1. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema pieneni vuonna 2013

Suomessa siirryttiin uuden maksutasekäsikirjan (BPM6) mukaiseen maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tilastointiin 11.7.2014. Vaihtotaseen alaerien aikasarja vuosille 2006-2012 ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2013 kanssa luokitusmuutoksista johtuen. Rahoitustaseessa sekä ulkomaisessa varallisuusasemassa uusien tilastostandardien mukainen esitystapa kasvattaa bruttomääräisiä saamisia ja velkoja. Sen sijaan ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan uusien kirjaustapojen vaikutus on pienempi.

Osana maksutasetilaston kansainvälisten tilastostandardien uudistumista ja maksutasetilastoinnin siirtoa Suomen Pankista Tilastokeskukseen Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto on päätetty erottaa omaksi tilastokseen. Uusi vuositilasto julkaistaan ensimmäisen kerran 31.10.2014 Tilastokeskuksen verkkosivuilla koskien vuotta 2013. Tällöin julkaistaan tiedot suorista sijoituksista maittain ja toimialoittain uudistetun sijoitussuhdetta kuvaavan suuntaperiaatteen mukaisina.

1.1 Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema

Vuonna 2013 Suomeen tuotiin ulkomaista pääomaa nettomääräisesti 2,5 mrd. euroa. Suomalaisten ulkomainen nettovarallisuus 1) vuoden lopussa oli 17,7 mrd euroa, kun se vuotta aiemmin oli 29,2 mrd. euroa. Nettovarallisuutta laskivat valuuttakurssi- ja muiden arvostuserien muutokset 9,0 mrd. euron verran. Ulkomaisia saamisia oli 646,8 mrd. euroa ja velkoja 629,1 mrd. euroa.

Kuvio 1: Ulkomainen nettovarallisuus vuosina 2006–2014, miljardia euroa

Kuvio 1: Ulkomainen nettovarallisuus vuosina 2006–2014, miljardia euroa

1.1.1 Rahoitustase ja ulkomainen varallisuusasema sektoreittain

Muilla rahalaitoksilla (mm. pankit ja muut luottolaitokset) oli vuoden lopussa ulkomaisia saamisia 239,9 mrd. euroa ja velkoja 317,3 mrd. euroa. Nettovelka 2) koostui lähinnä talletusveloista, mutta myös suoriin sijoituksiin ja arvopapereihin liittyvistä veloista. Keskuspankin nettosaamiset 3) laskivat 41,2 mrd. euroon edellisen vuoden 90,0 mrd. eurosta. Lasku johtuu eurojärjestelmän sisäisten saamisten vähenemisestä.

Kuvio 2: Suomen ulkomainen nettovarallisuus sektoreittain 2006–2013, miljardia euroa

Kuvio 2: Suomen ulkomainen nettovarallisuus sektoreittain 2006–2013, miljardia euroa

Muiden rahoituslaitosten (mm. sijoitusrahastot) ulkomaiset nettosaamiset kasvoivat edellisen vuoden 27,6 mrd. eurosta 35,0 mrd. euroon vuoden 2013 loppuun mennessä. Sijoitukset kohdistuivat enimmäkseen arvopapereihin.

Yritysten nettovelat ulkomaille kasvoivat 6,3 mrd. euroa vuoden aikana ollen vuoden lopussa 40,4 mrd. euroa. Yrityksillä oli vuoden lopussa ulkomaisia saamisia 126,6 mrd. euroa ja velkoja 167,0 mrd. euroa. Yritysten ulkomaiset saamiset ja velat koostuvat suurelta osin suorista sijoituksista. Suuri velkaerä on myöskin osakevelat.

Maksutaseen mukainen valtionhallinnon ulkomainen bruttovelka oli vuoden 2013 lopussa 93,6 mrd. euroa, kun se vuotta aiemmin oli 97,5 mrd. euroa. Ulkomaisia saamisia valtionhallinnolla oli vuoden lopussa 19,1 mrd. euroa. Sosiaaliturvarahastojen ulkomaiset nettosaamiset kasvoivat 100,8 mrd. euroon edellisen vuoden 93,5 mrd. eurosta, johtuen suurimmaksi osaksi ulkomaisten arvopaperisijoitusten kasvusta.

1.1.2 Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille

Suomesta ulkomaisiin arvopapereihin suuntautuneiden sijoitusten arvo oli 9,0 miljardia vuonna 2013. Sijoituksia ulkomaisiin osakkeisiin tehtiin 4,8 mrd. eurolla, mikä oli 2,6 mrd. euroa enemmän kuin vuonna 2012. Ulkomaille rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksia hankittiin 2,4 mrd. euron arvosta, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. Myös sijoitukset pitkäaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin supistuivat huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna sijoitusvirran ollessa 3,5 mrd. euroa vuonna 2013.

