Tehty työtunti maksoi työnantajalle 34,4 euroa vuonna 2020

Tiedote liittyy aiheisiin:Työ, palkat ja toimeentuloYritykset
tiedote | Työvoimakustannustutkimus 31.12.2020

Muutos

Työvoimakustannustutkimukseen viisi uutta tietokantataulukkoa
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan työvoimakustannukset olivat keskimäärin 34,4 euroa tehtyä työtuntia kohti vuonna 2020. Yksityisellä sektorilla tuntikustannus oli 34,9 euroa, kuntasektorilla 31,9 euroa ja valtiosektorilla 38,8 euroa. Palkkakustannukset muodostivat keskimäärin 79,5 %, sosiaaliturvan kustannukset 18,4 % ja muut kustannukset 2,1 % kokonaistyövoimakustannuksista.


Keskeisiä poimintoja

  • Tehty työtunti maksoi työnantajalle keskimäärin 34,4 euroa vuonna 2020.
  • Sektoreittain tarkasteltuna korkein tehdyn työtunnin kustannus vuonna 2020 oli valtiolla, 38,8 euroa.
  • Koronapandemia hillitsi työvoimakustannusten kasvua vuonna 2020 ja muutti työvoimakustannusten rakennetta.
  • Työvoimakustannukset vaihtelevat yrityksen koon mukaan.
  • Suurin työvoimakustannuserä eli palkkakustannukset muodostivat vuonna 2020 keskimäärin 79,5 %, sosiaaliturvan kustannukset 18,4 % ja muut kustannukset 2,1 % kokonaistyövoimakustannuksista.

Valtiolla suurin tehdyn työtunnin kustannus

Sektoreittain tarkasteltuna valtiolla oli suurin tehdyn työtunnin kustannus, 38,8 euroa. Valtiolla korkeaa kustannustasoa selittää valtion henkilöstön painottuminen asiantuntija-ammatteihin, joissa on keskimäärin korkea palkkataso. Valtiolla on lisäksi yksityistä sektoria pidemmät loma-ajat, jotka vähentävät tehtyjen tuntien määrää suhteessa yksityiseen sektoriin. Pidempien lomien vuoksi valtion tehdyn työtunnin kustannus on suurempi kuin teollisuudessa, vaikka kustannus henkilötyövuotta kohti on teollisuutta pienempi.

Kunnilla työvoimakustannus on sektoreista pienin sekä tehtyä työtuntia että henkilötyövuotta kohti mitattuna. Vaikka tehtyjen työtuntien määrä on kunnilla lomista johtuen yksityistä sektoria pienempi ja sosiaalikustannukset ovat muita sektoreita korkeammat, niin kuntasektorin palkkakustannukset ovat pienemmät kuin muilla sektoreilla.

Koronapandemian vaikutus näkyy vuoden 2020 työvoimakustannuksissa

Koronapandemia aiheutti vuonna 2020 bruttokansantuotteen volyymin supistumisen 2,9 %:lla. Koronpandemiasta johtuvat rajoitustoimet vähensivät tuotantoa monilla aloilla. Toimialoista eniten kärsivät ravintola- ja majoitus-, matkailu-, sekä muiden henkilökohtaisten palvelujen ja liikenteen alat.

Työnantajien työeläkevakuutusmaksuja (TyEL-maksu) alennettiin vuoden 2020 toukokuun alussa 2,6 prosenttiyksikköä loppuvuodeksi, mikä hillitsi työvoimakustannusten kasvua. TyEL-alennus aiheutti myös muutoksen työvoimakustannusten rakenteeseen, kun palkkakustannusten osuus kokonaistyövoimakustannuksista kasvoi ja sosiaaliturvan osuus pieneni.

Koronapandemian vuoksi yrityksille maksettiin vuonna 2020 yritystukea noin 1,7 miljardia euroa. Tässä tutkimuksessa ovat kuitenkin mukana vain palkkatuki ja työllisyystuki, jota maksettiin majoitus- ja ravitsemisalalla.

