Korjattu 30.11.2015. Maahanmuuttoikää ja asumisaikaa koskevan teknisen virheen takia joitakin artikkelin lukuja on korjattu. Punaisella merkityt korjaukset ovat pieniä, enimmäkseen yhden prosenttiyksikön muutoksia alkuperäisiin lukuihin. Korjaukset eivät vaikuta tulosten perusteella tehtyihin johtopäätöksiin.
Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014
Vuonna 2014 Suomessa asuneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat muuttaneet maahan eri syistä – jokaisen muuton taustalla on oma tarinansa. Toistaiseksi tilastotietoa on ollut tarjolla vain siitä, millä perustein Maahanmuuttovirasto on myöntänyt oleskelulupia maahan asettuneille EU- ja Efta-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille. Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen toteuttama Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus tuo tietoa siitä, mitä Suomessa vuonna 2014 asuneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt – mukaan lukien EU- ja Efta-maista tulevat – itse kertovat Suomeen muuttonsa syiksi. Yksi syy oli yli muiden: perhe, seurustelu ja rakkaus. Pakolaisuus oli taustalla joka kymmenennellä.
Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos toteuttivat vuosina 2014–2015 Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH). Käyntihaastatteluna toteutetun tutkimuksen tulokset edustavat 15–64-vuotiasta Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asunutta ulkomaista syntyperää olevaa väestöä. Syntyperä-käsitteellä viitataan henkilöihin, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä. Joukkoon kuuluu siis myös Suomessa syntyneitä ns. toisen polven maahanmuuttajia, Suomen kansalaisia ja lyhyen tai pitkän aikaa Suomessa asuneita. Tässä artikkelissa ryhmää kutsutaan ulkomaalaistaustaisiksi. Tutkimuksen aineistonkeruu ja estimointi on kuvattu menetelmäselosteessa. Tutkimusta ovat rahoittaneet sen toteuttajien lisäksi EU:n kotouttamisrahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Suomeen on tultu ulkomailta ennen kaikkea perhesyistä. Vuonna 2014 Suomessa asuneiden ulkomaista syntyperää olevien henkilöiden ylivoimaisesti yleisimmät syyt tulla Suomeen ovat liittyneet perheeseen ja rakkauteen: ne ovat olleet tärkein syy muuttoon yli puolella (54 %, 123 000) muuttaneista (taulukko 1, kuvio 1). Neljännes (25 %, 32 000) perhesyiden vuoksi muuttaneista on tullut maahan alle 15-vuotiaana perheensä mukana. Aikuisiällä muuttaneista 47 prosentille perhesyyt olivat tärkein muuttoon vaikuttanut tekijä.
Tiedot kuvaavat vuonna 2014 Suomessa vakituisesti asuneiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden haastattelussa kertomia henkilökohtaisia syitä Suomeen muutolleen. Vuoden 2015 aikana saapuneet turvapaikanhakijat eivät vielä näy näissä tiedoissa.
Taulukko 1
Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön (15–64-v.) maahanmuuton tärkein syy (oma ilmoitus) sukupuolen mukaan vuonna 2014, henkeä
|
Naiset |
Miehet |
Yhteensä |
|
|---|---|---|---|
|
Perhesyyt |
75 000 |
48 000 |
123 000 |
|
Työ |
14 000 |
27 000 |
41 000 |
|
Pakolaisuus |
9 000 |
15 000 |
24 000 |
|
Opiskelu |
8 000 |
16 000 |
23 000 |
|
Muu syy |
8 000 |
9 000 |
17 000 |
| Yhteensä |
114 000 |
115 000 |
229 000 |
Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus
Vajaa viidennes (18 %, 41 000) Suomessa vuonna 2014 asuneista ulkomaalaistaustaisista on muuttanut ennen kaikkea työn vuoksi ja joka kymmenes (10 %, 23 000) nimesi tärkeimmäksi muuton syyksi opiskelun. Pakolaisuus, turvapaikan haku tai kansainvälisen suojelun tarve on ollut tärkein syy maahan muutolle noin joka kymmenelle (11 %, 24 000) ulkomaalaistaustaiselle.
