Tietoturva

Yritysten tietoturvan tärkeys on korostunut digitalisoitumisen myötä. Tietoturvaan voi vaikuttaa monin tavoin, kuten erilaisten tietoturvaan liittyvien teknologioiden käytöllä, kouluttamalla henkilöstöä tietoturva-asioissa ja pitämällä tietoturvaan liittyvä dokumentaatio ja prosessit kunnossa.

Tekniseen tietoturvaan liittyen yritykset käyttävät varsin monipuolisesti erilaisia teknologioita ja menetelmiä. Vahva salasana on yleisesti käytössä (94 %) ja varmuuskopioita erilliseen sijaintiin tehdään varsin yleisesti (82 %). Kaksivaiheinen tunnistautuminen oli käytössä 64 %:ssa, salaustekniikat 62 %:ssa, virtuaalinen erillisverkko 58 %:ssa ja biometrinen käyttäjätunnistus 22 %:ssa yrityksistä.

Yrityksistä 60 % käyttää vapaaehtoista koulutusta henkilöstön ohjeistamiseen tietoturvaan liittyvistä velvollisuuksista, 31 % tekee sopimuksen aiheesta ja 28 % käyttää pakollista koulutusta. Ainakin jotakin mainituista keinoista käyttää 67 % yrityksistä. Huomion arvoista on se, että 33 % yrityksistä ei käytä mitään mainituista keinoista henkilöstön ohjeistamiseen tietoturvasta.

Tietoturvaan liittyvät toimenpiteet, käytänteet tai toimintatavat on dokumentoitu 58 %:ssa yrityksistä. Suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa dokumentointi on tehty 91 %:ssa ja pienimmässä kokoluokassa 47 %:ssa yrityksistä. Toimialoittain dokumentointi on tehty yleisimmin informaation ja viestinnän toimialalla (89 %) ja harvimmin majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla (33 %).

Tietoturvaan liittyvät dokumentit ovat yleisesti varsin tuoreita sillä 43 % yrityksistä on määrittänyt tai päivittänyt niitä viimeisen vuoden aikana. Yli kaksi vuotta sitten dokumentit on määrittänyt tai päivittänyt vain 4 % yrityksistä.

Yrityksistä 33 % on varautunut tietoturvatapahtumien varalta vakuutuksella. Suuruusluokittain vakuutusten yleisyys vaihtelee pienimmän kokoluokan yritysten 27 %:sta suurimman kokoluokan 48 %:iin. Toimialoittain informaation ja viestinnän toimiala erottuu muita yleisemmin vakuutettuna (51 %) ja kuljetuksen ja varastoinnin (20 %), majoitus- ja ravitsemistoiminnan (24 %) ja rakentamisen (24 %) toimialat muita harvemmin vakuutettuna.

Yritysten kokemia tietoturvaongelmia kysyttiin kuutta eri ongelmakokonaisuutta koskevilla kysymyksillä: a) Tieto- ja viestintätekniikkapalvelukatkos laitteiden tai ohjelmien ongelmien vuoksi ; b) Tieto- ja viestintätekniikkapalvelukatkos ulkopuolisen hyökkäyksen vuoksi ; c) Tiedon tuhoutuminen tai vahingoittuminen laitteiden tai ohjelmien ongelmien vuoksi; d) Tiedon tuhoutuminen tai vahingoittuminen haittaohjelmien tai luvattoman tunkeutumisen vuoksi; e) Luottamuksellisen tiedon paljastuminen luvattoman tunkeutumisen, tietojen kalastelun tai oman henkilökunnan tahallisen toiminnan vuoksi ja f) Luottamuksellisen tiedon paljastuminen oman henkilöstön virheen vuoksi.

Yli puolet yrityksistä (56 %) ei ollut kokenut mitään kysytyistä tietoturvaongelmista. Toisaalta asian kääntöpuolena 44 % yrityksistä oli kokenut ainakin jonkun mainituista tietoturvaongelmista. Palvelukatkoksen laitteiden tai ohjelmien ongelmien vuoksi oli kokenut 39 % yrityksistä, tietojen tuhoutumisen laitteiden tai ohjelmien ongelmien vuoksi 7 % ja palvelukatkoksen ulkopuolisen hyökkäyksen vuoksi 5 % yrityksistä.

Tietotekniikkataidot, rekrytointi ja palvelujen osto

Tietotekniikka ja siihen liittyvä osaaminen ovat yrityksissä luonnollisesti suuressa merkityksessä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Osaamiselle syntyvään haasteeseen voidaan vastata rekrytoimalla, kouluttamalla tai ostamalla palveluita.

