Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Toukokuussa luottamus talouteen oli, kuten tavallista, selvästi vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -4,9). Heikointa luottamus oli Pohjois-Suomessa (-18,3). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (-6,2). Toukokuussa selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-20,9). Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.

Oma ja Suomen talous

Toukokuussa odotukset kuluttajan omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat hyvin pessimistiset. Kuluttajien arvio myös oman taloutensa nykytilasta oli toukokuussa vaisu.

Huhtikuuhun verrattuna nykytilan arvio ja odotus omasta taloudesta heikkenivät toukokuussa. Odotus Suomen taloudesta sen sijaan elpyi hieman. Viime vuoden toukokuuhun nähden näkemykset taloudesta olivat nyt huomattavasti synkemmällä tasolla.

Sisältöä ladataan

Toukokuussa peräti 72 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten, ja vain 7 % näki sen parempana. Kuluttajista 24 % arvioi, että oma taloustilanne on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Yhtä moni eli 24 % kuluttajista piti omaa talouttaan toukokuussa vuoden takaista vahvempana.

Toukokuussa 11 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 55 % puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti toukokuussa 24 % kuluttajista ja jo lähes yhtä moni eli 23 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Työttömyys

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa parani toukokuussa hieman ja oli pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Työllisten eli palkansaajien ja yrittäjien arvio työttömyyden tai lomautuksen uhasta omalla kohdallaan pysyi suunnilleen ennallaan ja melko valoisana toukokuussa.

Toukokuussa 23 % kuluttajista odotti, että yleinen työttömyys Suomessa vähenee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 36 % taas arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Toukokuussa 6 % työllisistä uskoi työttömyyden tai lomautuksen uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 11 % arvioi riskin kasvaneen. Toisaalta runsas puolet eli 54 % työllisistä koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Inflaatio

Toukokuussa kuluttajien nykytilan arvio ja odotus inflaatiosta nousivat yhä enemmän pitkän ajan keskiarvojensa yläpuolelle. Odotus inflaatiosta vuoden kuluttua oli korkein koskaan mittaushistoriassa 1995–2022.

Kuluttajat arvioivat toukokuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 6,1 % vuoden takaisista ja nousevat 5,9 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 74 % oli sitä mieltä, että kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 77 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Kuten jo aiemmin oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat erinomaiseksi toukokuussa. Ajankohtaa pidettiin epäedullisimpana koskaan kestotavaroiden ostamiselle, hyvin huonona lainanotolle ja epäsuotuisana jo säästämisellekin. Mahdollisuuksia säästämiseen kuluttajat ennakoivat olevan edelleen melko paljon tulevina kuukausina. Kiinnostusta myös lainanottoon esiintyi toukokuussa yhä melko yleisesti kuluttajien keskuudessa.

Kuluttajista enää 47 % piti toukokuussa säästämistä kannattavana. Rahaa oli jäänyt säästöön 63 %:lla kuluttajista ja 74 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Toukokuussa vain 28 % kuluttajista arvioi ajankohdan hyväksi lainan ottamiselle. Kuitenkin 18 % kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Kuluttajilla oli toukokuussa hyvin vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana. Ostoaikeet vähenivät vuoden takaiseen verrattuna selvästi.

Toukokuussa enää 14 % kuluttajista piti ajankohtaa otollisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista 12 % aikoi lisätä ja 41 % vähentää rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin melko yleisesti toukokuussa. Lisäksi kuluttajilla oli hyvin runsaasti asunnon osto- tai rakentamisaikeita vuoden sisällä. Myös kodin peruskorjaamista koskevia suunnitelmia ilmeni toukokuussa suhteellisen paljon.

Toukokuussa 15 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi samoin 15 % kuluttajista. Lisäksi 20 % kuluttajista suunnitteli toukokuussa käyttävänsä seuraavan vuoden aikana rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Tilaston aineisto

Huhtikuussa vastaukset saatiin 1 045 henkilöltä. Vastauksista 76 % tuli verkkolomakkeelta (otoksesta verkkovastausten osuus 36 %). Tutkimuksen vastauskato oli 52,1 %. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan, ja tässä myös mahdollisen ylipeiton (pysyvästi ulkomailla tai laitoshoidossa, kuolleet).