Kahdeksalla prosentilla (17 000) ulkomaalaistaustaisia Suomeen muuton ensisijainen syy on liittynyt johonkin muuhun kuin yllä mainittuihin syihin. UTH-tutkimuksen haastattelijoiden kommenteista käy ilmi, että ”muun syyn” valinneissa on ennen kaikkea inkeriläisiä paluumuuttajia. Mukaan mahtuu kuitenkin myös heitä, jotka ovat ihastuneet pohjoismaiseen ilmastoon, kaivanneet vaihtelua keski-iän kriisissä, tulleet turisteina tai halunneet tutustua suomalaisiin juuriinsa.
Kuvio 1
Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön maahanmuuton tärkein syy sukupuolen mukaan vuonna 2014, (%)
Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus
Miehille muutto työn tai opiskelujen vuoksi on ollut kaksi kertaa niin yleistä kuin naisille (kuvio 1). Myös pakolaisina tai turvapaikanhakijoina saapuneista suurempi osuus oli miehiä kuin naisia. Naisille sen sijaan perhesyyt ovat olleet muuton tärkeimpänä syynä selvästi useammin kuin miehille. Itse asiassa kaksi kolmesta ulkomaalaistaustaisesta naisesta on tullut Suomeen ennen kaikkea juuri perheen ja rakkauden vuoksi.
Kun tarkastellaan vain yli 15-vuotiaina muuttaneita, laskee ensisijaisesti perhesyistä muuttaneiden osuus miehillä 33 prosenttiin ja naisilla 60 prosenttiin (yhteensä 47 %). Työn vuoksi muuttaneiden osuus nousee vastaavasti aikuisina muuttaneilla miehillä 27 prosenttiin ja naisilla 14 prosenttiin (yhteensä 21 %).
Noin kuudella prosentilla ulkomaalaistaustaisista maahanmuutolle oli useampi kuin yksi syy. Sen lisäksi, että suurimmalle osalle perhesyyt olivat olleet tärkein muuttoon vaikuttanut tekijä, osalle perhesyyt olivat toiseksi tai kolmanneksi tärkein muuttoon vaikuttanut syy. Kun heidät lasketaan mukaan, perhesyyt ovat vaikuttaneet 125 000 ulkomaalaistaustaisen henkilön Suomeen muuttoon.
Kun myös toiseksi tai kolmanneksi tärkeimmät muuttoon vaikuttaneet syyt lasketaan mukaan, myös työperäisistä syistä muuttaneiden määrä kasvaa hieman, yhteensä 45 000 henkeen. Pakolaisuuden vuoksi muuttaneiden määrä nousee 26 000 henkeen ja niiden määrä, joilla opiskelut ovat vaikuttaneet muuttoon, yhteensä 26 000 henkeen.
Töihin tulevat muuttavat yli kolmikymppisinä
Maahanmuuton tärkeimmät syyt vaihtelevat selvästi muun muassa sukupuolen ja taustamaan, mutta myös muuttoiän ja maassaolovuosien mukaan. Suomessa vuonna 2014 asuneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat muuttaneet Suomeen keskimäärin 27-vuotiaana. Kaksi viidestä (40 %) on tullut maahan nuorena aikuisena, 20–29-vuotiaana, mutta lähes yhtä moni (39 %) on ehtinyt täyttää jo 30 vuotta. Muutama prosentti on tullut jo ennen kouluikää ja 17 prosenttia 7–19-vuotiaina. Miehet ovat tulleet Suomeen hiukan nuorempina kuin naiset – ero tosin ei ole suuri, sillä miehet ovat muuttaneet keskimäärin 26,9- ja naiset 27,2-vuotiaina.
UTH-tutkimuksessa kaikille alle 15-vuotiaina Suomeen muuttaneille (32 000) muuton syyksi on määritelty perhesyyt. Hieman vanhempina, 15–19-vuotiaina maahan muuttaneista (18 000) yli puolet (58 %) on muuttanut Suomeen perhesyiden vuoksi, mutta noin joka viides (21 %) pakolaisena ja hieman useampi kuin yksi kymmenestä (13 %) opiskelemaan.
