Aiheet
Väestö ja yhteiskunta

Pääkaupunkiseutu menetti muualle Suomeen kotimaisia kieliä puhuvia ja lapsiperheikäisiä vuonna 2021

tiedote | Muuttoliike 2021

Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudulta muutto muualle Suomeen vilkastui erityisesti 25–44-vuotiaissa ja 0–6-vuotiaissa. Pääkaupunkiseudun historiallinen muuttotappio näkyi kaikissa koulutusryhmissä, mutta oli suurinta vähintään alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen suorittaneissa.

Keskeisiä poimintoja

  • Pääkaupunkiseutu menetti muualle Suomeen erityisesti 25–44-vuotiaita vuonna 2021, myös 45–64-vuotiaista ja alle kouluikäisistä selvää muuttotappiota.
  • Pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli tappiollinen ainoastaan kotimaisia kieliä puhuvissa vuonna 2021.
  • Pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto kääntyi negatiiviseksi kaikissa koulutusryhmissä vuonna 2021.
  • Suomen ennätyksellinen muuttovoitto ulkomailta vuonna 2021 koostui lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisten korkeasta nettomaahanmuutosta.
  • Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden, 18 vuotta täyttäneiden Suomen kansalaisten nettomaahanmuuton tappio pieneni vuosina 2020–2021.

Pääkaupunkiseutu menetti muualle Suomeen etenkin 25–44-vuotiaita

Vuonna 2021 pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli historiallisen matala, -5 244 henkilöä. Alueen nettomaassamuutto laski edellisvuodesta erityisesti 25–44-, 45–64- ja 0–6-vuotiaiden ikäryhmissä. 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä pääkaupunkiseudun tappio muualle Suomeen oli suurin yli 30 vuoteen, noin 3 970 henkilöä. Myös 45–64-vuotiailla tappio oli seurantajakson suurin, noin 2 500 henkilöä. Alle kouluikäisissä (0–6-vuotiaat) muuttotappio oli kolmanneksi suurin (noin 1 670 henkilöä), mikä viittaa lapsiperheiden vilkastuneeseen muuttoon pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

Pääkaupunkiseutu menetti kotimaankielisiä muualle Suomeen – vieraskielisistä muuttovoittoa

Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen muutto oli pääkaupunkiseudulle tappiollinen ainoastaan kotimaisia kieliä puhuvien osalta. Vieraskielisiä muutti muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle yli 7 600 henkilöä ja pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen vajaa 5 800 henkilöä vuonna 2021 (netto 1 831 henkilöä). Kotimaankielisten muutot pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen kasvoivat lähes 35 200 muuttoon vuonna 2021, ja kotimaankielisten osalta pääkaupunkiseudun muuttotappio muualle Suomeen oli historialliset 7 075 henkilöä.

Pääkaupunkiseutu muuttotappiollinen muualle Suomeen kaikissa koulutusryhmissä

Pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli tappiollisin alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen suorittaneissa (1 608 henkilöä) sekä ylemmän korkeakoulutuksen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneissa (1 401 henkilöä). Toisen asteen tai erikoisammattikoulutusasteen suorittaneiden nettomuutto oli 541 henkilöä tappiollinen muualle Suomeen. Koulutukseltaan tuntemattomien henkilöiden kohdalla (sis. perusasteen varassa olevat) pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto oli 1 694 muuttoa tappiollinen.

Suomen ennätyksellinen muuttovoitto ulkomailta vuonna 2021 enimmäkseen ulkomaalaistaustaisten maahanmuutosta

Suomen nettomaahanmuutto oli 22 905 henkilöä vuonna 2021, mikä on selvästi suurin muuttovoitto Suomelle yli 30 vuoteen. Ulkomaalaistaustaisten nettomaahanmuutto oli 22 158 henkilöä vuonna 2021, mikä on 38 % edellisvuotta suurempi. Ennätyksellinen muuttovoitto johtui enimmäkseen ulkomaalaistaustaisten maahanmuutosta, joka kasvoi 20 % vuodesta 2020. Ulkomaalaistaustaisten maahanmuuttoja oli noin 28 600 vuonna 2021. Ulkomaalaistaustaisten maastamuutot vähenivät noin 6 500 muuttoon vuonna 2021.

Suomalaistaustaisten nettomaahanmuutto on ollut tappiollinen lähes koko 2010-luvun, mutta vuonna 2020 se kääntyi 1 805 henkilöä voitolliseksi ja vuotta myöhemmin pysyi 747 henkilöä voitollisena. Vuodesta 2012 lähtien suomalaistaustaisten maastamuuttoja on ollut vuosittain noin 9 000–10 500, mutta vuosina 2020–2021 ne vähenivät noin seitsemään tuhanteen vuotta kohden.

Korkeasti koulutettujen muuttotappio ulkomaille pienentynyt pandemiavuosina

Ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen suorittaneiden, 18 vuotta täyttäneiden Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on ollut 300–1 000 henkilöä tappiollinen koko 2010-luvun. Vuonna 2020 näiden koulutusryhmien nettomaahanmuutto oli kuitenkin 94 henkilöä voitollinen ja 2021 vuonna 140 henkilöä tappiollinen.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Tulomaakunta
  • Lähtömaakunta
  • Syntyperä
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Tulomaakunta
  • Lähtömaakunta
  • Koulutusaste
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Kansalaisuus
  • Syntyperä
  • Kieli
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Syntyperä
  • Sukupuoli
  • Muuttomaa
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Muuttomaa
  • Sukupuoli
  • Ikä
  • Koulutusaste
Ajanjakso:
vuosi
Tilasto:
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Palvelusähköposti
info@stat.fi
Juhana Nordberg
yliaktuaari
029 551 3051
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.