Työlliset ja työllisyysaste

Työllisiä oli vuoden 2022 kesäkuussa 2 729 000 (virhemarginaali ±35 000), mikä oli 52 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä naisia oli 50 000 enemmän kuin vuoden 2021 kesäkuussa, ja työllisten miesten määrä pysyi lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli kesäkuussa 76,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 75,8 %. 15–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste nousi edellisen vuoden kesäkuusta 2,0 prosenttiyksikköä 77,2 prosenttiin ja miesten työllisyysaste nousi 0,3 prosenttiyksikköä 76,6 prosenttiin. 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 73,8 %, kun se vuotta aiemmin oli 72,3 %.

Työttömät ja työttömyysaste

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2022 kesäkuussa 200 000 (virhemarginaali ±24 000), mikä oli 21 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 103 000 ja naisia 96 000.

Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta, oli kesäkuussa 6,8 %, kun se vuotta aiemmin oli 7,6 %. Miesten työttömyysaste laski edellisen vuoden kesäkuusta 1,3 prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiin ja naisten työttömyysaste laski 0,2 prosenttiyksikköä 6,7 prosenttiin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli kesäkuussa 15,0 %, mikä oli 1,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 12,5 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 10,4 %.

Työvoiman ulkopuolella olevat

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2022 kesäkuussa 1 190 000, mikä oli 35 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Työvoimatutkimuksen uudistus 2021 ja sen vaikutukset aikasarjoihin (pdf)

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)