Nuorina 20–29-vuotiaina aikuisina muuttaneista (92 000) lähes joka viides (20 %) on muuttanut opiskelun vuoksi, mutta myös heillä yleisin syy muutolle oli ollut perhe tai rakkaus (44 %). Hieman useampi kuin joka kymmenes (12 %) tässä iässä tulleista oli tullut suojelun tarpeen vuoksi ja 17 prosenttia töihin.
Yli 30-vuotiaina muuttaneista (89 000) lähes joka toinen (47 %) on tullut perhesyistä, mutta tässä ikäryhmässä oli myös eniten (28 %) työn perässä tulleita. Joka kymmenes on tullut turvapaikanhakijana tai muuten suojelun tarpeen vuoksi (11 %) ja joka kymmenes (10 %) muusta syystä. (Kuvio 2.)
Kuvio 2
Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön maahanmuuton tärkein syy maahanmuuttoiän mukaan vuonna 2014, henkeä
Lähde: UTH-tutkimus
Sukupuolten väliset erot ovat samansuuntaiset yli 15-vuotiaina maahan tulleiden ikäryhmissä kuin koko ulkomaalaistaustaisessa väestössä: naisilla muuton syynä on ollut perhe useammin kuin miehillä, miehillä taas opiskelu ja työ. Kuten edellä todettiin, kaikille tätä nuorempina muuttaneilla muuton syy on määritelty UTH-tutkimuksessa perhesyiksi.
Uusilla tulijoilla muuton syynä usein opiskelu, pitkään asuneilla perhesyyt
Vaikka maahanmuutto Suomeen alkoi yleistyä varsin myöhään, 1990-luvulla, lähes puolet (47 %) Suomessa vuonna 2014 asuneista, muualla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista henkilöistä oli ehtinyt asua maassa jo yli 10 vuotta. Reilulla kolmanneksella (36 %) asuinvuosia oli takanaan viidestä kymmeneen. Joka kuudes (17 %) oli muuttanut maahan vasta viiden edellisen vuoden aikana. Ulkomaalaistaustaisissa naisissa oli suhteellisesti enemmän (50 %, 57 000) maassa yli 10 vuotta asuneita kuin miehissä (45 %, 52 000).
Suomessa asumisen pituuden mukaan tulijoita tarkasteltaessa näkyy ero pitkään – yli 10 vuotta – maassa asuneiden ja hiljattain tulleiden välillä (kuvio 3). Vuonna 2014 enintään 10 vuotta maassa asuneiden joukossa oli selvästi enemmän työn tai opiskelujen vuoksi Suomeen muuttaneita kuin ennen vuotta 2004 tulleissa. Selkeä enemmistö (63 %) Suomessa yli 10 vuotta asuneista kertoi maahantulon perusteeksi perhesyyt. Vuonna 2014 alle viisi vuotta maassa asuneiden joukossa oli suhteellisesti vähemmän pakolaisina tai suojelun tarpeen vuoksi tulleita kuin maassa jo pidempään asuneiden joukossa. ”Muusta syystä” muuttaneiden osuus oli samaa tasoa riippumatta maassa asumisen ajasta. (Kuvio 3.)
