Liikenneverkon peittävyys

Julkistukset

Vuosi 2020

Taulukot

Miksi teemme liikenneverkon peittävyys -tilastoa?

Liikenneverkon peittävyystilasto on Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama selvitys liikenneverkon alueellisesta peittävyydestä koko Suomen alueella. Tilaston avulla voidaan seurata liikenneverkon alueellisen peittävyyden kehittymistä. Mittarina käytetään kansallista ja alueellista osuutta väkiluvusta, jolla kiinnostuksen kohteena olevan liikennemuodon pysäkki, asema tai terminaali on etukäteen määritellyn aikarajan sisällä. Aikarajat on määritelty yhdessä Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijoiden kanssa ja niissä on sovellettu kansainvälisiä suosituksia, kun se on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Reititykset on laskettu kevyenliikenteen väyliä lukuun ottamatta 1 km kokoisten tilastoruutujen keskipisteestä kiinnostuksen kohteena olevaan kohteeseen. Eli esimerkiksi rautatieasemille on määritelty pistemäinen sijainti, johon on laskettu ajallinen etäisyys reititysrajapinnan avulla ruudun keskipisteestä.

Tilaston kaikki lähdemateriaali on koottu avoimista tietolähteistä ja myös reititys on tehty avointa rajapintaa hyödyntäen. Tilastojulkaisun yhteydessä julkaistaan tietokantataulukon lisäksi ruutukohtainen avoin yksikköaineisto reititettyine matka-aikoineen. Muu tilaston kokoamiseen käytetty materiaali on myös mahdollista saada käyttöön pyynnöstä.

Miksi liikenneverkon peittävyys -tilasto julkaistaan kokeellisena?

Liikenneverkon peittävyyttä ei ole seurattu virallisessa tilastossa ja liikennemuotoja yhteen keräävänä tilastona sille ei myöskään ole luonnollista kotia nykyisessä virallisten liikenteen tilastojen tilastokehikossa. Tilaston julkaiseminen kokeellisena tilastona antaa mahdollisuuden jakaa kerätty tieto kaikille sitä tarvitseville ja antaa mahdollisuuden myös julkaista tietoja tarkemmin kuin pelkkä alkuperäinen tietotarve edellyttäisi. Laajempi jakelu mahdollistaa myös kattavamman palautteen keräämisen ja tilaston kehittämisen saadun palautteen perusteella.                                                              

Miten liikenneverkon peittävyys -tilasto on tuotettu?    

Aineisto

Väestön sijoittuminen

Väestön sijoittumista kuvaava perusaineistona on käytetty Tilastokeskuksen yhden kilometrin väestöruutuja. Väestöruuduista on erotettu keskipiste ja reitityksen mahdollisimman hyvän onnistumisen takaamiseksi on väestöruudun keskipisteen sijaan käytetty väestöruudun keskipistettä lähimmän rakennuksen sijaintia. Rakennusten sijainnit on saatu Digi- ja väestötietoviraston ”Rakennusten osoitetiedot ja äänestysalue” -aineistosta.

Kevyen liikenteen väylät

Kevyen liikenteenväylien aineistoina on käytetty Suomen ympäristökeskuksen taajamatietoa ja Väyläviraston julkaiseman Digiroad-aineiston kevyen liikenteen väyliä. Taajamatiedon osalta on siis tehty oletus, että taajamien alueella on kattavasti käytössä kevyen liikenteen väylä.

Tiestön pääväylät

Tiestön pääväylät on määritelty Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen perusteella. Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden pääväylien varrella. Pääväylien geometria on saatu Väyläviraston katselu- ja latauspalvelusta. Samasta paikasta haettiin onnettomuusriski, risteys -karttataso, jonka avulla voitiin muodostaa pääväylille risteys- ja eritasoliittymien sijainneista liityntäpisteet, jolloin saatiin pistemäinen kohde, johon etäisyys voitiin laskea.

Raitiovaunu- ja linja-autopysäkit

Raitiovaunu- ja linja-autopysäkit saatiin Väyläviraston Digiroad-aineistosta. Pysäkit jaoteltiin lähiliikenteen ja kaukoliikenteen pysäkkeihin . Jos pysäkki oli sekä kauko- että lähiliikenteen pysäkki, luokiteltiin se kaukoliikenteen pysäkiksi. Pysäkkien liikennestatusta ei tarkistettu muiden aineistojen perusteella, joten lasketut luvut eivät suoraan kuvaa joukkoliikenteen linja- ja raitiovaunuliikenteen peittävyyttä.

