Julkaistu: 13.5.2020

Yliopistotutkintojen määrä kääntyi kasvuun

Suoritettujen yliopistotutkintojen määrä kääntyi vuonna 2019 kasvuun kolmen peräkkäisen laskuvuoden jälkeen. Vuonna 2019 Suomessa suoritettiin kaikkiaan noin 31 700 yliopistotutkintoa, mikä on noin 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tutkintojen määrän nousu keskittyi ylempiin korkeakoulututkintoihin, joiden määrä (reilut 16 000) nousi reilulla tuhannella. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen koulutustilastoista.

Yliopistotutkintojen määrä 2001–2019

Yliopistotutkintojen määrä 2001–2019

Tohtoriksi väitelleiden määrä laski

Suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen määrä oli vuonna 2019 reilut 13 500, mikä on hivenen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tohtoriksi väitteli noin 1 700 opiskelijaa. Määrässä on laskua edelliseen vuoteen verrattuna noin 70 väitelleen verran, ja huippuvuoteen 2015 verrattuna vuonna 2019 väitelleiden määrä on laskenut noin 160 väitelleellä. Vuonna 2019 lisensiaatin tutkinnon suoritti 79 opiskelijaa, mikä on neljä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Naiset suorittivat yliopistotutkinnoista valtaosan, lähes 60 prosenttia. Osuus oli samalla tasolla kuin vuotta aikaisemminkin.

Ulkomaalaiset suorittivat tutkinnoista noin 8 prosenttia vuonna 2019. Osuus on yhtä suuri kuin vuotta aikaisemminkin. Tohtorin tutkinnoista joka neljäs oli ulkomaan kansalaisen suorittama.

Eniten tutkintoja, reilut 6 100, suoritettiin Helsingin yliopistossa. Yli 3 500 tutkinnon päästiin myös Tampereen, Aalto- sekä Turun yliopistossa. Pienimmät yliopistot tutkintomäärien perusteella olivat Maanpuolustuskorkeakoulu (noin 350 tutkintoa) sekä Taideyliopisto (noin 550 tutkintoa).

Yleisin sisältö suoritetuilla tukinnoilla oli kauppa, hallinto ja oikeustieteet, miltä alalta valmistui noin 18 prosenttia opiskelijoista. Humanistiselta ja taidealalta suoritettuja tutkintoja oli 16 prosenttia kaikista tutkinnoista, ja tekniikan alalta 14 prosenttia. Tohtoriksi väitelleillä yleisimmät koulutuksen sisällöt olivat terveys- ja hyvinvointialat (joka neljännellä väitelleellä) sekä tekniikan alat (lähes joka viidennellä väitelleellä).

Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi

Noin 27 000 uutta opiskelijaa aloitti yliopisto-opintonsa vuonna 2019. Määrä on lähes 800 opiskelijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Erityisesti tohtoriksi koulutettavien määrä nousi selvästi. Vuonna 2019 tohtorin opinnot aloitti reilut 2 100 opiskelijaa, mikä on noin 400 enemmän kuin vuonna 2018.

Uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä pysyi likimain samalla tasolla, noin 2 600 hengessä, verrattuna vuoteen 2018. Heillä ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittaneiden määrä laski, mutta tohtoriksi koulutettavien määrä vastaavasti nousi.

Yliopistojen uudet ulkomaalaiset opiskelijat 2012–2019

Yliopistojen uudet ulkomaalaiset opiskelijat 2012–2019

Yliopistoissa opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2019 yhteensä vajaat 154 000 opiskelijaa, mikä on noin 350 enemmän kuin vuonna 2018. Alempaan korkeakoulututkintoon opiskelevia oli noin 77 000 ja ylempään korkeakoulututkintoon opiskelevia noin 58 000. Jatkotutkintoon tähtäävässä koulutuksessa opiskeli noin 18 500 opiskelijaa, joista lisensiaatin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa noin 700 ja tohtorin tutkintoon tähtäävässä noin 18 000 opiskelijaa. Naisten osuus kaikista opiskelijoista oli 54 prosenttia.

Eniten yliopistoissa opiskeltiin kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alaa sekä humanistista ja taidealaa, joita opiskeli noin 17 prosenttia yliopisto-opiskelijoista. Tekniikan alaa opiskeli heistä noin 15 prosenttia. Naiset opiskelivat selvästi miehiä useammin kasvatusaloja (kahdeksan kymmenestä naisia), humanistista ja taidealaa, terveys- ja hyvinvointialaa sekä yhteiskunnallista alaa (seitsemän kymmenestä naisia). Miehet puolestaan opiskelivat naisia useammin tietojen käsittelyä ja tietoliikennettä (kahdeksan kymmenestä miehiä), palvelualoja sekä tekniikan alaa (seitsemän kymmenestä miehiä).

Helsingin yliopistossa oli vuonna 2019 selvästi eniten opiskelijoita, noin 31 600. Opiskelijamäärältään seuraavaksi suurimmat yliopistot olivat Tampereen yliopisto (vajaat 21 000 opiskelijaa) ja Aalto-yliopisto (vajaat 18 000 opiskelijaa). Tarkempia aikasarjatietoja yliopisto-opiskelijoista ja tutkinnoista koulutuksen ja yliopiston mukaan on saatavissa tietokantataulukoista .


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Ruuskanen 029 551 3620, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (284,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 13.5.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yliopistokoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0599. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.6.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/yop/2019/yop_2019_2020-05-13_tie_001_fi.html