Ilmiö voi osaltaan kertoa työperäisen maahanmuuton lisääntymisestä EU:n vapaan liikkuvuuden myötä sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden lisääntymisestä suomalaisissa oppilaitoksissa (Tilastokeskus 2015; Garam, Jaalivaara, Kuosmanen & Suhonen 2014). On myös muistettava, että yli 10 vuotta Suomessa asuneiden, perhesyistä maahan tulleiden joukossa on paitsi rakkauden ja avioliiton perässä tulleita, myös (ulkomaalaistaustaisten) vanhempiensa mukana muuttaneita, nyt aikuisiksi kasvaneita lapsia. Vanhempiensa mukana muuttaneita oli vuonna 2014 yli kolmannes (35 %) vähintään 10 vuotta maassa asuneista, perhesyistä tulleista ulkomaalaistaustaisista. UTH-otokseen päätyäkseen nämä lapsina muuttaneet ovat olleet vähintään 15-vuotiaita vuonna 2014, joten heille on ehtinyt väistämättä kertyä asuinvuosia Suomessa. Alun perin työn tai opiskelujen perässä muuttaneet saattavat taas muuttaa muista syistä tulleita herkemmin pois maasta elämäntilanteensa muututtua: esimerkiksi VATT:n raportin mukaan kolmasosa vuonna 2011 valmistuneista ulkomaalaisista opiskelijoista oli muuttanut pois maasta vuosi opiskelujensa päättymisen jälkeen (Garam ym. 2014).
Kun tarkastellaan vain yli 15-vuotiaana maahan saapuneita, laskee perhesyistä tulleiden osuus 53 prosenttiin maassa yli 10 vuotta asuneiden ulkomaalaistaustaisten joukossa ja 42 prosenttiin maassa 5–10-vuotta asuneiden joukossa vuonna 2014. Alle viisi vuotta maassa asuneiden joukossa perhesyistä tulleiden osuus laskee 41 prosenttiin, kun lapsina muuttaneet jätetään huomiotta. Yli 10 vuotta maassa asuneiden joukossa sekä työperäisistä syistä että pakolaisuuden vuoksi muuttaneiden osuudet nousevat tällä ikärajauksella 15 prosenttiin, opiskelujen vuoksi tulleiden osuus kahdeksaan prosenttiin ja muusta syystä tulleiden yhdeksään prosenttiin.
Kuvio 3
Maahanmuuton tärkein syy Suomessa asumisajan mukaan, prosenttia (%) ulkomaalaistaustaisesta 15–64-vuotiaasta väestöstä vuonna 2014
Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus
Virolaistaustaisilla työ perhesyitäkin yleisempi muuton syy
Taustamaan mukaan tarkasteltuna perhesyyt ovat olleet lähes kaikissa ryhmissä yleisin maahan muuton syy. Poikkeuksen tekivät vuonna 2014 Suomessa asuneet virolaistaustaiset, joilla työ on ollut perhesyitä yleisempi syy muuttaa Suomeen. Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulevilla perhesyyt selittivät kaksi kolmasosaa maahanmuutosta. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla taas suojelun tarve on ollut lähes yhtä yleinen syy maahantuloon kuin perhe ja rakkaus. Opiskelujen vuoksi Suomeen muutto on ollut yleisintä muille afrikkalaistaustaisille ja aasialaisille. (Taulukko 2.) Lähempi tarkastelu näyttää, että pakolaistaustaisten yleisimmät taustamaat olivat Irak, Somalia, Afganistan ja Iran.
Taulukko 2
Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön maahanmuuton tärkein syy taustamaan mukaan vuonna 2014, (%)
|
Venäjä ja |
Viro |
Lähi-itä ja |
Muu Afrikka |
Aasia |
EU, Efta ja |
Latinalainen Amerikka, |
Ulkomaalaistaustaiset yhteensä |
|
|
Perhesyyt |
67 |
42 |
42 |
44 |
51 |
59 |
58 |
54 |
|
Työ |
15 |
43 |
8 |
(2) |
16 |
22 |
13 |
18 |
|
Pakolaisuus |
(2) |
.. |
37 |
31 |
7 |
.. |
15 |
11 |
|
Opiskelu |
5 |
(4) |
7 |
20 |
22 |
9 |
11 |
10 |
|
Muu |
12 |
10 |
(6) |
(2) |
(4) |
9 |
(4) |
8 |
|
Yhteensä |
100 |
100 |
100 |
100 |
100 |
100 |
100 |
100 |
|
N |
54 000 | 32 000 | 28 000 | 19 000 | 35 000 | 32 000 | 29 000 | 229 000 |
|
( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava |
||||||||
Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus
Jos tarkastelu rajataan vain yli 15-vuotiaana maahan tulleisiin, laskee perhesyistä tulleiden osuus kaikissa maaryhmissä. Tällöin muiden syiden osuus vastaavasti korostuu. Poikkeuksen tekevät EU- ja Efta-maista sekä Pohjois-Amerikasta tulleet, joiden joukossa on ylipäänsä hyvin vähän Suomeen jo lapsina muuttaneita. Tässä ryhmässä maahanmuuton perusteiden jakauma ei juurikaan muutu, vaikka tarkastelu rajataan vain aikuisina muuttaneisiin. (Taulukko 3.)