Eniten pääomaa ulkomaille veivät sosiaaliturvarahastot, jotka kasvattivat sijoituksiaan ulkomaisiin arvopapereihin 9,5 mrd. euroa. Sosiaaliturvarahastot lisäsivät ulkomaisia sijoituksiaan etenkin osakkeissa ja joukkovelkakirjalainoissa. Vakuutuslaitokset kasvattivat ulkomaisia sijoituksiaan 2,0 mrd. euroa, josta merkittävä osa oli sijoituksia joukkovelkakirjalainoihin. Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot tekivät ulkomaisia arvopaperisijoituksia 3,0 mrd. euron arvosta, mikä oli 3,5 mrd. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä johtui pääasiassa ulkomaisiin sijoitusrahasto-osuuksiin tehtyjen sijoitusten kotiuttamisesta.

Kuvio 3: Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten kannat vuonna 2013 sijoitussektoreittain, miljardia euroa

Kuvio 3: Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten kannat vuonna 2013 sijoitussektoreittain, miljardia euroa

Suomesta ulkomaille tehtyjen arvopaperisijoitusten markkina-arvo oli 250,9 mrd. euroa vuoden 2013 lopussa. Hinnanmuutokset kasvattivat arvopaperisijoitusten markkina-arvoa 8,8 mrd. euroa vuoden aikana. Vastaavasti edellisvuonna arvopaperisijoitukset kasvoivat 13,6 mrd. euroa hinnanmuutosten ansiosta

Kuvio 4: Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten vuosimuutos 2006–2013, miljardia euroa

Kuvio 4: Suomesta ulkomaille suuntautuneiden arvopaperisijoitusten vuosimuutos 2006–2013, miljardia euroa

Ulkomailta Suomeen maksettiin arvopaperisijoituksiin liittyviä tuottoja yhteensä 5,0 mrd. euroa. Osinkotuloja ulkomailta Suomeen tuli 1,6 mrd. euroa, kun edellisvuonna vastaava luku oli 1,2 mrd. euroa. Korkotuloina ulkomailta Suomeen maksettiin 2,7 mrd. euroa. Verrattuna edellisvuoteen korkotulot supistuivat 0,3 mrd. euroa.

1.1.3 Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen

Arvopaperivelat kasvoivat 21,1 mrd. euroa vuonna 2013. Tästä 14,4 mrd. selittyy ulkomaisten sijoittajien sijoituksilla suomalaisiin arvopapereihin ja loput, 6,7 mrd. euroa, arvopapereiden arvon nousulla. Verrattuna vuoteen 2012 sijoitusvirta Suomeen supistui.

Yritysten arvopaperivelat, vuonna 2013, kasvoivat 19 mrd. euroa 57 miljardista 76 miljardiin. Ulkomaiset sijoittajat hankkivat suomalaisten yritysten osakkeita 2,6 mrd. eurolla. Vuonna 2012 suomalaisten yritysten osakkeisiin sijoitettiin nettomääräisesti ulkomailta 0,4 mrd. euroa, mutta sitä ennen edellisen kerran vuonna 2007 suomalaisia osakkeita ostettiin enemmän ulkomailta kuin myytiin pois. Vuoden 2013 aikana myös suomalaisten yritysten osakkeiden arvo kasvoi, mikä kasvatti sijoituskantaa. Ulkomaiset sijoittajat hankkivat yritysten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja yli 4 mrd. euron edestä, joka on hieman vähemmän kuin vuonna 2012.

Kuvio 5: Suomalaisten yritysten arvopaperivelka, sijoitusvirrat vuosina 2006–2013, miljardia euroa

Kuvio 5: Suomalaisten yritysten arvopaperivelka, sijoitusvirrat vuosina 2006–2013, miljardia euroa

Yritysten arvopaperivelasta valtaosa, 70 prosenttia, on ulkomaalaisten sijoituksia osakkeisiin. Yritysten velkapapereihin suuntautuvat ulkomaiset sijoitukset muodostavat arvopaperivelasta loput 30 prosenttia.

Kuvio 6: Suomalaisten yritysten arvopaperivelka, sijoituskannat vuosina 2006–2013, miljardia euroa

Kuvio 6: Suomalaisten yritysten arvopaperivelka, sijoituskannat vuosina 2006–2013, miljardia euroa

Suomesta ulkomaille maksettiin osinkoja 2,1 mrd. euroa vuonna 2013, kun edellisvuonna ulkomaisille sijoittajille maksettujen osinkojen määrä oli 0,3 mrd. euroa enemmän. Korkoja Suomesta ulkomaille maksettiin 4,2 mrd. euroa, mikä on 0,6 mrd. euroa vähemmän kuin edellisvuonna.

