Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2021

Yritysten osuus tutkimus- ja kehittämismenoista 69 % vuonna 2021

Yritysten osuus t&k-menoista vuonna 2021 oli 68,8 % ja kotimaisten yritysten osuus menojen rahoituksesta oli 56,7 %. Yritysten osuus t&k-menoista nousi 1,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2020, rahoittajana nousua oli 2,4 prosenttiyksikköä. Julkisella sektorilla ja yksityisellä voittoa tavoittelemattomassa toiminnassa (YVT) käytetään 8,1 % t&k-menoista, mutta rahoituksessa valtionhallinnon ja muiden julkisten laitosten osuus on 27,0 % ja YVT-sektorin 1,7 %. Korkeakoulusektorin osuus tutkimusmenoista on 23,1 %, mutta osuus rahoittajana on vain 0,6 %. Ulkomaisten lähteiden osuus t&k-menojen rahoituksesta oli 14,0 %.

Sisältöä ladataan

T&k-menot sektorin ja rahoituslähteen mukaan (milj.EUR) 2021

Sisältöä ladataan

T&k-menoista 54 % oli palkkausmenoja, 40 % muita käyttömenoja ja loput 6 % käyttöomaisuuden hankintamenoja.

T&k-henkilöstössä 8,4 %:n lisäys

Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2021 kaikkiaan 87 364 henkilöä, joista yrityksissä 52,8 %, korkeakouluissa 38,7 % ja julkisella sektorilla 8,5 %. T&k-henkilöstön kokonaismäärä kasvoi 6 804 edellisvuodesta eli 8,4 %. Yritysten t&k-henkilöstö kasvoi 3 919 henkilöä eli 9,3 %, korkeakoulujen 8,5 % ja julkisen sektorin 3,1 %.

Naisten osuus tutkimushenkilöstöstä oli 35 %. Naisten osuus vaihtelee sektoreittain. Yrityksissä naisten osuus t&k-henkilöistä oli 21 %, julkisella sektorilla osuus oli 48 % ja korkeakouluissa 52 %. T&k-henkilökunnasta 75 % oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, muut suorittivat t&k-toimintaan liittyviä erilaisia asiantuntija- tai tukitehtäviä.

T&k-henkilöstöstä tohtorin tutkinto oli joka viidennellä. Lisäksi kahdella kolmasosalla on muu yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Muiden kuin korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 14 %. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehneistä tohtoreista yli kaksi kolmasosaa työskenteli korkeakouluissa, 18 % yrityksissä ja 13 % julkisella sektorilla.

Sisältöä ladataan

Tutkimustyövuosia vuonna 2021 tehtiin kaikkiaan lähes 56 488. Määrä nousi edellisvuodesta 2 968 työvuodella, mikä tarkoittaa 5,5 %:n kasvua. T&k-toimintaan käytetty työaika lisääntyi yrityksissä 9,3 %, julkisella sektorilla nousua oli 2,7 %. Korkeakoulusektorilla sen sijaan tilastoitiin 0,5 % laskua.

Sisältöä ladataan

Puolet t&k-menoista Uudellamaalla

Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat 3 725 miljoonaa euroa vuonna 2021, mikä on 49,7 % koko maan t&k-menoista. Pirkanmaan t&k-menot olivat 889 miljoonaa euroa, Pohjois-Pohjanmaan 863 miljoonaa ja kummankin maakunnan osuus koko maan menoista oli noin 12 %. Varsinais-Suomi mukaan lukien neljän suurimman maakunnan osuus koko maan t&k-menoista oli 80 %. Maakuntien osuudet ovat pysyneet hyvin vakaina edellisvuoteen verrattuna.

Sisältöä ladataan

Korkeakoulujen ja yritysten merkitys vaihtelee maakunnittain

Julkisen sektorin tutkimustoiminta keskittyi Uudellemaalle. Maakunnan osuus sektorin t&k-menoista oli 69 %. Korkeakoulusektorin tutkimuksesta 40 % tehtiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomen osuus oli 11 %, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan 10 % kummankin. Yritysten t&k-menoista 51 % kohdistui Uudellemaalle, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet olivat 13 %.