Taulukko 3
Maahanmuuton tärkein syy taustamaan mukaan, prosenttia (%) Suomeen yli 15-vuotiaana muuttaneesta ulkomaalaistaustaisesta väestöstä (15–64-vuotiaat) vuonna 2014
|
Venäjä ja Neuvostoliitto |
Viro |
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka |
Muu Afrikka |
Aasia |
EU, EFTA ja Pohjois-Amerikka |
Latinalainen Amerikka, Itä-Eurooppa ja muut |
Ulkomaalaistaustaiset yli 15-v. tulleet yhteensä |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Perhesyyt |
59 |
32 |
34 |
35 |
45 |
58 |
50 |
47 |
|
Työ |
18 |
51 |
10 |
(3) |
18 |
23 |
15 |
21 |
|
Pakolaisuus |
(2) |
.. |
42 |
36 |
8 |
.. |
17 |
12 |
|
Opiskelu |
6 |
(5) |
8 |
24 |
25 |
10 |
12 |
12 |
|
Muu |
15 |
12 |
(6) |
(3) |
(4) |
9 |
(5) |
8 |
|
Yhteensä |
100 |
100 |
100 |
100 |
100 |
100 |
100 |
100 |
|
N |
43 000 | 27 000 | 24 000 | 17 000 | 31 000 | 31 000 | 24 000 | 197 000 |
( ) = Suluissa oleva tieto pienen havaintomäärän vuoksi epäluotettava
Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus
Alueelliset erot pieniä
Lähes puolet (48 %, 109 000) Suomen ulkomaista syntyperää olevista, ulkomailla syntyneistä henkilöistä asuu pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella. Noin joka neljäs asuu muualla Etelä-Suomessa (26 %, 59 000) ja noin joka kuudes (17 %, 38 000) Länsi-Suomessa tai Ahvenanmaalla. Pohjois- ja Itä-Suomeen on asettunut yksi kymmenestä (10 %, 23 000).
Ulkomaalaistaustaisten määrä siis vaihtelee paljon alueittain. Alueelliset erot siinä, mistä syistä nämä eri alueille asettuneet henkilöt ovat Suomeen tulleet, olivat kuitenkin suhteellisen pieniä vuonna 2014 (taulukko 4). Työperäinen maahanmuutto oli tosin kaikkein yleisintä pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaalaistaustaisten keskuudessa, ja muita alueita vähäisempää Pohjois- ja Itä-Suomessa. Opiskelun vuoksi maahan tulo on harvinaisinta muualla Etelä-Suomessa asuvien keskuudessa. (Taulukko 4.)