Yrityksistä 29 %:lla oli omassa henkilökunnassaan tietotekniikka-ammattilaisia keväällä 2022. Selvästi useimmin tietotekniikka-ammattilaisia omassa henkilökunnassa oli informaation ja viestinnän toimialan yrityksissä (89 %) ja harvimmin majoitus- ja ravitsemistominnan yrityksissä (9 %).

Vuoden 2021 aikana tietotekniikka-ammattilaisia oli rekrytoinut tai yrittänyt rekrytoida 13 % yrityksistä. Erityisen usein rekrytoitiin informaation ja viestinnän toimialan yrityksissä (74 %) ja vähintään sata henkilöä työllistävissä yrityksissä (45 %). Vaikeuksia tietotekniikka-ammattilaisille tarkoitettujen työpaikkojen täyttämisessä oli vuonna 2021 kohdannut 59 % rekrytoivista yrityksistä. Niiden yritysten osuus, joilla on ollut vaikeuksia avointen tietotekniikka-ammattilaisten työpaikkojen täyttämisessä, pysyi samana verratuna edelliseen mittaukseen vuotta 2019 koskien.

Tietotekniikka-ammattilaisten rekrytointiongelmia kokeneilta yrityksiltä kysytyistä ongelmien syistä yleisin vuonna 2021 oli puute relevantista työkokemuksesta (80 %). Hakemuksista oli puutetta 79 %:lla rekrytointiongelmia kokeneista yrityksistä, puute relevantista tietotekniikka-alan koulutuksesta oli syy rekrytoinnin ongelmiin 66 %:lle ja 60 % koki hakijoiden palkkatoiveet liian korkeiksi.

Huomattavin muutos vuodesta 2019 on tapahtunut hakemusten puutteen lisääntymisenä tietotekniikka-ammattilaisten rekrytoinnin ongelmien syynä 64 %:sta 79 %:iin.

Tietotekniikkakoulutuksen tarjonta omalle henkilökunnalle on hyvin tavallista yrityksissä. Tietotekniikka-ammattilaisille koulutusta tarjosi 55 % kaikista niistä yrityksistä, joilla heitä on omassa henkilöstössään. Muulle henkilöstölle tietotekniikkakoulutusta tarjosi 37 % kaikista yrityksistä.

Yritykset ostivat tietotekniikkapalveluja hyvin yleisesti yrityksen ulkopuolelta. Yrityksistä 70 % osti tietotekniikkaan liittyviä palveluita yrityksen tietotekniikkatoimintojen varten.

Robotiikka

Robotit määriteltiin kyselyssä seuraavasti:

• Robotti on kone, joka on ohjelmoitu liikkumaan ja suorittamaan tehtäviä automaattisesti.
• Teollisuusrobotti on automaattisesti ohjautuva ja uudelleen ohjelmoitavissa oleva monikäyttöinen mekaaninen laite, jossa on vähintään kolme ohjelmoitavaa liikeakselia. CNC-koneet, 3D-tulostimet tai koneet, jotka ovat täysin käyttäjän ohjaamia eivät ole robotteja.
• Palvelurobotti on mekaaninen laite, joka on osin autonominen ja kykenee toimimaan monimutkaisessa ja muuttuvassa ympäristössä, joka saattaa vaatia vuorovaikutusta ihmisten, esineiden tai muiden laitteiden kanssa.

Robotteja käytti 9 % yrityksistä keväällä 2022. Selvästi yleisimmin robotteja käytettiin teollisuudessa (27 %) ja toiseksi yleisimmin vähittäiskaupan (9 %) toimialalla.

Teollisuusrobotteja oli 7 %:lla ja palvelurobotteja 3 %:lla yrityksistä. Robotteja on selvästi yleisimmin suurimmissa yrityksissä, teollisuusrobotteja 20 %:ssa ja palvelurobotteja 12 %:ssa vähintään 100 henkeä työlistävissä yrityksistä.

Yleisin syy joka vaikutti päätökseen käytää robotteja oli korkean tarkkuuden tai tasaisen laadun varmistaminen, 83 % robotteja käyttävistä yrityksistä. Myös työturvallisuuden lisääminen (54 %), korkeat henkilöstökulut (50 %), tuote- tai palveluvalikoiman laajentaminen (46 %) ja rekrytointiongelmat (31 %) olivat tavallisia vaikuttavia syitä päätöksiin robottien käytöstä.

Tiedot on kerätty kyselytutkimuksella keväällä 2022 ja ne koskevat vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä.