Kun syntyneiden määrä suhteutetaan synnytysikäisiin naisiin, voidaan tarkastella syntyvyyttä. Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Viime vuosikymmenellä syntyvyys aleni merkittävästi. Kokonaishedelmällisyysluku laski vuodesta 2010 lähtien 1,35 lapseen naista kohden vuonna 2019, mikä on kaikkien aikojen matalin syntyvyys Suomessa. Vuonna 2020 syntyvyys taittui 1,37 lapseen ja vuonna 2021 nousi 1,46 lapseen naista kohden. Viimeisin kokonaishedelmällisyysluku on mittaushistorian neljänneksi matalin.

Syntyvyys nousi eniten yli 40-vuotiailla naisilla

Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkasteltuna syntyvyys nousi etenkin yli 30- ja yli 40-vuotiailla naisilla. Eniten muutosta oli 40–44-vuotiailla, joiden hedelmällisyysluku nousi 18 % edellisvuodesta. Naisten hedelmällisyysluku kasvoi myös 25–29-vuotiaissa (4 %), 30–34-vuotiaissa (9 %), 35–39-vuotiaissa (9 %) ja 45–49-vuotiaissa (11 %). Hedelmällisyyden muutoksista huolimatta vuoden 2021 syntyneistä suurin osa syntyi 30–34-vuotiaille naisille (36 %) ja 25–29-vuotiaille naisille (28 %).

Sisältöä ladataan

Kolmansia ja neljänsiä lapsia enemmän kuin vuonna 2020

Vuonna 2021 syntyi 20 995 esikoista, mikä on 1 450 esikoista (7 %) enemmän kuin vuonna 2020. Toisia lapsia syntyi 969 (6 %) enemmän kuin edellisvuonna. Suurin suhteellinen muutos tapahtui järjestysluvultaan myöhemmissä lapsissa. Sekä kolmansia että neljänsiä lapsia syntyi 8 % enemmän kuin vuonna 2020.

Biologiseksi äidiksi tullaan nyt keskimäärin 30-vuotiaana

Vuonna 2021 ensisynnyttäjät olivat keskimäärin 30,0-vuotiaita, jopa 0,3 ikävuotta vanhempia kuin edellisvuonna. Kymmenessä vuodessa ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut yhteensä 1,6 vuodella. Vuonna 2021 kaikkien synnyttäneiden keski-ikä nousi 31,3 vuodesta 31,6 vuoteen. Kymmenen vuoden aikana kaikkien synnyttäjien keski-ikä on noussut 1,3 vuodella.

Keski-Pohjanmaan syntyvyys edelleen korkeinta

Vuonna 2021 syntyvyys oli matalinta Etelä-Karjalassa 1,26 lasta, ja Pohjois-Karjalassa, 1,34 lasta naista kohden. Korkeimmat kokonaishedelmällisyysluvut mitattiin Keski-Pohjanmaalla, 1,84 lasta, ja Ahvenanmaalla 1,77 lasta naista kohden. Syntyvyys kasvoi eniten Ahvenanmaalla ja Kainuussa.