Tarjonta

Koko talouden tuotoksen käypähintainen arvo oli 8,8 % ja välituotekäyttö 11,6 % kasvussa vuonna 2021. Näiden erotuksena laskettava käypähintainen arvonlisäys nousi 5,8 % vuonna 2021.

Voimakasta kasvua tuotoksessa ja välituotekäytössä selittää hintojen nousu. Tuotoksen hinta oli 5,1 % nousussa ja volyymi 3,5 % nousussa. Välituotekäytön hinta nousi 7,5 % ja volyymi 3,8 %. Arvonlisäyksen volyymi kasvoi 3,2 %.

Tavaroiden ja palveluiden käypähintainen tuonti kasvoi 15,6 % vuonna 2021. Tuonnin volyymi kasvoi 5,6 % ja hinnat nousivat 9,5 %. Hinnat nousivat erityisesti tavaroiden tuonnissa.

Hintojen nousuun vaikutti osaltaan vertailuvuoden 2020 alhaiset hinnat. Loppuvuodesta hintojen nousu kuitenkin kiihtyi mm. sähkön ja raakaöljyn kallistuessa.

Toimialoittainen arvonlisäys

Teollisuudessa käypähintainen arvonlisäys oli 9 prosentin kasvussa, mutta hintojen noustessa 8 % volyymin kasvu jäi prosenttiin.

Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto- toimialalla arvonlisäyksen käypähintainen kasvu oli 13 %. Hintojen noustessa 12 % volyymi kasvoi prosentin.

Palvelutoimialojen käypähintainen arvonmuutos kasvoi 5,1 %. Arvonlisäyksen volyymi kasvoi 3,6 %. Hintakehitys palveluissa oli maltillista ja hinnat nousivat 1,4 %.

Palveluiden osalta voimakkainta kasvu oli rahoitus- ja vakuutussektorilla. Tuotosta kasvatti erityisesti rahoituslaitosten kasvaneet palkkiotuotot ja vahinkovakuutusyhtiöiden kasvaneet vahinkovakuutusmaksutulot. Nämä yhdessä selittävät arvonlisäyksen nousua.

Majoitus ja ravitsemispalvelut toipuivat koronan aiheuttamasta kuopasta vuonna 2021. Arvonlisäys oli 5,2 %nousussa ja volyymi 3,4 %. Hinnat olivat 1,7 % nousussa. Hintojen nousu oli maltillista myös yleisemmin palvelutoimialoilla.

Työllisyys ja palkat

Koronakriisin vaikutus työllisyyteen jäi maltilliseksi ja vuoden 2019 taso ylitettiin vuonna 2021. Työllisten määrä nousi uudelle ennätystasolle työllisten määrän kasvaessa 3,3 % vuodesta 2020. Työtuntien määrä kasvoi 3,2 % vuonna 2021 ja koko talouden palkkasumma 5,1 %.

Palkkasumman, työllisten ja tehtyjen työtuntien positiivinen kehitys oli voimakasta useimmilla toimialoilla. Muutamilla toimialoilla, etenkin liikenteen toimialoilla koronaviruspandemia vaikutti vielä selvästi kehitykseen.

Sektoreittain tarkasteltuna yrityssektorin palkat kasvoivat 5,4 %, julkisyhteisöjen palkat kasvoivat vastaavasti 4,4 %.

Kysyntä

Yksityinen kulutus palasi kasvu-uralle vuonna 2021 — kulutuksen koronakuoppa jäi lyhytaikaiseksi

Vuonna 2021 yksityinen kulutus oli taas kasvussa vuoden 2020 kuopan jälkeen. Yksityisen kulutuksen hinnat nousivat vielä maltillisesti vuonna 2021.

Kotitalouksien kulutusmenoissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna nähtiin erityisesti vaatetuksessa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jotka laskivat merkittävästi ensimmäisenä koronavuonna.

Myös vakuutuspalveluissa oli merkittävä kasvu vuonna 2021, samoin liikennepalveluissa kokonaisuutena, vaikka erityisesti lento- ja laivaliikenteeseen käytetyt kulutusmenot pienenivät vielä vuonna 2021.

Kasvu elintarvikkeissa ja alkoholijuomissa oli tavanomaisemmalla tasolla, mikä on linjassa ravintolapalveluihin käytettyjen kulutusmenojen kasvun kanssa.

Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot ulkomailla ja ulkomaalaisten kulutusmenot Suomessa jäivät myös 2021 epätavallisen alhaiselle tasolle.

Investoinnit kasvoivat maltillisesti vuonna 2021

Investointien käypähintainen arvo oli 59 miljardia euroa vuonna 2021 ja käypähintainen arvo kasvoi 3,5 % verrattuna vuoteen 2020. Investointien volyymi kasvoi 1,1 % edellisvuodesta.

Yksityisten investointien volyymi kasvoi 4,6 %. Suurin vaikutus volyymin kasvuun oli rakennusinvestoinneilla, erityisesti asuntojen korjausrakentaminen kasvoi. Myös investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen kasvoivat vuodesta 2020.

Julkisten investointien volyymi puolestaan pieneni 13 % edellisvuodesta. Euromääräisesti suurin lasku kohdistui maa- ja vesirakennuksiin.

Julkisyhteisöjen alijäämä puolittui vuodesta 2020 — valtion alijäämä pieneni

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 6,8 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2021. Edellisenä vuonna alijäämä oli 13,2 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämän supistumiseen vaikuttivat koronapandemiaan liittyvien menojen pienentyminen sekä verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymän kasvu. Vuonna 2021 alijäämä oli 2,7 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tiedot tarkentuivat hieman maaliskuun julkistuksesta.

Sisältöä ladataan

Valtionhallinnon alijäämä oli 8,2 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 13,1 miljardia euroa. Paikallishallinnon (kunnat ja kuntayhtymät ym.) alijäämä kasvoi edellisvuodesta, ollen 440 miljoonaa euroa.

Työeläkelaitosten ylijäämä kasvoi jälleen huomattavasti osinkotulojen ja saatujen sosiaaliturvamaksujen kasvun myötä noin 2,1 miljardiin euroon. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema pysyi lähes ennallaan verrattuna edellisvuoteen, ollen noin 220 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Neljännesvuositilinpidon tarkentuminen

Kesäkuun julkaisun yhteydessä olemme päivittäneet myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot eurooppalaisen revisiopolitiikan mukaisesti.