Valtionhallinnon velka kasvoi kolmannen neljänneksen aikana 0,6 miljardia euroa

Valtionhallinnon velka kasvoi kolmannen neljänneksen aikana 0,6 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 155,2 miljardia euroa. Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta pieneni 0,7 miljardia euroa ja lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta kasvoi 1,1 miljardia euroa. Lyhytaikaisten lainojen kanta kasvoi 0,1 miljardia ja pitkäaikaisten lainojen kanta pieneni 0,2 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin velka kasvoi 0,3 miljardia euroa

Paikallishallintosektorin velka kasvoi 0,3 miljardia euroa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Paikallishallintosektorin pitkäaikainen lainakanta kasvoi 0,3 miljardia euroa ja muiden rahoitusinstrumenttien kannat pysyivät edellisen neljänneksen tasolla.

Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,2 miljardia euroa

Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,2 miljardia euroa lyhytaikaisten lainojen kasvun myötä ja oli neljänneksen lopussa 3,3 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velkakanta oli 2,0 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen velkakanta 1,3 miljardia euroa.

EDP-velan määritelmä

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.