Lentokentät

Lentokenttien sijainnit ja niiltä tapahtuva liikennöinti selvitettiin useammasta lähteestä. Terminaalin sijainnit tarkennettiin paikantamalla terminaalin sijainti Open Street Map -kartta-aineiston perusteella. Lentokenttien vähäisen määrän takia paikannus voitiin tehdä manuaalisesti. Lentokentät jaettiin liikenteen mukaan kotimaan liikennettä harjoittaviin kenttiin, ulkomaan liikennettä harjoittaviin kenttiin ja lentokenttiin, joilla on sekä ulkomaan liikennettä että kotimaan liikennettä.

Rautatieasemat

Rautatieasemien sijainnit ja liikennemäärät kerättiin keskimääräiseksi oletetun syyskuun arkipäivän perusteella Digitrafficistä. Mukaan otettiin asemat, joilla oli henkilöliikennettä ja asemat jaettiin lähtöjen määrän perusteella luokkiin 1-5, 6-24 ja 25 tai yli lähtöä päivässä. Asemien sijaintia tarkennettiin Digi- ja väestötietoviraston Rakennusten osoitetiedot ja äänestysalue -aineiston perusteella reitityksen onnistumisen parantamiseksi.

Satamat

Satamista otettiin mukaan ulkomaan matkustajaliikennettä harjoittavat satamat. Matkustajaliikenteen tuli olla reittiliikennettä. Satamaterminaalien sijaintia tarkennettiin paikantamalla terminaalin sijainti Open Street Map -kartta-aineiston perusteella. Joidenkin satamien kohdalla tehtiin kompromissi ja sataman sijainti sijoitettiin saman sataman eri terminaalien löyhään keskipisteeseen.

Menetelmät

Aikarajat

Eri kohteille asetetiin eri aikarajat, jonka sisällä matka-ajan tuli olla, jotta liikenneverkon voitiin sanoa peittävän kyseessä olevan ruudun. Kevyen liikenteen väylien osalta käytetiin muista poikkeavaa menetelmää. Kevyen liikenteen väylien katsottiin peittävän ruudun, jos Digiroad-aineiston mukainen kevyenliikenteen väylä sijaitsi tilastoruudussa tai jos tilastoruutu sijaitsi Suomen ympäristökeskuksen aineiston mukaisella taajama-alueella. Muille kuin kevyenliikenteen väylille määritettin seuraavat aikarajat:

  • Tiestön pääväylät, 15 minuuttia autolla
  • Raitiovaunu- ja linja-autopysäkit, 15 minuuttia autolla
  • Lentokentät, 3 tuntia autolla
  • Rautatieasemat, 30 minuuttia autolla
  • Satamat, 2 tuntia autolla

Reititys

Edellä kuvattujen pistemäisten sijaintien välille tehtiin reititysrajapinnan avulla reititykset, jonka jälkeen selvitettiin kuinka suuri osa ruutuaineiston väestöstä, oli näiden aikarajojen sisäpuolella. Rajapintana käytetiin HSL:n, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja TVV LMJ Oy:n avoimena tarjoamaa palvelualusta Digitransitia. Digitransitiin annettiin parametreinä lähtöajaksi syyskuun 2019 keskimääräiseksi oletettu arkipäivä ja kulkutavaksi henkilöauto.

Digitransitin rajapintaan lähetettiin koordinaattipareja, joissa toisen puolen muodosti ruudun keskipistettä lähinnä olevan rakennuksen keskipiste ja toisen puolen kiinnostuksen kohteena oleva piste. Ennen reitityksen tekemistä jokaisesta ruudusta tehtävälle reititykselle asetettiin yläraja. Käytännössä ruudun keskipisteelle muodostettiin bufferi, jonka säteen pituus oli rajoitettu linnuntietä 100 km/h matkaavan ajoneuvon mukaan. Eli esimerkiksi, jos aikaraja oli 3 tuntia, niin säteen pituus oli 300 kilometriä.

Lentokentät, pysäkit ja rautatieasemat jakautuivat useampaan luokkaan, joten luokitusten perusteella yksittäiselle ruudulle laskettiin etäisyys liikennemuodon kaikkiin niihin luokkiin, jotka olivat edellä esitetyn ylärajan puitteissa. Eli esimerkiksi, jos yksittäisen tilastoruudun lähellä oli sekä kauko- että lähiliikenteen pysäkki niin etäisyys laskettiin molempiin erikseen. Jos ruutua kohtia löytyi useampi samassa luokassa oleva kohde niin niistä valittiin lähin.

Imputointi

Reitityksestä ei välttämättä saatu arvoa kaikille koordinaattipareille. Nämä koordinaattiparit täydennettiin hyödyntämällä lähimmästä viereisestä ruudusta laskettua matka-aikaa samaan kohteeseen ja suhteuttamalla ”matka-aika” linnuntietä laskettujen etäisyyksien avulla. Jos viereistä ruutua ei ollut käytettävissä, käytettiin matkanopeutena arvoa 50 km/h ja etäisyytenä linnuntietä laskettua etäisyyttä.