Korkeakoulujen osuus koko maan tutkimuspanoksesta oli 23 %, mutta korkeakoulujen suhteellinen merkitys Manner-Suomen maakuntien t&k-toiminnalle vaihtelee voimakkaasti. Korkeakoulujen osuus maakunnan t&k-menoista on yli puolet Etelä-Savossa (62 %) Pohjois-Karjalassa (56 %) ja Lapissa (54 %). Sen sijaan esimerkiksi Uudellamaalla korkeakoulujen osuus oli 18 %. Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeakoulujen osuus t&k-menoista oli noin 20 %.

Korkein yrityssektorin osuus t&k-menoista oli Pohjanmaan maakunnassa, 84 %. Pienimmät yritysten osuudet puolestaan olivat Etelä-Savossa, 29 %, ja Lapin maakunnassa, 33 %.

Tilaustutkimusta 342 miljoonaa

Tilatulla t&k-toiminnalla tarkoitetaan yrityksen tai organisaation muilta tilaamia t&k-palveluja, jotka eivät ole omaan t&k-toimintaan liittyviä palvelujen ostoja tai tukitoimintoja. Tilatun t&k:n tilastoinnissa rajaudutaan organisaatioihin, joilla on omaa t&k-toimintaa. Tilattua raportoitiin vuonna 2021 kaikkiaan 342 miljoonaa euroa. Yritysten hankinnat olivat 93 % koko volyymista.

Yritykset

Yritysten tutkimus- ja kehittämismenot kasvoivat 11 % vuonna 2021

Yritykset käyttivät tutkimukseen ja tuotekehitykseen 5 153 miljoonaa euroa vuonna 2021. T&k-menot kasvoivat edellisvuodesta 509 miljoonaa euroa eli 11 %. Kasvuvauhti kaksinkertaistui edellisvuoden 5,4 % tasosta. Teollisuudessa menot lisääntyivät 205 miljoonaa, josta elektroniikkateollisuudessa 111 miljoonaa euroa. Muilla toimialoilla nousua oli 304 miljoonaa. Toimialalla informaatio ja viestintä (TOL 58-63) kasvua oli 151 miljoonaa euroa.

Sisältöä ladataan

Kasvu painottui suuriin yli 250 henkilön yrityksiin, joiden t&k-menot nousivat 390 miljoonaa euroa.

Sisältöä ladataan

T&k-menojen kasvu yrityksissä oli omarahoitteista. Yritysten oma rahoitus nousi 481 miljoonaa ja oman konsernin ulkomaisten yritysten 22 miljoonaa euroa. Kaikkiaan kotimaisten yritysten osuus t&k-menojen rahoituksesta oli 81 % (4 152 miljoonaa) ja oman konsernin ulkomaisten yksiköiden 13 % (647 miljoonaa euroa).

Vuonna 2022 t&k-menojen kasvuksi arvioidaan yritysten antamiin ennakollisiin tietoihin perustuen noin 326 miljoonaa euroa.

Lähes 4 000 uutta henkilöä yritysten t&k-tehtävissä

Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä vuonna 2021 työskenteli 46 115 henkilöä, 3 919 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Kasvua oli 9,3 %.

Naisten osuus t&k-henkilöstöstä oli edellisvuoden tapaan kaikkiaan viidennes. Naisten osuus oli suurin elintarviketeollisuudessa ja kemianteollisuudessa (61 %). Toimialoilla metallituotteet ja muut koneet ja laitteet naisten osuus oli 10 %.

Henkilöstöstä vuonna 2021 keskimäärin 76 % oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä, loput t&k-toiminnan tuki- ja avustavaa henkilökuntaa.

Yritysten t&k-henkilöstöstä 7 %:lla oli tohtorin tutkinto, muu yliopistotutkinto oli lähes puolella t&k-henkilöistä, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli 31 %. Koulutusjakaumassa ei tapahtunut muutosta vuoteen 2020 verrattuna.