Taulukko 4
Ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön maahanmuuton tärkein syy alueen mukaan vuonna 2014, (%)
|
Länsi-Suomi ja Ahvenanmaa |
Etelä-Suomi |
Pohjois- ja Itä-Suomi |
Pääkaupunkiseutu |
Kaikki |
||
|
Perhesyyt |
50 |
58 |
55 |
53 |
54 |
|
|
Työ |
17 |
16 |
12 |
21 |
18 |
|
|
Pakolaisuus |
13 |
10 |
14 |
10 |
11 |
|
|
Opiskelu |
12 |
7 |
11 |
11 |
10 |
|
|
Muu |
9 |
9 |
9 |
6 |
7 |
|
|
Yhteensä % |
100 |
100 |
100 |
100 |
100 |
|
|
Yhteensä, henkilöä |
38 000 |
59 000 |
23 000 |
109 000 |
229 000 |
|
Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus
Perhesyistä ja pakolaisuuden takia muuttaneissa eniten Suomen kansalaisia
Suomessa asuva ulkomaan kansalainen voi saada hakiessaan Suomen kansalaisuuden tietyin edellytyksin, jotka liittyvät muun muassa maassa asumisaikaan, tyydyttävään kotimaisen kielen taitoon ja nuhteettomuuteen. Vajaa kolmannes (29 %) vuonna 2014 Suomessa asuneista, ulkomailla syntyneistä 15–64-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä oli Suomen kansalaisia (67 000 henkeä). Reilu neljännes (26 %) oli jonkun muun EU-maan tai Efta-maan kansalaisia (61 000) ja 44 prosentilla oli jonkun kolmannen eli EU:n tai Efta:n ulkopuolisen maan kansalaisuus (102 000).
Koska kansalaisuuden saanti on sidoksissa maassa-asumisaikaan, on luonnollista, että Suomen kansalaisuuden saaneiden osuus oli suurempi (54 %) pitkään, yli 10 vuotta Suomessa asuneiden joukossa kuin korkeintaan 10 vuotta asuneiden joukossa (7 %) vuonna 2014. Ulkomaalaistaustaiset naiset olivat useammin Suomen kansalaisia (33 %) kuin ulkomaalaistaustaiset miehet (25 %). Tämä liittyy osittain maahan tulon ja maassa viipymisen syihin, mutta myös siihen, että ulkomaalaistaustaiset naiset olivat asuneet Suomessa keskimäärin hieman pidempään kuin miehet.
Taulukko 5
Suomen kansalaisten osuus ulkomailla syntyneestä ulkomaalaistaustaisesta 15–64-vuotiaasta väestöstä maahanmuuton ensisijaisen syyn mukaan, prosenttia (%) ja henkeä vuonna 2014
| % | henkilöä | ||||
|
Perhesyyt |
36 |
45 000 |
|||
|
- alle 15-vuotiaana muuttaneet |
61 | 18 000 | |||
|
- vähintään 15-vuotiaana muuttaneet |
29 | 27 000 | |||
|
Työ |
12 |
5 000 |
|||
|
Pakolaisuus |
36 |
9 000 |
|||
|
Opiskelu |
13 |
3 000 |
|||
|
Muu syy |
29 |
5 000 |
|||
|
Ulkomaalaistaustaiset yhteensä |
29 |
67 000 |
|||
Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus
Maahantulon syyt näyttävät olevan yhteydessä siihen, onko Suomeen asetuttu pidemmäksi aikaa ja haettu kansalaisuutta (taulukko 5). Reilu kolmannes (36 %) perhesyistä muuttaneista oli Suomen kansalaisia vuonna 2014. Alle 15-vuotiaina perhesyistä muuttaneilla kansalaisten osuus oli 61 prosenttia, mutta vasta aikuisena perhesyistä muuttaneilla 29 prosenttia.
Myös pakolaisina tulleista yli kolmannes (36 %) oli Suomen kansalaisia vuonna 2014. Muista syistä muuttaneille, muun muassa paluumuuttajan statuksen saaneilla, vastaava osuus oli vajaa kolmannes (29 %). Ainoastaan reilu kymmenesosa työn (12 %) tai opiskelujen vuoksi (13 %) muuttaneista oli Suomen kansalaisia vuonna 2014. (Taulukko 5.) Kaksi viimeksi mainittua ryhmää olivat myös asuneet Suomessa keskimäärin vähemmän aikaa kuin muut.
