Julkaistu: 30.8.2017

Palkansaajien ansiokehitys lähes pysähtyi

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot kohosivat yksityisellä sektorilla 0,5 prosenttia vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä. Valtiolla ja kuntasektorilla nimellisansiot laskivat johtuen julkisen sektorin lomarahaleikkauksesta. Keskimäärin ansiot nousivat 0,1 prosenttia vuoden 2017 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot laskivat 0,7 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2017/2, vuosimuutosprosentti

Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2017/2, vuosimuutosprosentti

Kilpailukykysopimus näkyy julkisen sektorin ansiokehityksessä

Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 huhti–kesäkuusta vuoden 2017 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 0,5 prosenttia. Valtiolla ja kuntasektorilla nimellisansiot laskivat, valtiolla laskua oli 1,1 prosenttia ja kuntasektorilla 1,2 prosenttia.

Kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen leikkaus on huomioitu ansiotasoindeksissä ja se vaikuttaa negatiivisesti valtion ja kuntasektorin ansiotasoindeksiin vuoden 2017 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Kuviossa tarkastellaan ansiotasoindeksin kehitystä vuosina 2015–2017. Tarkastelu päättyy uusimpaan julkaistuun neljännekseen eli vuoden 2017 toiseen neljännekseen. Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus näkyy valtion ja kuntasektorin ansiotasoindeksin kehityksessä. Molempien kohdalla ansiotasoindeksi laskee selvästi vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä.

Ansiotasoindeksin 2015=100 kehitys 2015/1–2017/2 työnantajasektorin mukaan

Ansiotasoindeksin 2015=100 kehitys 2015/1–2017/2 työnantajasektorin mukaan

Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia

Säännöllisen ansion indeksi kuvaa ansiotasoindeksiä paremmin pysyvää ansiomuutosta, sillä se ei huomioi tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Kilpailukykysopimuksessa sovittuja lomarahaleikkauksia ei huomioida säännöllisen ansion indeksissä. Säännölliset ansiot nousivat vuoden 2017 huhti–kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 0,5 prosenttia, valtiolla 0,3 prosenttia ja kuntasektorilla 0,3 prosenttia.

Ennakkotietojen mukaan palkansaajien ansiot ovat heinä–syyskuussa 0,1 prosenttia edellisvuotta korkeammat

Palkansaajien nimellisansiot ovat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2017 heinä–syyskuussa 0,1 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä–syyskuussa. Ennakkotiedon mukaan ansiotasoindeksi 2015=100 on vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 101,0. Tilastokeskus laatii ansiotasoindeksin kolmannen neljänneksen ennakkotiedon työntekijän eläkelain (2006/395) perusteella.

Ansiokehitys vaihtelee toimialoittain

Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2016 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen. Vuoden 2017 indeksit ovat ennakollisia ja ne perustuvat sopimusvaikutusten ja liukumien arvioihin.

Seuraavassa kuviossa on esitetty ansiotasoindeksin prosenttimuutos toimialaluokituksen pääluokkatasolla vuosina 2005–2016. Ansiokehitys on ollut nopeinta toimialalla rahoitus- ja vakuutus (43,4 prosenttia) sekä julkisen hallinnon toimialalla (41,0 prosenttia). Hitainta ansiokehitys on ollut majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä teollisuuden toimialalla, joissa ansiot ovat nousseet 29,7 ja 29,8 prosenttia vuosina 2005–2016.

Ansiotasoindeksin 2005=100 muutos toimialoittain (TOL2008) vuosina 2005–2016

Ansiotasoindeksin 2005=100 muutos toimialoittain (TOL2008) vuosina 2005–2016
On huomioitava, että ansiokehitykseen vaikuttaa myös toimialalla tapahtuva rakennemuutos. Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan ammattirakenteen muutoksen vaikutusta keskiansioiden kehitykseen. Etenkin julkisella sektorilla muutos ammattirakenteessa on johtanut siihen, että keskimääräinen ansioiden nousu on ollut suurempaa kuin keskimääräiset palkankorotukset.

Ammattirakenteen muutos vaikuttaa keskiansioiden kehitykseen

Tilastokeskus on vuodesta 2013 lähtien julkaissut säännöllisen ansion indeksiin perustuvaa ammatin pääluokalla vakioitua indeksiä. Tässä indeksissä kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu vuoden 2010 palkkasummapainojen mukaisesti.

Seuraavassa kuviossa tarkastellaan ammatin pääluokalla vakioidun indeksin ja säännöllisen ansion indeksin kehitystä vuosina 2010–2016 valtiolla ja yksityisellä sektorilla. Tarkasteluun on valittu vuoden viimeinen neljännes ja tarkastelu alkaa vuodesta 2010.

Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin ja säännöllisen ansion indeksin 2010=100 kehitys vuosina 2010–2016

Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin ja säännöllisen ansion indeksin 2010=100 kehitys vuosina 2010–2016

Kuviosta käy ilmi, että valtiolla ammatin pääluokalla vakioidun indeksin kehitys on 2010-luvulla ollut hitaampaa kuin säännöllisen ansion indeksin kehitys ja tämä kehitys näyttää vahvistuneen vuoden 2015 jälkeen. Yksityisellä sektorilla ammatin pääluokalla vakioidun indeksin ja säännöllisen ansion indeksin kehityksessä ei 2010-luvulla ole ilmennyt yhtä selkeää eroa kuin valtiolla.

Kuntasektorilla ammatin pääluokalla vakioidun indeksin ja säännöllisen ansion indeksin kehitys noudattaa samaa linjaa kuin valtiolla, eli ammatin pääluokalla vakioidun indeksin kehitys on 2010-luvulla ollut hitaampaa kuin säännöllisen ansion indeksin kehitys.

Valtiolla suurin ammattiryhmä on erityisasiantuntijat

Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin ja säännöllisen ansion indeksin kehitys valtiolla viittaa siihen, että keskiansioiden nousua on kiihdyttänyt muutos ammattirakenteessa. Ylemmissä ammattiluokissa palkansaajilla ansiotaso on usein keskimääräistä korkeampi. Ylempien ammattiluokkien osuuden kasvu esimerkiksi valtiolla kiihdyttää keskimääräisten ansioiden nousua ja vastaavasti ylempien ammattiluokkien osuuden lasku hidastaa keskimääräisten ansioiden nousua valtiolla.

Valtiolla suurin ammattiryhmä on erityisasiantuntijat. Näiden osuus valtion kaikista palkansaajista on kasvanut 2010-luvulla. Tämä merkitsee sitä, että koko valtiosektorin keskimääräinen ansioiden nousu on suurempaa kuin keskimääräiset palkankorotukset, koska erityisasiantuntijoiden ansiotaso on valtion keskimääräistä ansiotasoa korkeampi.

Palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus on kasvanut yksityisellä sektorilla

Yksityisellä sektorilla palvelu- ja myyntityöntekijöiden ansiotaso on keskimääräistä ansiotasoa alhaisempi. Kuukausipalkkaisten palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus yksityisen sektorin kaikista kuukausipalkkaisista palkansaajista on kasvanut 2010-luvulla. Tämä on puolestaan hidastanut keskimääräisten ansioiden nousua yksityisellä sektorilla, koska palvelu- ja myyntityöntekijöiden ansiotaso on yksityisen sektorin keskimääräistä ansiotasoa alhaisempi.

Ammatin pääluokalla vakioituja ansiokehitystietoja on lyhyeltä ajanjaksolta ja yksityisen sektorin osalta tiedot eivät osoita yhtä selkeää eroa ammatin pääluokalla vakioidun indeksin ja säännöllisen ansion indeksin kehityksessä kuin esimerkiksi valtiolla. Olemassa olevien tietojen perusteella ei vielä voida tehdä johtopäätöksiä ammattirakenteen muutoksen pitkän aikavälin vaikutuksista yksityisellä sektorilla.

Yksityisen sektorin ja kuntasektorin johtajilla on ollut nopein ansiokehitys

Seuraavassa kuviossa tarkastellaan ansioiden muutosta vuosina 2010–2016 työnantajasektorin ja ammatin pääluokan mukaan (johtajat, erityisasiantuntijat, asiantuntijat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät, palvelu- ja myyntityöntekijät).

Ansioiden muutos vuosina 2010–2016 työnantajasektorin ja ammatin pääluokan mukaan

Ansioiden muutos vuosina 2010–2016 työnantajasektorin ja ammatin pääluokan mukaan
Kuviosta käy ilmi, että nopeinta ansiokehitys on 2010-luvulla ollut yksityisen sektorin johtajilla (21,9 prosenttia). On kuitenkin huomioitava, että tämän tarkastelun ulkopuolelle jää yksityisen sektorin osalta yritysten ylin johto, koska Tilastokeskus ei saa näitä koskevia tietoja työnantajilta.

Kuntasektorilla johtajien ansiot ovat nousseet 15 prosenttia ja valtiolla 11,9 prosenttia vuosina 2010–2016. Julkisella sektorilla ansiokehitys eri ammattiluokissa on ollut tasaisempaa kuin yksityisellä sektorilla.


Lähde: Ansiotasoindeksi 2017, 2. neljännes, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Uuttu 029 551 2322, Harri Nummila 029 551 3235, palkat.indeksit@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi

Julkaisu pdf-muodossa (545,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Ansiotasoindeksit

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 30.08.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ansiotasoindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3737. 2. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ati/2017/02/ati_2017_02_2017-08-30_tie_001_fi.html

Jaa