Sisältöä ladataan

T&k-toimintaan käytetyt työvuodet lisääntyivät 2 928 kasvuvauhdin ollessa sama kuin t&k-henkilöstöllä, 9,3 %.

Viestintälaitteet ja ohjelmistot suurimmat t&k-panostusten tuoteryhmät

Yritysten t&k-menoista 78 % oli luonteeltaan kehittämistoimintaa. Soveltavan tutkimuksen osuus menoista oli 17 % ja perustutkimuksen 5 %.

Lopputuotteittain tarkasteltuna suurimmat tuoteryhmät olivat viestintälaitteet ja ohjelmistot, joihin molempiin kohdistui yritysten tuotekehityksestä 16 %. Muiden koneiden ja laitteiden osuus oli 13 %, seuraavaksi suurimmat tuoteryhmät jäävät alle 10 %:n.

Sisältöä ladataan

Julkinen sektori

Julkisen sektorin tutkimusmenot kasvoivat 3,7 % vuonna 2021

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2021 olivat 607 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 21 miljoonaa euroa eli 3,7 %. Valtion tutkimuslaitosten ja muun julkisen hallinnon menot olivat 549 miljoonaa ja yksityisen voittoa tavoittelemattoman sektorin 58 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 tutkimusmenojen arvioidaan olevan 632 miljoonaa euroa.

Soveltavan tutkimuksen osuus julkisen sektorin t&k-menoista oli 58 %, kehittämistyön 29 % ja perustutkimuksen 13 %.

Lähes joka kolmas julkisen sektorin t&k-henkilö on väitellyt

Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevän henkilöstön määrä kasvoi 224 henkilöllä vuodesta 2020 ja oli kaikkiaan 7 461. Tohtorintutkinnon suorittaneiden osuus oli 31 %. Kaikkiaan vähintään yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus yhteensä oli 77 %.

Sisältöä ladataan

Tutkimustyövuosia vuonna 2021 kertyi 5 110, mikä on 2,7 % enemmän kuin vuonna 2020.

Tekniikka julkisen sektorin suurin tutkimusala

Julkisella sektorilla t&k-henkilöstöstä 31 % työskentelee tekniikan alalla. Maatalous- ja metsätieteiden sekä luonnontieteiden osuudet ovat 19 %, humanistisen alan osuus t&k-henkilöstöä on vain 1,7 %. Tehtävän mukaan jaoteltuna henkilöstöstä 74 % oli tutkijoita ja 26 % muuta t&k-henkilöstöä. Naisten osuus koko t&k-henkilöstöstä oli 48 % ja tutkijoista 46 %. Naisten osuus tutkijoiden ryhmässä on noin kaksi kolmasosaa humanistisissa tieteissä sekä lääke- ja terveystieteissä, mutta tekniikassa osuus on vain 29 %.

Sisältöä ladataan

Korkeakoulut

Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat 1,7 % vuonna 2021

Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämismenot vuonna 2021 olivat 1 731 miljoonaa euroa, josta yliopistojen t&k-menot olivat 1 402 miljoonaa euroa, ammattikorkeakoulujen 238 miljoonaa euroa ja yliopistosairaaloiden 92 miljoonaa euroa. Korkeakoulusektorin menot kasvoivat vuoteen 2020 verrattuna 29 miljoonalla eurolla. Suhteellisesti eniten tutkimus- ja kehittämismenot kasvoivat yliopistollisissa sairaaloissa, joissa menot kasvoivat 11,9 % vuoteen 2020 verrattuna. Ammattikorkeakouluissa tutkimusmenot kasvoivat 3,9 % ja myös yliopistojen tutkimusmenot kasvoivat maltillisesti 0,7 % verran.

