennukset, joiden käyttötarkoitus vuoden viimeisenä päivänä on vapaa-ajan asuinrakennus (käyttötarkoitusluokka 041) tai rakennukset, jota ko. ajankohtana käytetään vapaa-ajan asumiseen. Kesämökkikantaan sisältyy noin 35 000 ns. mummonmökkiä, joiden rekisteritiedoissa on merkintä vapaa-ajan asumiskäytöstä. Vakinaisesti asutut vapaa-ajan asuinrakennukset ovat käyttötarkoitusluokan 041 rakennuksia, jotka on muuttoilmoituksella ilmoitettu vakinaiseksi asunnoksi. Vapaa-ajan asuinrakennusten uudistuotannon tiedot kuvaavat käyttötarkoitusluokan 041 rakennuksia.

Lähteet:

Aho, Seppo & Ilola, Heli 2006. Toinen koti maalla? Kakkosasuminen ja maaseudun tulevaisuus. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67426/TOINEN%20KOTI%20MAALLA,%20RAPORTTI,%20VERKKOVERSIO.pdf?sequence=1.

Laurila, Leena & Kalliola, Risto 2008. Rakennetut meren rannat 2005.

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=83462.

Maanmittauslaitos 2013. Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2012. http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/Kiinteist%C3%B6jen%20kauppahintatilasto_2012.pdf.

Nieminen, Markku 2009. Kesämökkibarometri 2009. http://www.tem.fi/files/22175/Mokkibaro08_raportti.pdf.

Pitkänen, Kati 2011. Mökkimaisema muutoksessa. Kulttuurimaantieteellinen näkökulma mökkeilyyn. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0605-2/urn_isbn_978-952-61-0605-2.pdf.

Saaristoasiain neuvottelukunta 2012. http://www.tem.fi/files/34248/TEMjul_30_2012_web.pdf.

Tilastokeskus 2011. Rakennukset ja kesämökit. http://tilastokeskus.fi/til/rakke/index.html.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 3.6.2013