Valtion verotulot kasvoivat

Valtionhallinnon kokonaistulot kasvoivat 1,0 miljardia euroa (7,5 %) ja kokonaismenot 0,8 miljardia euroa (5,0 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena valtion nettoluotonotto oli 1,7 miljardia euroa. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat tuloverot sekä saadut tuotannon ja tuonnin verot. Menoista rahamääräisesti kasvoivat eniten maksetut tulonsiirrot, maksetut pääomansiirrot sekä välituotekäyttö.

Paikallishallinnon tulot ja menot kasvoivat

Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 1,1 miljardia euroa (9 %) vuoden takaisesta
neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 0,7 miljardia euroa (4,8 %). Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat verotuotot ja menoista ostajahintainen välituotekäyttö. Paikallishallinnon verotulojen kasvun taustalla on erityisesti kotitalouksien maksamien tuloverojen kasvu. Paikallishallinnon alijäämä (nettoluotonotto) oli 1,6 miljardia euroa, kun edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä se oli 2,0 miljardia euroa. 

Työeläkelaitosten saamat sosiaaliturvamaksut lisääntyivät 

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat 0,5 miljardia euroa (6,5 %) ja kokonaismenot 0,4 miljardia euroa (5,6 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut. Menoista rahamääräisesti kasvoivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,7 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot ja menot vähenivät 

Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot vähenivät 0,2 miljardia euroa (4,3 %) ja kokonaismenot 0,04 miljardia euroa (0,9 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten vähenivät tulonsiirrot valtiolta sekä saadut sosiaaliturvamaksut. Menoista rahamääräisesti eniten vähenivät maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,2 miljardia euroa.

Tilaston käypähintaisissa luvuissa näkyy inflaation vaikutus.