Sisältöä ladataan

Valtion perusrahoituksen (budjettirahoitus) osuus korkeakoulusektorin t&k-toiminnan rahoituksesta vuonna 2021 oli 43 %. Perusrahoituksen määrä laski verrattuna vuoteen 2020, jolloin perusrahoitus kattoi 47 % korkeakoulusektorin t&k-toiminnan rahoituksesta. Vastaavasti ulkopuolisen rahoituksen määrä ja osuus korkeakoulujen t&k-toiminnan rahoituksesta kasvoi vuonna 2021. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 55 % vuonna 2021. Loput 2 % tutkimustoiminnan rahoituksesta muodostui yliopistojen omasta rahoituksesta, joka sisältää esimerkiksi yliopiston liiketoiminnan tuotot. Suomen Akatemia rahoitti korkeakoulujen tutkimusta 354 miljoonalla eurolla ja Business Finland 61 miljoonalla eurolla. EU:n tutkimusrahoitus vuonna 2021 oli 170 miljoonaa euroa. Vuoteen 2020 verrattuna Suomen Akatemian rahoitus nousi 36 miljoonalla, Business Finlandin rahoitus laski 7 miljoonalla ja EU:n rahoitus nousi 10 miljoonalla eurolla.

Tutkimushenkilöstön määrä kasvoi 8,5 %, tutkimustyövuodet pysyivät vuoden 2020 tasolla

Tutkimushenkilöstön määrä vuonna 2021 korkeakouluissa oli yhteensä 33 788 henkilöä, joista 26 960 työskenteli yliopistoissa, 1 662 yliopistollisissa sairaaloissa ja 5 166 ammattikorkeakouluissa. Tutkimushenkilöstön kokonaismäärä kasvoi 2 661 henkilöllä, kasvun ollessa korkeaa yliopistollisissa sairaaloissa 10,1 % ja yliopistoissa 9,0 %. Myös ammattikorkeakouluissa tutkimushenkilöstön määrä kasvoi 5,9 %. T&k-henkilöstöstä enemmistö, 52 %, oli naisia.

Korkeakoulujen t&k-henkilöstöstä 11 949 henkilöllä on tohtorintutkinto, 760 lisensiaatintutkinto ja 13 210 muu yliopistotutkinto.

Sisältöä ladataan

Korkeakoulujen t&k-henkilöstöstä 75 % työskenteli tutkijoina tai tuotekehitysinsinööreinä. Muu t&k-henkilöstö toimii tutkimuksen tukitehtävissä. Sekä tutkijoiden että muun t&k-henkilöstön määrä kasvoi vuodesta 2020. Tutkijoiden määrä kasvoi 1 021 henkilöllä ja muun t&k-henkilöstön määrä kasvoi 1 640 henkilöllä.

Korkeakoulujen t&k-henkilöstö tehtävän mukaan 2018-2021

Sisältöä ladataan

Tutkimustyövuodet pysyivät korkeakouluissa vuonna 2021 vuoden 2020 tasolla tutkimushenkilöstön määrän kasvusta huolimatta. Tutkimustyövuosia korkeakouluissa tehtiin yhteensä 16 970, joista yliopistoissa 13 686, yliopistollisissa sairaaloissa 763 ja ammattikorkeakouluissa 2 521 tutkimustyövuotta. Tutkimustyövuodet kasvoivat yliopistollisissa sairaaloissa 6,1 % ja ammattikorkeakouluissa 7,7 %. Yliopistojen tutkimustyövuodet laskivat 2,3 % vuoteen 2020 verrattuna. Yliopistojen tutkimustyövuosien suuren määrän vuoksi korkeakoulusektorin tutkimustyövuodet kokonaisuudessaan pysyivät vuoden 2020 tasolla, vaikka yliopistollisissa sairaaloissa ja ammattikorkeakouluissa tutkimustyövuodet kasvoivat melko runsaasti. Yliopistojen osuus korkeakoulusektorin tutkimustyövuosista oli 80,6 %, ammattikorkeakoulujen 14,9 % ja yliopistosairaaloiden 4,5 %.