Teollisuudessa tuntikustannus kasvaa yrityksen koon mukaan

Yksityisellä sektorilla teollisuuden toimialoilla (B-E) tehdyn työtunnin kustannus oli vuonna 2020 työvoimakustannustutkimuksen pienimmissä, 10-49 palkansaajan, yrityksissä 31,4 euroa, kun suurimmissa, yli 500 palkansaajan, yrityksissä keskimääräinen tuntikustannus oli 40,8 euroa. Kustannus kasvaa yrityksen koon kasvaessa. Suurin kustannusero oli siirryttäessä 10-49 palkansaajan yrityksistä 50-249 palkansaajan yrityksiin. Myös jalostuksessa (B-F) tehdyn tunnin kustannus kasvaa yrityksen kasvaessa. Muilla yksityisen sektorin toimialoilla ei ollut havaittavissa samanlaista säännönmukaisuutta.

Erot tuntikustannuksissa erikokoisissa yrityksissä selittyvät lähinnä palkkakustannuksella, joka on sitä suurempi, mitä isommasta yrityksestä on kysymys. Myös osa sosiaalivakuutusmaksuista kasvaa yrityksen koon kasvaessa. Teollisuuden toimialoilla suurimmissa yrityksissä maksetaan lisäksi keskimäärin enemmän tulospalkkioita ja muita kertaluonteisia eriä kuin pienemmissä yrityksissä.

Palkkakustannukset ovat ylivoimaisesti suurin työvoimakustannuserä

Palkkakustannus muodostuu välittömästä ansiosta ja muista palkkakustannuksista eli kertaluonteisista palkkaeristä sekä vapaapäivien palkoista. Suurin palkkakustannusten osuus vuonna 2020 oli valtiolla, 81,1 %. Yksityisellä sektorilla palkkakustannukset muodostivat 80,2 % kokonaistyövoimakustannuksista ja kuntasektorilla 76,8 %.

Sosiaaliturvan kustannuksiin luetaan työvoimakustannustutkimuksessa mukaan varsinaisen sosiaaliturvan kustannukset, eli lakisääteiset, sopimusvaraiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut, sairausajan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkat ja työterveyshuollon kustannukset. Suurin sosiaaliturvan kustannusten osuus vuonna 2020 oli kuntasektorilla, 22,3 %. Valtiolla sosiaaliturvan kustannukset muodostivat 18,0 % kokonaistyövoimakustannuksista ja yksityisellä sektorilla 17,4 %.

Muita työvoimakustannuseriä ovat luontoisedut, työpaikkakoulutuksen kustannukset, työ- ja suojavaatekustannukset, rekrytointikustannukset sekä henkilöstörahastojen kustannukset. Näiden kustannuserien osuus yhteensä oli suurin yksityisellä sektorilla, 2,5 prosenttia, kun se kuntasektorilla oli 1,0 prosenttia ja valtiolla 0,9 prosenttia. Yksityisen sektorin muiden työvoimakustannusten suurempi osuus valtioon ja kuntiin nähden johtuu lähinnä muita sektoreita suuremmista luontoisetujen määrästä.

Pylväskuviossa on esitettynä työvoimakustannusten rakenne vuonna 2020 työnantajasektoreittain. Välittömät ansiot muodostivat suurimman osan työvoimakustannuksista yksityisellä sektorilla, valtiolla ja kuntasektorilla. Välittömät ansiot muodostivat yli 60 prosenttia työvoimakustannuksista jokaisella työnantajasektorilla. Luontoisedut ja muut sosiaaliturvan kustannukset olivat pienin työvoimakustannuserä kaikilla sektoreilla.

Muutos

Työvoimakustannustutkimukseen viisi uutta tietokantataulukkoa
Lue lisää muutoksesta

Taulukot

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Työvoimakustannuserän osuus kokonaiskustannuksista (%) sektoreittain 2020

Työvoimakustannuserän osuus kokonaiskustannuksista (%) yksityisellä sektorilla 2020

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Uudet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
  • Työvoimakustannuserä
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Työvoimakustannuserä
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Toimiala
  • Henkilöstömäärä
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimakustannustutkimus [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 31.12.2020. ISSN=1799-3261. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 14.10.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
tvk@stat.fi
Pekka Haapala
suunnittelija
029 551 3460

Muut asiantuntijat

Antti Saarinen
yliaktuaari
029 551 3551
Katri Lepikkö
yliaktuaari
029 551 3223

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.