Julkaistu: 15.3.2021
Vienti loppuvuoden toipumisesta huolimatta vuotta 2019 alemmalla tasolla
Vienti oli vuoden 2020 aikana jatkuvasti edellisvuotta alemmalla tasolla eikä vuoden viimeinen neljännes ollut tässä asiassa poikkeus. Kuitenkin vuoden 2020 edellisistä neljänneksistä poiketen tavaroiden ja palveluiden vienti koheni kuluneella neljänneksellä. Viennin taso on tosin ollut aiempinakin vuosina korkeimmillaan juuri kunkin vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta palveluviennin kasvaminen jopa palvelutuontia korkeammalle tasolle kuluneella neljänneksellä on sen sijaan poikkeuksellista. Myös tuonnissa oli jonkin verran kasvua vuoden 2020 aiempiin neljänneksiin nähden, mutta se oli viennin kasvua matalampaa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta.
Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain
Vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä palveluiden vienti oli arvoltaan 7,3 miljardia euroa eli 0,3 miljardia suurempi kuin palveluiden tuonnin arvo. Tämä on epätyypillistä, sillä palveluiden tuonti on viime vuosina ollut aina vientiä korkeammalla tasolla. Palveluviennin kasvun taustalla oli pääasiassa televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelujen (TTT) vienti, joka kasvoi 0,6 miljardin euron verran vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Tämä kasvu oli kuitenkin pienempää kuin matkailu- ja kuljetuspalveluiden viennin vähentyminen, joten kaiken kaikkiaan palveluviennin arvo laski 0,8 miljardia euroa tai 10 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti laski taas jopa 20 prosenttia.
Tavaroita vuorostaan vietiin Suomesta 16,7 miljardin euron edestä ja tuotiin 14,4 miljardin euron verran. Tavaroiden viennin osittaiseen toipumiseen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä vaikutti muun muassa vajaan miljardin euron arvoinen merialustoimitus, joskin myös vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä oli vastaavanlainen merialustoimitus. Tavaroiden viennin arvo oli kolme prosenttia pienempi kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä, kun taas tavaroiden tuonti laski kahdeksan prosenttia.
Matkailu- ja kuljetuspalvelujen ulkomaankauppa edelleen alamaissa
Matkailuviennin ja -tuonnin lukemat ovat etenkin vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen olleet selvästi alemmalla tasolla vuoteen 2019 verrattuna. Matkailuviennistä, eli Suomeen kohdistuvasta matkailusta, saatiin kuluneella neljänneksellä tuloa vain 0,1 miljardin euron verran, kun vuotta aiemmin tuloa saatiin 0,8 miljardia euroa. Matkailutuonti, eli siis matkailu Suomesta ulkomaille, laski jopa matkailuvientiä enemmän, sillä sen arvo edellisvuoden viimeisellä neljänneksellä oli vielä 1,3 miljardia euroa. Vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä matkailutuonnin arvo typistyi matkailuviennin lailla myös noin 0,1 miljardiin euroon.
Matkailun lisäksi myös kuljetuspalveluiden vienti laski selvästi kuluneella neljänneksellä verrattuna vuotta aiempaan. Kuljetuspalveluiden vienti oli vielä tuolloin ollut arvoltaan 1,1 miljardia euroa, mutta kuluneella neljänneksellä se oli 0,5 miljardia euroa. Kuljetuspalveluiden tuonnissa taas vastaavat luvut olivat 1,5 miljardia ja 1,1 miljardia euroa eli niidenkin arvo laski, vaikkakin kuljetusvientiä vähemmän.
Matkailu- ja kuljetuspalveluiden viennin yhteenlaskettu arvo väheni siis yhteensä 1,2 miljardia euroa vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen verrattuna, kun taas kaiken palveluviennin arvo laski yhteensä reilun 0,8 miljardin euron verran. Oikeastaan palveluviennin heikon kehityksen voi siis selittää suurilta osin juuri kuljetus- ja matkailupalveluista saatujen tulojen vähentymisellä, jonka taustalla voidaan nähdä koronaviruksen aiheuttama pandemia.
Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin
TTT-palveluiden viennin kasvu kompensoi jossain määrin matkailu- ja kuljetusviennin menetyksiä
Ainoa palveluviennin erä, joka kasvoi merkittävästi vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, oli TTT-palveluiden vienti, joka kasvoi noin viidenneksen suhteessa edellisvuoden vastaavaan vuosineljännekseen. TTT-viennistä saatiin kuluneella neljänneksellä tuloa 3,6 miljardin euron verran, mikä oli myös huomattavasti enemmän kuin vuoden 2020 aiemmilla neljänneksillä. TTT-vienti on tuolloinkin kuitenkin ollut suurin Suomen palveluviennin eristä. Toiseksi eniten kuluneella vuosineljänneksellä vietiin muita liike-elämän palveluita, mutta vain 1,6 miljardin euron verran eli yli puolet TTT-vientiä vähemmän. Muut liike-elämän palvelut sisältävät esimerkiksi T&K -palveluita, konsulttipalveluita ja teknisiä sekä kaupankäyntiin liittyviä palveluita. Muiden liike-elämän palveluiden vienti laski yhteensä noin 0,1 miljardin euron verran suhteessa vuotta aiempaan. Muiden erien vienti joko laski tuota vähemmän tai oli sitten suunnilleen samaa tasoa kuin vuotta aiemmin.