1.1.4 Suorat sijoitukset

Tässä julkistuksessa tarkastellaan ulkomaisia suoria sijoituksia bruttomääräisinä. Tällä tarkoitetaan, että suoriin sijoituksiin luettavia konsernin sisäisiä ulkomaisia velkoja ja saamisia ei ole nettoutettu miltään osin.

Suorien sijoitusten bruttosaamiset vuoden 2013 lopussa olivat 141,6 mrd. euroa ja vastaavat velat 94,1 mrd. euroa. Vuoden 2013 aikana saamiset vähenivät 3,7 mrd. ja velat 9,7 mrd. Suorien sijoitusten kantojen lasku näkyy erityisesti konsernien sisäisten lainojen ja kauppaluottojen muutoksina. Vuonna 2013 nämä vieraan pääoman ehtoiset saamiset vähenivät 4,4 mrd. euroa ja vastaavat velat 7,1 mrd. euroa.

Bruttomääräisesti tarkasteltuna suorien sijoitusten kannat kasvoivat voimakkaasti aina vuoteen 2010 saakka, minkä jälkeen kehitys on ollut tasaisempaa. Vuosina 2006-2008 suorien sijoitusten saamiset ylittivät velat noin 20 mrd. eurolla, minkä jälkeen tämä erotus on kaksinkertaistunut. Tarkasteltaessa vain oman pääoman eriä tämä suoriin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusaseman kasvu on ollut vieläkin voimakkaampaa.

Kuvio 7: Suorien sijoitusten bruttosaamiset ja velat 2006 —2013, miljardia euroa

Kuvio 7: Suorien sijoitusten bruttosaamiset ja velat 2006 —2013, miljardia euroa

Vuonna 2013 Suomelle kertyi tuottoja ulkomaisista suorista sijoituksista 6,6 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille tuottoja kirjautui 3,4 mrd. euroa. Vuoden 2013 lopun bruttosaamisiin ja -velkoihin suhteutettuna Suomesta ulkomaille sijoitettujen varojen tuottoprosentti oli 4,6 ja ulkomaisten Suomesta saamien suorien sijoitusten tuotto 3,6 prosenttia. Vuosina 2010-2012 saadut tuotot olivat keskimäärin 5,9 ja maksetut 4,9 prosenttia.

Kuvio 8: Suorien sijoitusten saadut ja maksetut tuotot 2006–2013, miljardia euroa

Kuvio 8: Suorien sijoitusten saadut ja maksetut tuotot 2006–2013, miljardia euroa

Suoria sijoituksia on lähinnä yritys- ja rahoitussektoreilla. Sektori määräytyy sijoitussuhteen kotimaisen osapuolen sektoritiedon perusteella. Vuonna 2013 ulkomaisten suorien sijoitusten veloista yrityssektorin osuus oli 75 prosenttia ja rahoitussektorin 24 prosenttia. Ulkomaisista saamisista yrityssektorin osuus oli 84 prosenttia ja rahoitussektorin 13 prosenttia.

Kuvio 9: Suorien sijoitusten bruttosaamiset 2013, (osuudet sektoreittain)

Kuvio 9: Suorien sijoitusten bruttosaamiset 2013, (osuudet sektoreittain)

1.1.5 Johdannaiset ja muut sijoitukset

Johdannaisiin liittyviä saamisia suomalaisilla oli vuoden 2013 lopussa 82,1 mrd. euroa ja velkoja 77,7 mrd. euroa. Suurin osa johdannaisiin liittyvistä saamisista ja veloista oli pankkien hallussa. Johdannaisten virtakirjauksissa on siirrytty nettokirjauksista bruttomääräisiin kirjauksiin tilastouudistuksen myötä, jonka vuoksi johdannaisten virroista eritellään saamiset ja velat. Bruttomääräinen kirjaustapa kasvattaa rahoitussaamisiin ja -velkoihin liittyviä kokonaisvirtoja. Rahoitustaseen nettomääräiseen erään kirjaustavan muutoksella ei ole vaikutusta.

Rahoitustaseen muihin sijoituksiin luetaan lainat, talletukset ja kauppaluotot. Talletussaamisia suomalaisilla oli vuoden lopussa 86,1 mrd. euroa ja velkoja 95,5 mrd. euroa. Vuoden aikana pääomaa tuotiin Suomeen talletuksina 4,5 mrd. euroa. Lainoina saamisia oli 62,7 mrd. euroa ja velkoja 82,6 mrd. euroa.

