Rikoslakirikosten asian käsittelyn kesto keskiarvo 160 päivää ja mediaani 74 päivää

Rikoslakirikosten käsittelyaika vuonna 2021 oli keskimäärin 160 päivää. Tämä on noin 18 päivää enemmän kuin vuonna 2020. Käsittelyn kesto on laskettu tallennuspäivän ja kuittauspäivän erotuksena kuittausvuoden mukaan. Tämä ei vastaa suoraan esitutkinnan kestoa, sillä esitutkinta ei ala heti kun asia tallennetaan PATJA-järjestelmään. Poliisin määräämien sakkorangaistusten vastustustapauksissa poliisi ei aloita esitutkintaa ennen 30 päivän maksuajan päättymistä. Sakkolain muutos vuonna 2016 näkyy käsittelyn keston kasvuna.

Sisältöä ladataan

Käsittelyn kesto vaihtelee paljon eri rikostyypeittäin. Esimerkiksi perusmuotoisen pahoinpitelyn käsittelyn keston keskiarvo oli 242 päivää, ryöstön 205 päivää ja raiskausrikosten 312 päivää. Toisaalta käsittelyn keston mediaanit eivät ole näin korkeita. Raiskausrikosten käsittelyn keston mediaani oli 226 päivää.

Sisältöä ladataan

Asian käsittelyn kestoon vaikuttavat esimerkiksi rikoksen kansainvälisyys tai yhteys verkkorikollisuuteen. Myös rikoksen ilmoittamisajan ja tapahtuma-ajan välinen ero vaikuttaa rikoksen käsittelyyn. Esimerkiksi raiskausrikokset ilmoitettiin keskimäärin lähes vuoden rikoksen aikaisimman mahdollisen tapahtumahetken jälkeen.

Sisältöä ladataan

Rikoslakirikosten selvitysprosentti nousi edellisvuodesta

Vuonna 2021 poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät 306 600 rikoslakirikosta. Näiden rikosten selvitysprosentti oli 63,5 kun vuonna 2020 selvitysprosentti oli 57,7. Vuonna 2021 varkausrikosten selvitysprosentti oli 33,8 ja ryöstörikosten 55,3 %.

Henkirikoksia selvitettiin peräti 157 ja niiden selvitysprosentti oli lähes 190. Korkea luku johtuu sotarikostutkinnasta ja sen yhteydessä poliisin selvittämiksi merkitsemistä lähes sadasta murhasta. Vuonna 2020 henkirikosten selvitysprosentti oli 84,9.

Pahoinpitelyjä selvitettiin 22 200 ja selvitysprosentti oli 65,1. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvitysprosentti oli 60,3, mikä on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuonna. Raiskausten selvitysprosentti laski edellisvuodesta 20 prosenttiyksikköä. Se oli nyt 62,9 %.

Rikosten selvitysprosentti lasketaan tilastovuoden aikana selvitetyistä ja ilmoitetuista rikoksista. Selvitysprosentti voi olla yli sata, jos on selvitetty paljon edellisvuosilta siirtyneitä rikoksia.

Rikosten selvitysprosentti 1980-2021

Sisältöä ladataan

Rikoslakirikoksista epäiltyjen määrä laski 1,6 %

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen vuonna 2021 selvittämiin varkausrikoksiin epäiltiin yhteensä 50 300 henkilöä. Yksi henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta saman vuoden aikana.

Rikoslakirikoksista epäiltyjä oli yhteensä 334 400, mikä on 1,6 % edellisvuotta vähemmän. Pahoinpitelyistä epäiltiin 24 500 henkilöä ja seksuaalirikoksista 3 300 henkilöä.

Naisten osuus epäillyistä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun monissa rikoslajeissa. Naisten osuus varkausrikoksista epäillyistä vuonna 2000 oli 20,4 % ja vuonna 2021 osuus oli 25,9 %. Pahoinpitelyissä naisten osuus vuonna 2021 oli 19,1 % kun se vuonna 2000 oli 11 %. Sen sijaan seksuaalirikoksissa naisten osuus epäillyistä on pysynyt koko 2000-luvun alle 5 %: n.

Sisältöä ladataan

Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä kasvoi 7,4 %

Vuonna 2021 suomalaistaustaisia rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjä oli 287 900, mikä on 1,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä oli 35 100, mikä on 7,4 % edellisvuotta enemmän.

Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt syntyperän mukaan 2017-2021

Sisältöä ladataan

Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen eli päärikoksen mukaan tarkasteltuna Suomessa syntyneiden suomalaistaustaisten rikoslakirikoksiin epäiltyjen osuus väestöön kuuluvista oli 2,4 % (237,6 väestön 10 000 kohden) vuonna 2021. Vuonna 2010 osuus oli noin 3,1 %. Päärikös on se rikos, jonka rangaistusasteikko on ankarin.

Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 2,4 % (243,7 väestön 10 000 kohden) oli epäiltynä rikoslakirikoksesta vuonna 2021. Vuonna 2010 tämä osuus oli 1,7 %

Ulkomailla syntyneillä suomalaistaustaisilla vastaava väestöosuus oli vuonna 2021 noin 4,6 % ja ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla 4,3 %

Törkeimmän rikoksen mukaan vertailtaessa voidaan verrata epäiltyjen todellista määrää vastaavaan väestöön, sillä kukin epäilty huomioidaan vain kerran. Toisaalta tällöin vertailu rikosnimikkeen perusteella ei välttämättä ole mielekästä.

Sisältöä ladataan

Alaikäisten uhrien määrä kasvoi 10,4 %

Vuonna 2021 viranomaisten tietoon tulleissa rikoksissa oli 54 300 uhria, kun tekosarjat lasketaan yhtenä rikoksena. Tämä on 20,1 % vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin ilmoitettiin poikkeuksellisen paljon kiristysrikoksia. Uhreista 27 700 oli miehiä ja 26 600 naisia. Miesten määrä laski 14,1 % ja naisten 25,6 %.

Tieto uhreista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivalta- ja seksuaalirikoksista. Esimerkiksi omaisuusrikoksissa poliisi ei erikseen erittele rikoksen uhria ja asianomistajia. Erityisesti alaikäisiin kohdistuneissa rikoksissa varsinaisen uhrin lisäksi tämän huoltaja merkitään asianomistajaksi.

Alaikäisiä uhreja oli 12 900, mikä on 10,4 % enemmän kuin vuonna 2020. Yli 18-vuotiaiden uhrien määrä puolestaan laski 26,4 % Heitä oli 41 100.

Eräiden rikosten uhrit sukupuolen mukaan 2021, lukumäärä ja muutosprosentti

Sisältöä ladataan

Alaikäisten uhrien määrä näyttää nousseen etenkin alle 18-vuotiaiden tekemien rikosten kasvun takia. Tällaisten tapauksien määrä kasvoi 25 % edellisvuodesta.

Syylliseksi epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä alle 18-vuotiaiden uhrien kohdalla 2017-2021

Sisältöä ladataan

Yli 18-vuotiaiden asianomistajien määrä laski 12,4 %

Vuonna 2021 ilmoitetuissa rikoslakirikoksissa oli yhteensä 313 300 henkilöasianomistajaa ja 108 900 yritysasianomistajaa. Yli 18-vuotiaiden asianomistajien määrä laski 12,4 % vuodesta 2020. Täysi-ikäisiä asianomistajia oli 278 300. Alle 18-vuotiaiden asianomistajien määrä puolestaan kasvoi 6,4 %. Heitä oli nyt 31 600.