Korkeakouluissa eniten t&k-työvuosia luonnontieteissä

Tieteenalakohtaisesti korkeakouluissa tehtiin eniten tutkimustyövuosia luonnontieteissä, joissa tehtiin yhteensä 4 589 tutkimustyövuotta. Vuoteen 2020 verrattuna tutkimustyövuosien määrä kasvoi eniten lääke- ja terveystieteissä, joiden tutkimustyövuodet kasvoivat 4,2 %. Eniten tieteenalakohtaiset tutkimustyövuodet vähenivät humanistisissa tieteissä, joiden tutkimustyövuodet laskivat 6,1 %.

Yliopistojen ajankäyttökertoimien päivitys tilastovuodelle 2021

Yliopistojen t&k-henkilöstön ajankäyttökertoimet päivitettiin vuoden 2021 tilastoon. Ajankäyttökertoimia hyödynnetään yliopistojen tutkimustyövuosien laskennassa. Päivitystä varten yliopistoille toteutettiin tiedonkeruu, jossa kysyttiin yliopiston henkilöstön työajanseuranta- tai työsuunnitelmatietoja. Näiden tietojen perusteella t&k-henkilöstölle laskettiin tutkimusosuudet tieteenala- ja henkilöstöryhmäkohtaisesti. T&k-henkilöstön muodostavat ne ammattinimikkeet, joiden työajasta yli 10 % kohdentuu tutkimukseen. Ajankäyttökertoimien päivityksen yhteydessä päivitettiin myös ammattinimikkeet, jotka kuuluvat t&k-henkilöstöön.

Ajankäyttökertoimien päivityksen lisäksi päivitettiin myös yliopiston tutkijoiksi luokiteltavan henkilöstön määrittely. Tilastovuodesta 2021 alkaen tutkijoiksi lasketaan ne henkilöt, jotka työskentelevät tutkivalla laitoksella ja joilla on opetus- ja kulttuuriministeriön henkilöstötiedoissa määritelty tutkijanuraporras. Tähän henkilöstöön kuuluvat tutkijakoulutettavat, tutkijatohtorit, yliopistonlehtorit, professorit ja tutkimusjohtajat sekä tuntiopettajat. Muuhun t&k-henkilöstöön sisältyvät tutkimuksen avustava- ja atk-henkilöstö sekä virkaryhmien perusteella muutamia ammattinimikkeitä, joilla ei ole tutkijanuraporrasta. Tilastovuotta 2021 edeltävinä vuosina tutkijoiden määrittely tehtiin virkaryhmäpohjaisesti.

Uudet ajankäyttökertoimet vaikuttivat kokonaistasolla melko vähän yliopistojen tutkimustyövuosiin. Uudella tutkijanuraporras perusteisella tutkijamäärittelyllä tutkimustyövuodet nousivat 1,1 % verrattuna vanhoihin ajankäyttökertoimiin. Vanhalla virkaryhmäpohjaisella menetelmällä tutkimustyövuodet nousivat 0,3 %. Koska tutkijanuraportaille lasketaan omat ajankäyttökertoimet, niiden käyttöönotto vaikutti tutkimustyövuosien määrään. Tieteenalakohtaisesti tarkasteltuna ajankäyttökertoimien päivityksellä oli merkittäviä vaikutuksia tutkimustyövuosiin. Voimakkaimmin tutkimustyövuodet kasvoivat lääke- ja terveystieteissä, joissa tutkimustyövuodet nousivat 10,0 % päivityksen myötä. Merkittävimmin tutkimustyövuodet laskivat maatalous- ja metsätieteissä, joiden tutkimustyövuodet laskivat 13,9 %.

Tutkijanuraportaiden käyttöönotto yliopiston tutkijoiden määrittelyssä vaikutti myös tutkijoiksi luokiteltavien henkilöiden määrään. Yliopistojen tutkijoiden määrä väheni määrittelyn käyttöönoton myötä 507 henkilöllä, jotka siirtyivät luokkaan muu t&k-henkilöstö. Muutos laski yliopistojen tutkijoiden määrää 2,4 % ja kasvatti muun t&k-henkilöstön määrää 8,7 %.