Aiheet
Väestö ja yhteiskunta

Suomen ennakkoväkiluku oli maaliskuun 2022 lopussa 5 549 136

katsaus | Väestön ennakkotilasto 31.3.2022

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 549 136. Maamme väkiluku kasvoi tammi–maaliskuun aikana 895 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 4 297 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 4 889 vähemmän kuin kuolleita.

Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 11 023 lasta, mikä on 1 176 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Kuolleiden määrä oli 15 912, mikä on 1 731 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 7 016 henkeä ja Suomesta ulkomaille 2 719 henkeä. Maahanmuuttoja oli 864 vähemmän ja maastamuuttoja 300 enemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 1 438 ja maastamuuttajista 1 835.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi alkuvuonna ennakkotietojen mukaan 58 323. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 2 351 muuttoa vuoden 2022 kuntajaon mukaan.

Ennakkotietojen mukaan tammi–maaliskuussa solmittiin 3 412 avioliittoa, joista 3 318 oli eri sukupuolta olevien parien ja 94 samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Saman sukupuolen avioliitoista 63 oli kahden naisen ja 31 kahden miehen avioliittoja.

Väkiluku nousi eniten Uudellamaalla

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla.

Väkiluku nousi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 2 853 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 716 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli myös suurinta Uudellamaalla, 1,7 ‰, ja Pirkanmaalla, 1,4 ‰. Keski-Pohjanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,0 ‰.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väestöstään 470 henkeä. Satakunnan väkiluku väheni 396 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 3,2 ‰, koki Kainuu.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 2 012 henkeä, ja Pirkanmaa, 979 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Pirkanmaa, 1,9 ‰, sekä Uusimaa, 1,2 ‰.

Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kokonaisnettomuutosta kokivat Pohjanmaa, 101 henkeä, ja Kymenlaakso, 69 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Kainuussa, 0,7 ‰ väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin alkuvuoden aikana 24 588. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 652 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 1,2 ‰ väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaalla, 273 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Kainuussa, 1,9 ‰ väestöstä.

Taulukot

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2022M01*-2022M03*

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Julkaisua taustoittavat tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Alue
Ajanjakso:
neljännesvuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
Ajanjakso:
kuukausi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
    Ajanjakso:
    kuukausi
    Päivitetty:

    Tulevat julkaisut

    Taustatiedot

    Dokumentaatio
    Viittausohje

    Tilaston asiantuntijat

    Tiedustelut ensisijaisesti
    Palvelusähköposti
    info@stat.fi
    Joonas Toivola
    yliaktuaari
    029 551 3355
    Muut asiantuntijat
    Vastaava osastopäällikkö

    Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

    Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.