EU-maiden kansalaiset ja Euroopan vapaakauppajärjestöön Eftaan kuuluvien maiden (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa Suomeen. Heidän on kuitenkin rekisteröitävä poliisilaitoksella oleskelunsa, jos se kestää yli kolme kuukautta. EU:n ja Efta-maiden ulkopuolisilta niin sanottujen kolmansien maiden kansalaisilta vaaditaan oleskelulupa, jos he haluavat jäädä maahan yli 90 päivän ajaksi. Useiden kolmansien maiden kansalaiset tarvitsevat viisumin jo pelkästään maahan saapuakseen. Oleskelulupaa voi hakea Maahanmuuttovirastosta. Maahanmuuttovirasto tilastoi kolmansien maiden kansalaisille myönnettyjä oleskelulupia ja niiden perusteita. Siitä, missä määrin eri syyt vaikuttavat EU- ja Efta-maiden kansalaisten asettumiseen Suomeen, ei ole toistaiseksi ollut juurikaan tietoa.
Uutta tietoa EU- ja Efta-maista tulleiden muuttosyistä
Toistaiseksi EU- ja Efta-maiden kansalaisten Suomeen muuton syistä ei ole ollut tietoa, sillä Maahanmuuttovirasto tilastoi vain niitä perusteita, joilla EU:n ja Efta-maiden ulkopuolelta tuleville niin sanottujen kolmansien maiden kansalaisille on myönnetty oleskelulupia. UTH-tutkimuksen tulosten mukaan EU- ja Efta-maiden kansalaisista vajaa puolet (47 %) on muuttanut Suomeen perhesyistä, reilu kolmannes (36 %) työn vuoksi, seitsemän prosenttia opiskelemaan ja yhdeksän prosenttia muista syistä.
EU:n ja Efta-maiden ulkopuolelta tulevat kolmansien maiden kansalaiset sen sijaan tarvitsevat Suomeen jäädäkseen ja täällä työskennelläkseen oleskeluluvan, jota voi hakea eri perustein. Maahanmuuttovirastosta myönnettiin vuonna 2013 yhteensä 20 076 oleskelulupaa Suomeen. Näistä oleskeluluvista noin joka kolmas (32 %) myönnettiin perhesyiden vuoksi, neljännes (25 %) työn vuoksi, 27 prosenttia opiskeluun ja kolme prosenttia paluumuuton tai muun syyn vuoksi. Reilu kymmenesosa (13 %) oleskeluluvista myönnettiin turvapaikkahakemuksen tai kiintiöpakolaisuuden perusteella. (Maahanmuuttovirasto 2014.)
Aikaisemmin tieto maahanmuuton syistä on siis perustunut ainoastaan näihin Maahanmuuttoviraston (Migri) myöntämien oleskelulupien tilastoihin. Kuva monipuolistuu, kun tiedot lasketaan UTH-aineistosta, joka edustaa koko maassa asuvaa ulkomaalaistaustaista väestöä ja jossa kysyttiin henkilön omaa kokemusta maahanmuuton syistä. Taulukossa 6 on kuvattu Suomessa vuonna 2014 asuneiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden itse ilmoittamia henkilökohtaisia perusteitaan Suomeen tulolle kansalaisuuden mukaan (UTH-aineisto). Lisäksi taulukossa näkyy, millä perustein Maahanmuuttovirasto myönsi EU- ja Efta-maiden ulkopuolisille kansalaisille oleskelulupia vuonna 2013.
Tuloksista havaitaan, että perhesyistä muuttaneita on ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon enemmän (54 %) kuin mitä pelkkien oleskelulupatilastojen mukaan voidaan arvioida olevan (32 %). Työperäisiä muuttajia on UTH-tutkimuksen mukaan väestössä taas huomattavasti vähemmän (17 %) kuin Migrin tilastossa (25 %). UTH-tieto kattaa siis koko ulkomaalaistaustaisen 15–64-vuotiaan väestön, mutta Migrin tiedot edustavat kaikenikäisiä EU- ja Efta-maiden ulkopuolisten maiden kansalaisia. Kuten taulukosta 6 huomataan, eri tilastojen tiedot eroavat kuitenkin myös kolmansien maiden kansalaisten osalta.
