2. Perheistä neljä prosenttia kokonaan ruotsinkielisiä

Kaikista perheistä 87 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia (3,8). Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on kolmessa prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 42 000, mikä on kolme prosenttia kaikista perheistä.

Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 4 700 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 24 600 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 19 800. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 2 500:lla.

Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990–2011

Mies/vaimo suomen tai muunkielinen Vuosi
1990    1995    2000    2005    2010    2011   
Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo  1 088 742 1 081 473 1 089 232 1 105 316 1 114 828 1 115 178
Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 16 544 16 876 17 394 17 904 18 337 18 389
Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies 22 734 22 822 23 445 24 218 24 552 24 658
Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo 4 020 7 636 11 094 16 062 21 772 23 102
Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies 5 951 8 679 10 236 13 181 17 441 18 450
Suomenkielinen äiti/isä 162 209 174 554 174 861 166 741 161 302 160 179
Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 53 348 50 845 49 198 48 190 47 881 47 784
Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo 300 483 655 982 1 434 1 521
Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies 410 597 678 943 1 261 1 319
Ruotsinkielinen äiti/isä 8 489 8 871 8 609 8 147 7 953 7 877
Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo 1 832 7 425 11 668 16 944 27 638 30 439
Muunkielinen äiti/isä 762 2 709 4 893 7 374 10 674 11 674

2.1 Venäjänkielisistä perheistä 16 prosenttia yhden vanhemman perheitä

Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli yhteensä 12 000 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän (11 000) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on noin 1 300 perhettä suurempi kuin vuosi sitten.

Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on yhteensä 3 700, mikä on 16 prosenttia venäjänkielisistä perheistä. Määrä on kasvanut noin sadalla edellisestä vuodesta. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet koko maan tasolla (12 %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 96 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista perheistä näitä on 86 prosenttia.

Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo (8 300). Vuoden 2011 aikana tällaisten parien määrä on noussut noin 600:lla.

Lähes yhtä yleisiä ovat suomenkielisen miehen ja venäjänkielisen vaimon muodostamat perheet (7 700). Vuonna 1990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 300, nyt määrä on lähes 8 300.

On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Määrä (1 300) on kuitenkin yli nelinkertaistunut vuodesta 1990.

2.2 Ulkomaan kansalaisten perheiden määrä kasvaa

Vain viisi prosenttia Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen (68 800 perhettä). Vuonna 1990 Suomessa oli vain 12 500 tällaista perhettä, vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on lisääntynyt 4 700 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa sekä mies että vaimo ovat ulkomaan kansalaisia.

Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 1990-luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 2000-luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä on edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo ja toiseksi yleisin yhdistelmä on ulkomaalainen mies ja suomalainen vaimo (kuvio 3). Tässä ei tehdä eroa avio- ja avoliittojen välille.

Kokonaan ulkomaalaisia perheitä eli sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 27 700. Suurin ryhmä ovat Venäjän kansalaisten perheet. Suomessa oli vuoden 2011 lopussa 5 600 perhettä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi oli Venäjän kansalainen. Venäjän kansalaisten perheiden määrä kasvoi noin 200:lla vuoden 2011 aikana.

Kokonaan virolaisia perheitä oli 5 700, joista kolmasosa on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 900 perheellä.

Kahden Somalian kansalaisen tai yhden vanhemman somalialaisia perheitä oli noin 1 000. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta noin sadalla. Somalian kansalaisten perheistä noin puolet on äidin ja lasten perheitä. Monet aikoinaan Somaliasta muuttaneet ovat olleet Suomessa jo niin kauan, että he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Henkilöiden äidinkielestä päätellen kahden puolison tai yhden vanhemman alkujaan somalialaisia perheitä olisi 2 000.

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2001 ja 2011

Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2001 ja 2011

2.3 Miehillä naisia useammin ulkomailla syntynyt puoliso

Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomaalaisista puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että alkuperäisiäkin Suomen kansalaisia on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 34 300 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 1 500 hengellä.

Suomessa syntyneillä naisilla on 29 600 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 1 200 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin naisilla.

Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa syntyneitä, niin lännessä, idässä kuin etelässäkin. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 11 000, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 300. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 3 600, määrä on lisääntynyt 300:lla viime vuodesta. Sitten tulevat Saksa, Kiina, Filippiinit, Yhdysvallat, Puola ja Britannia.

Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneiden puolisoiden jälkeen, joita on 8 400, naisillakin on eniten entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä puolisoita. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 2 400, mikä on 159 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Kaiken kaikkiaan maita, joissa on syntynyt vähintään sadan suomalaisnaisen puoliso, on 44, miehillä vastaava luku on 34.

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2011

Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2011

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2011

Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2011

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 09 1734 2798, Timo Nikander 09 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 9.11.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2011, 2. Perheistä neljä prosenttia kokonaan ruotsinkielisiä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2011/02/perh_2011_02_2012-11-09_kat_002_fi.html