Julkaistu: 6.11.2014

Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö

Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095  henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa. Toisin sanoen 69 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus säilyi muuttumattomana.

Väestö koulutusasteen, iän ja sukupuolen mukaan 2013

Väestö koulutusasteen, iän ja sukupuolen mukaan 2013

Ikäluokkien välisiä koulutuseroja voi tarkastella vertaamalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden väestöosuuksissa tapahtuneita muutoksia. Nuoret ikäluokat (25–34-vuotiaat) ovat vanhempia ikäluokkia (55–64-vuotiaat) koulutetumpia. Erityisesti nuoret naiset ovat korkeammin koulutettuja, kun nuoret miehet puolestaan ovat vanhempia ikäluokkia vähemmän koulutettuja. Nuorten korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten väestönosuus on 10,1 prosenttiyksikkö suurempi kuin vanhemman vertailuryhmän. Vastaavasti miesten osuus on 1,6 prosenttiyksikköä pienempi. Toisin sanoen naisten koulutustason nousu on ollut nopeaa. Nuoret ovat korkeammin koulutettuja lähes kaikissa maakunnissa, ainoan poikkeuksen tekevät Kanta-Häme ja Ahvenanmaa, joissa vanhemmat ikäluokat ovat paremmin koulutettuja sekä Kymenlaakso, jossa ikäryhmien välisiä koulutuseroja ei ole. Nuoret naiset ovat vanhempia naisia paremmin koulutettuja kaikissa Manner-Suomen maakunnissa, kun taas nuoret miehet ovat pääsääntöisesti vanhempia miehiä huonommin koulutettuja. Nuorten miesten koulutustaso ylittää vanhempien miesten koulutustason Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Kainuun maakunnissa.

Ikäryhmien välinen ero korkea-asteen suorittaneiden osuuksissa sukupuolen mukaan vuonna 2013

Maakunta Molemmat sukupuolet Miehet Naiset
25-34 ja 55-64-vuotiaiden välinen ero,
prosenttiyksikköä
25-34 ja 55-64-vuotiaiden välinen ero,
prosenttiyksikköä
25-34 ja 55-64-vuotiaiden välinen ero,
prosenttiyksikköä
Koko maa 4,0 -1,6 10,1
Manner-Suomi 4,0 -1,5 10,1
Uusimaa 0,8 -5,9 7,7
Varsinais-Suomi 3,2 -3,3 9,8
Satakunta 2,2 -3,4 8,9
Kanta-Häme -2,5 -8,1 3,5
Pirkanmaa 5,0 0,3 10,2
Päijät-Häme 1,3 -4,4 7,5
Kymenlaakso 0,0 -5,9 6,9
Etelä-Karjala 5,5 -0,2 12,1
Etelä-Savo 3,2 -2,5 10,0
Pohjois-Savo 4,3 -0,6 10,0
Pohjois-Karjala 7,9 2,7 14,0
Keski-Suomi 5,8 1,3 10,9
Etelä-Pohjanmaa 5,2 -0,8 12,1
Pohjanmaa 5,9 0,7 12,6
Keski-Pohjanmaa 6,0 -1,5 14,3
Pohjois-Pohjanmaa 4,9 0,6 9,9
Kainuu 5,5 1,6 10,4
Lappi 1,8 -3,3 7,6
Ahvenanmaa -6,6 -12,7 0,0
Ahvenanmaa -6,6 -12,7 0,0

Toisen polven eli Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat valtaosin nuorta väestöä, 66 prosenttia toisen polven ulkomaalaistaustaisista kuuluu ikäryhmään 15–24-vuotiaat, joiden koulutusura on vasta alussa. Korkeimmin koulutettuja toisen polven ulkomaalaistaustaisista ovat 45–54-vuotiaat, joista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 84,4 prosenttia ja korkea-asteen suorittaneita on 35,4 prosenttia. 45–54-vuotiaat ovat väestöosuuksilla mitattuna lähes yhtä koulutettuja kuin samanikäiset Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset, joista perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita on 87 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 40,8 prosenttia.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten koulutustaso ikäryhmän mukaan

Ikä 15 vuotta täyttänyt väestö Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Tutkinnon suorittaneita yhteensä Keskiaste Korkea-aste
  %   %   %   %   %
Yhteensä 10 080 100,0 6 351 63,0 3 729 37,0 2 620 26,0 1 109 11,0
15-24 6 645 100,0 5 189 78,1 1 456 21,9 1 408 21,2 48 0,7
25-34 360 100,0 97 26,9 263 73,1 150 41,7 113 31,4
35-44 232 100,0 57 24,6 175 75,4 93 40,1 82 35,3
45-54 263 100,0 41 15,6 222 84,4 129 49,0 93 35,4
55-64 942 100,0 256 27,2 686 72,8 370 39,3 316 33,5
65-74 1 139 100,0 441 38,7 698 61,3 356 31,3 342 30,0
75- 499 100,0 270 54,1 229 45,9 114 22,8 115 23,0

Vuonna 2013 pelkän perusasteen suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 117 858 kappaletta, mikä on 17,3 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 19,7 prosenttia ja naisista 14,9 prosenttia ikäluokasta. Perusasteen varassa olevien osuus on laskenut viimeisen 25 vuoden aikana 2,0 prosenttiyksikköä. Alimmillaan perusasteen varassa olevien osuus oli 2000-luvun alussa, jolloin osuus oli 16,4 prosenttia. Perusasteen varassa olevien osuus on kuitenkin kääntynyt nousuun.


Lähde: Koulutustilastot 2014. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3571 , koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (320,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 6.11.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4586. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vkour/2013/vkour_2013_2014-11-06_tie_001_fi.html