Tilastouudistuksen myötä uutena eränä muihin sijoituksiin tuli muu oma pääoma. Uusi erä koostuu omasta pääomasta, joka ei ole arvopaperimuotoista ja käsittää omistusosuudet sivuliikkeissä sekä muissa yksiköissä, joilla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä. Myös omistusosuudet kansainvälisissä järjestöissä luetaan mukaan muun oman pääoman erään. Lisäksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n myönnettyihin erityisnosto-oikeuksiin liittyvä vastaerä (Special Drawing Rights, SDRs) esitetään omana eränään rahoitustaseen muiden sijoitusten velkapuolella.

Muiden sijoitusten saamiset ja velat pienenivät saman verran, joten nettomääräisenä ne kumosivat toisensa. Suurempi vaikutus muiden sijoitusten nettoarvoon kokonaisuudessaan oli valuuttakurssi- ja muiden arvostuserien muutoksilla ja nettovelka kasvoi vuoden 2012 lopun 27,9 mrd. eurosta 29,0 mrd. euroon vuoden 2013 loppuun mennessä.

1.2 Vaihtotase

Vaihtotaseeseen on tehty luokitusmuutoksia vuodelle 2013, jonka takia vaihtotaseen alaerien aikasarja vuosille 2006-2012 ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2013 kanssa.

Vuoden 2013 vaihtotase oli 2,9 miljardia alijäämäinen, kun vuonna 2012 alijäämä oli 3,9 miljardia euroa. Alijäämään vaikuttivat erityisesti palvelut ja tulojen uudelleenjaon tili.

Kuvio 10: Vaihtotase alaerineen netto, vuosina 2008–2013, miljardia euroa

Kuvio 10: Vaihtotase alaerineen netto, vuosina 2008–2013, miljardia euroa

1.2.1 Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase, tavaroiden viennin ja tuonnin erotus, oli lievästi positiivinen. Tavaroita vietiin 55,6 miljardilla eurolla ja tuotiin 55,5 miljardilla. Tavaratuonnin taso on tarkentunut kansantalouden tilinpidon heinäkuun julkistuksesta johtuen luokituseriin tehdyistä korjauksista. Aikaisempien vuosien tapaan suurimmat vientimaat olivat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Saksan jälkeen tavaroita vietiin eniten Hollantiin. Kun palveluiden ja tavaroiden vienti lasketaan yhteen neljänneksi suurimmaksi vientimaaksi nousee Yhdysvallat.

Kuvio 11: Suomen vienti 10 suurimpaan kohdemaahan vuonna 2013, miljardia euroa

Kuvio 11: Suomen vienti 10 suurimpaan kohdemaahan vuonna 2013, miljardia euroa

Palvelutase oli 1,7 miljardia euroa alijäämäinen, kun palveluvienti oli 20,8 ja palvelutuonti 22,4 miljardia. Palveluviennin keskeisimpiä eriä olivat televiestintä-, tietojenkäsittely ja tietopalvelut, matkailu ja muut liike-elämän palvelut. Näiden palveluerien viennin yhteenlaskettu arvo oli 10,0 miljardia. Palveluiden tuonnin suurimmat erät olivat kuljetus, matkailu ja muut liike-elämän palvelut, yhteensä 15,4 mrd. Näistä palveluiden alaeristä matkailun menot jatkoivat tasaista kasvuaan ja nousivat 4,0 miljardiin euroon. Eniten kulutettiin Espanjaan ja Viroon suuntautuviin matkoihin.

Kuvio 12: Suomesta ulkomaille suuntautuneen matkailun menot vuosina 2009–2013, miljardia euroa

Kuvio 12: Suomesta ulkomaille suuntautuneen matkailun menot vuosina 2009–2013, miljardia euroa

1.2.2 Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Verot ja tuotepalkkiot, jotka aikaisemmin kuuluivat tulonsiirtoihin, luetaan uuden maksutasekäsikirjan mukaan ensitulon tilille.

Ensitulon tili vuonna 2013 oli 1,2 miljardia ylijäämäinen. Sijoitustuloja ulkomailta Suomeen maksettiin 11,8 miljardia ja Suomesta ulkomaille 10,9 miljardia. Sijoitustulo koostuu koroista, osingoista ja uudelleensijoitetuista voitoista.


1) Nettovarallisuus on bruttosaamiset-bruttovelat
2) Nettovelka on velka-saamiset
3) Nettosaamiset on saamiset-velat

Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mira Malhotra 029 551 3411, Tapio Kuusisto 029 551 3318, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 24.9.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 2013, 1. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema pieneni vuonna 2013 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2013/mata_2013_2014-09-24_kat_001_fi.html