Siinä missä TTT-palvelut ovat nyt ja aiemmin olleet palveluviennin suurin palveluerä, niin tuonnin puolella merkittävin erä on ollut muut liike-elämän palvelut. Näitä palveluita tuotiin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä 3,2 miljardin euron verran ja vuotta myöhemmin 0,3 miljardin euron verran vähemmän. Palvelutuonnin puolella oli toisaalta pientä kasvua rahoitus- ja vakuutuspalveluiden ja TTT-palveluiden tuonnissa sekä henkisen omaisuuden käytöstä perityissä maksuissa. Tuonninkin puolella suurimmat vähentymiset koskivat siis matkailua ja kuljetuspalveluita, joiden yhteenlaskettu supistuminen selittää koko palvelutuonnin laskusta jopa 88 prosenttia.
Vienti Yhdysvaltoihin kasvoi poikkeuksellisen paljon
Tavara- ja palveluviennin suurin muutos vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä oli Yhdysvaltoihin kohdistuneen viennin erityislaatuinen kasvu. Suhteessa vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen vienti sinne kasvoi jopa 1,7 miljardin euron verran. Yhdysvaltain viennin arvo kuluneella neljänneksellä, 4,1 miljardia euroa, oli myös selvästi suurempi kuin vuoden 2020 aiemmilla neljänneksillä. Vaikkei vienti Yhdysvaltoihin ole edelleenkään samassa mittaluokassa kuin esimerkiksi Suomen vienti Eurooppaan, joka oli arvoltaan vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä 14,8 miljardia euroa, Yhdysvallat on ainakin hetkellisesti ohittanut Ruotsin vientimaiden suuruusjärjestyksessä. Ruotsiin vietiin siis tavaroita ja palveluita kuluneella neljänneksellä 2,9 miljardin euron verran, mikä on 0,1 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Tuolloin Ruotsiin vietiin Suomesta selvästi enemmän tavaroita ja palveluita kuin mitä Yhdysvaltoihin vietiin.
Edellisvuoteen verrattuna viennin arvo Eurooppaan laski 2,2 miljardia euroa ja vienti EU:n jäsenmaihin laski yhteensä 1,8 miljardin euron verran. Supistumisen suuruuteen vaikuttaa tosin Italian tavaraviennin poikkeuksellisen korkea taso vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Ruotsin lisäksi myös vienti Saksaan ja Alankomaihin laski suunnilleen 0,1 miljardin euron verran. Venäjälle sekä Britanniaan kohdistunut vienti väheni vuorostaan vajaan 0,2 miljardin euron verran molempien maiden kohdalla.
Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain
Vienti Aasiaan laski myös selvästi noin 0,7 miljardin euron edestä edellisvuoteen verrattuna, mistä Kiinan osuus oli 0,1 miljardia euroa. Tuonti Kiinasta sen sijaan kasvoi, joskin maltillisesti, vajaan 0,1 miljardin euron verran. Kaupankäynti eurooppalaisten maiden ja Suomen välillä laski viennin lisäksi myös tuonnin suhteen selvästi, 2,2 miljardin euron verran. Tässä etenkin tuonnin vähentyminen Venäjältä oli merkittävää, sillä se laski kuluneella neljänneksellä jopa 0,8 miljardia euroa suhteessa edellisvuoden vastaavan neljänneksen 2,2 miljardin euron tasoon. Siinä missä vienti Yhdysvaltoihin korvasi viennin vähenemistä muiden maiden kohdalla, tuonnin suhteen vastaavaa ei tapahtunut. Tuonti Yhdysvalloista laski 0,3 miljardin euron verran.
Ulkomaankaupan tilastot
Ulkomaankaupan tiedot ovat revisioituneet merkittävästi vuoden 2019 osalta. Merkittävimpänä muutoksena palveluvienti vähentyi revisiossa 1,1 miljardin euron verran ja palvelutuonti 0,7 miljardin euron verran. Tehtaattomaan tuotantoon tehtiin myös korjauksia, jotka näkyvät maajakauman muutoksina. Lisätietoja 26.2.2021 päivätystä tiedotteesta.
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään laatuselosteessa kuvattuja määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.
Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.
Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kasperi Lavikainen 029 551 3674, Risto Sippola 029 551 3383, Marianna Mukkulainen 029 551 3405, globalisaatio.tilastot@stat.fi
Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja
Julkaisu pdf-muodossa (302,0 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (15.3.2021)
Päivitetty 15.3.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 4. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2020/04/tpulk_2020_04_2021-03-15_tie_001_fi.html