Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani huhti-kesäkuussa 2022
tiedote | Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2022, 2. vuosineljännesTilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen sulautetut tulot kasvoivat huhti-kesäkuussa 2,6 miljardia euroa (7,4 %) ja sulautetut menot 1,2 miljardia euroa (3,5 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten valtion tuloverot, joita lisäsi myös rajoitetusti verovelvollisten osinkojen lähdeverotuksessa tapahtunut pidätysmenettelyn muutos. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen nettoluotonanto oli 1,4 miljardia euroa.
Keskeisiä poimintoja
- Valtionhallinnon rahoitusasema parani vuoden takaisesta ja edellisestä neljänneksestä.
- Paikallishallinnon rahoitusasema heikkeni vuoden takaisesta ja edellisestä neljänneksestä.
- Työeläkelaitosten rahoitusasema parani vuoden takaisesta ja edellisestä neljänneksestä.
- Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkeni hieman vuoden takaisesta, mutta koheni edellisestä neljänneksestä.
Valtion verotulot kasvoivat
Valtionhallinnon kokonaistulot kasvoivat 2,1 miljardia euroa (13,2 %) ja kokonaismenot 0,8 miljardia euroa (4,9 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat tuloverot. Tuloverojen voimakas kasvu johtuu osittain rajoitetusti verovelvollisten osinkojen lähdeverotuksen menettelyn muutoksesta, joka otettiin käyttöön vuonna 2021. Verohallinnon tilastojen mukainen lähdeverokertymä oli vuoden 2022 toisella neljänneksellä yli puoli miljardia euroa suurempi kuin koronapandemiaa edeltävän vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Verosopimukset ovat edelleen voimassa, joten lähivuosina on odotettavissa suuria palautuksia. Myös tuloveroon tehty ryhmäjako-osuuksien oikaisu sekä yhteisöveron jako-osuuksien palautuminen korona-aikaa edeltävälle tasolle vaikuttivat positiivisesti.
Paikallishallinnon tuloihin vaikuttivat tulonsiirrot ja verotulojen jakautuminen
Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,1 miljardia euroa (0,8 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 0,3 miljardia euroa (2,4 %). Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat valtion tulonsiirrot ja menoista ostajahintainen välituotekäyttö. Verotulot jäivät vuoden takaista neljännestä pienemmiksi tuloverojen valtion eduksi koituneen ryhmäoikaisun ja paikallishallinnon yhteisöveron jako-osuuden väliaikaisen 10 prosenttiyksikön korotuksen poistumisen vuoksi.
Saadut sosiaaliturvamaksut ja omaisuustulot kohensivat työeläkelaitosten rahoitusasemaa
Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat 0,6 miljardia euroa (7,2 %) ja kokonaismenot kasvoivat 0,2 miljardia euroa (3,2 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloja kasvattivat erityisesti saadut sosiaaliturvamaksut ja osingot. Eläkemaksutuloon vaikuttavat kansantalouden palkkasumman kasvu ja eläkemaksuprosenttien muutokset. Vuonna 2020 työnantajan eläkemaksuprosenttia alennettiin väliaikaisesti 2,6 % toukokuusta joulukuuhun koronan vuoksi. Työnantajat maksavat alennuksen takaisin kokonaisuudessaan vuosina 2022-2025, mikä näkyy kasvuna saaduissa sosiaaliturvamaksuissa.
Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot ja menot laskivat
Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot vähenivät 0,2 miljardia euroa (4,2 %) ja kokonaismenot 0,2 miljardia euroa (3,1 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloeristä rahamääräisesti eniten vähenivät tulonsiirrot valtiolta sekä saadut sosiaaliturvamaksut. Menoja laski maksettujen rahamääräisten sosiaalietuuksien väheneminen.
Taulukot
Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen muutos 2022Q2
Tietojen tarkentuminen (revisiot)
Kausitasoitettu muutos edellisestä neljänneksestä, %
Muutos vuodentakaisesta, %
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Taloustoimi
- Sektori