Taulukko 6
Ulkomailla syntyneen 15–64-vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön tärkein maahantulon syy (oma ilmoitus) kansalaisuuden mukaan vuonna 2014 (UTH), (%) sekä Migrin myöntämät oleskeluluvat vuonna 2013
|
Yhteensä UTH 2014 |
Suomen kansalainen UTH 2014 |
EU/Efta-maan kansalainen UTH 2014 |
Kolmannen maan kansalainen UTH 2014 |
Myönnetyt oleskeluluvat 2013 Migri |
|
|---|---|---|---|---|---|
|
Perhesyyt |
54 |
67 |
47 |
49 |
33 |
|
Työ |
17 |
7 |
36 |
14 |
26 |
|
Pakolaisuus |
11 |
13 |
0 |
15 |
9 |
|
Opiskelu |
10 |
4 |
7 |
16 |
28 |
|
Muu syy |
8 |
8 |
9 |
6 |
3 |
|
Yhteensä |
100 |
100 |
100 |
100 |
100 |
Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus, Migri 2015
Erot eri tietolähteiden tiedoissa johtuvat erilaisesta käsitteen määrittelystä ja ajankohdasta. Tässä esitetyt Migrin luvut kuvaavat ensinnäkin aivan hiljattain vuonna 2013 myönnettyjä oleskelulupia, kun taas UTH-aineiston vastaajista osa on tullut Suomeen jo vuosikymmeniä sitten. Tämän vuoksi on esimerkiksi luonnollista, että opiskelujen vuoksi maahan tulleita kolmansien maiden kansalaisia oli UTH-aineistossa suhteellisesti huomattavasti vähemmän (16 %) kuin opiskelujen perusteella vuonna 2013 oleskeluluvan saaneita (28 %) kolmannen maan kansalaisia: moni opiskelujen vuoksi oleskeluluvan saaneista muuttaa pois opintojen päätyttyä eikä siten enää muutaman vuoden jälkeen näy maassa asuvassa väestössä (Garam ym. 2014).
Eroja rekisteritiedon ja UTH-tutkimuksen tulosten välillä selittää lisäksi se, että UTH-tutkimuksessa vastaajalta tiedusteltiin henkilökohtaista perustetta Suomeen tulolle, mutta oleskeluluvan myöntäminen perustuu juridisiin seikkoihin. Vastaajan henkilökohtainen peruste Suomeen muutolle on voinut olla jokin muu kuin se, jonka perusteella oleskelulupa on myönnetty: rakkauden perässä Suomeen lähteneet ovat esimerkiksi hankkineet töitä saadakseen oleskeluluvan ja voidakseen jatkaa seurustelua. Samanaikaisesti he kokevat, että varsinainen syy maahan muutolle oli juuri seurustelusuhde.
Hanna Sutela on erikoistutkija ja Liisa Larja yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot –yksikössä.
Sutela, Hanna & Larja, Liisa (2015). Yli puolet Suomen ulkomaalaistaustaisista muuttanut maahan perhesyistä. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi tutkimus 2014 [verkkojulkaisu]. 15.10.2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.10.2015].
Saantitapa: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-10-15_001.html
Lähteet:
Garam, I. & Jaalivaara, J. & Kuosmanen, I & Suhonen, T (2014). Esiselvitys ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista. VATT
Migri (2015). Tilastokatsaus 2013 http://www.migri.fi/download/50417_Tilastokatsaus_turvapaikka_asiat_2013.pdf?025dca3a9ebed288, Tilastokatsaus tammi-kesäkuu 2014 http://www.migri.fi/download/54704_mamu_tilastokatsaus_tammi-kesa_2014_VALMIS.pdf?d5d7df7f0cb9d288 sekä keskustelut Pauliina Helmisen ja Rafael Bärlundin kanssa (8/2015 ja 10/2015)
Tilastokeskus (2015) Perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen vieraskieliset ja ulkomaalaiset opiskelijat koulutusalueen ja koulutusryhmän mukaan 2004-2012 Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__opiskt/statfin_opiskt_pxt_003.px