Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Aiheet
KansantalousKulttuuri, media ja ajankäyttö

Koronan vaikutus kulttuurialaan näkyy myös kulttuurisatelliitin vuoden 2020 tiedoissa

Tilasto:
Viiteajankohta:
2020
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
katsaus

Tilastokeskuksen toukokuussa 2022 julkaisemien tietojen mukaan kulttuurin tarjonta ja kysyntä laskivat ensimmäisenä koronavuonna jopa suhteessa koko talouden tasoon. Rajoitukset ja sulkutoimenpiteet osuivat erityisen vahvasti muutamiin palvelutoimialoihin, mm. kulttuurialaan. Laskelmat laaditaan kansantalouden tilinpidon tarkimman tason tiedoista, jotka tuotetaan 14 kuukauden viiveellä aiemman 19 kuukauden sijaan, joten kulttuurisatelliitti voidaan julkaista jo toukokuussa. Laaditut laskelmat jatkavat aiempaa aikasarjaa.

Kulttuurisatelliitin mukaan sekä tuotoksen että arvonlisäyksen osuus BKT:stä oli 2,9 % vuonna 2020. Käypähintaisesti katsottuna sekä kulttuurin tuotos että arvonlisäys pienenivät merkittävästi – lähes 10 % - ja vaikka myös koko talouden tasolla sekä tuotos että BKT pienenivät, niin ne pienenivät vähemmän, jolloin kulttuurin osuus koko taloudesta pieneni. Arvonlisäys kuitenkin muuttui kulttuuritoimialojen välillä eri tavoin – suhteellisesti eniten laskivat taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminta sekä kulttuuritapahtumien järjestäminen ja siihen liittyvä toiminta, kun kasvua oli radion ja television, viihde-elektroniikan sekä elokuvien, videoiden ja tietokonepelien ryhmässä.

Kulttuurin kulutusmenot

Vuonna 2020 kulttuurin yhteenlaskettujen kulutusmenojen osuus kaikista kulutusmenoista laski huomattavasti. Euromääräisesti julkisyhteisöjen kulutusmenot kulttuuriin pysyivät lähes ennallaan, kun taas yksityiset kulutusmenot laskivat merkittävästi. Julkisten kulutusmenojen kokonaismäärä kasvoi, jolloin kulttuurimenojen osuus pieneni hieman. Yksityisissä kulutusmenoissa laskua oli erityisesti esittäviin taiteisiin ja elokuviin käytetyssä rahasummassa, lisäksi mm. museoihin ja huvipuistoihin käytetty rahasumma pieneni – luonnollisesti, kun monet paikat olivat osan vuodesta auki vain rajoitetusti tai jopa kokonaan suljettuina. Kasvua yksityisissä kulutusmenoissa näkyi muun muassa viihde-elektroniikassa, radio- ja televisiomaksuissa sekä taide- ja antiikkiesineissä. Koko talouden tasollakin yhteenlasketut kulutusmenot pienenivät, mutta taas selvästi vähemmän kuin kulttuurin kulutusmenot, jolloin kulttuurin osuus kulutusmenoista pieneni entisestään, ollen nyt 3,8 % (4,2 % vuonna 2019).

Kulttuurin osuus työllisyydestä

Kulttuurin osuus työllisyydestä oli kulttuurisatelliitin mukaan 2,9 % vuonna 2020. Kulttuurisatelliitissa huomioidaan työlliset laskelmassa mukana olevilta toimialoilta, riippumatta työtehtävistä, kun taas kulttuuritilastoissa työllisyyttä katsotaan sekä ammateittain että toimialoittain. Satelliittilaskelman mukaan työllisten määrä kulttuuritoimialoilla on pienentynyt enemmän kuin taloudessa kokonaisuudessaan, jolloin kulttuurin osuus työllisistä on laskenut. Myös kulttuuritilastoissa näkyy työllisyyden laskua vuonna 2020. Palkkasummaan perustuva arvio työllisyydestä saattaa aliarvioida henkilömääriä, mikäli työt ovat osa-aikaisia, matalapalkkaisia tai pätkätöitä, mikä on varsin tyypillistä kulttuurialalla. Vuodesta 2008 asti jatkunut kulttuuritoimialojen työllisten määrän laskeva trendi ei näyttäisi kulttuurisatelliittilaskelmissa vieläkään muuttuneen, mutta vuodelle 2020 lasku satelliittilaskelmissa on hieman pienempi kuin kulttuuritilastoissa. Myös työllisyyden osalta suhteellisesti eniten laskua oli taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminnassa sekä kulttuuritapahtumien järjestämisessä ja siihen liittyvässä toiminnassa.

Kulttuurin merkitys kansantaloudessa

Kulttuurista toimintaa on perinteisesti pidetty eräänlaisena suhdanteita tasapainottavana tekijänä, jonka rooli yleensä jonkin verran nousee laman aikana, sillä siihen sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on merkittävä, eikä taloudellisen voiton maksimointi ole aina ensisijaista. Kulttuuria tuotetaan sen itsensä vuoksi, vaikka sitten ilman voittoa. 2010-luvun alkupuolen taantuma näkyi kuitenkin sekä kulttuurin tuottamisessa että sen kuluttamisessa – kulttuurinkin osalta ihmiset pyrkivät etsimään edullisempia vaihtoehtoja silloin kun talous on tiukalla – eikä kulttuuriin käytetty rahamäärä ole juurikaan lähtenyt nousuun, vaikka talous muuten onkin ollut kasvussa edeltävinä vuosina. Vuonna 2020 alkanut pandemia osui erityisen voimakkaasti kulttuurialoihin, ja tämä myös kulttuurisatelliittilaskelmissa, vaikka menetelmä onkin hieman karkea eikä tavoita kaikkia yksityiskohtia muutoksista.

Vaikka kulttuurin osuus taloudessa on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, kulttuurilla on edelleen varsin merkittävä rooli kansantaloudessa, sillä sen osuus kulutuksesta on kuitenkin – myös ensimmäisenä koronavuonna – lähes 4 % ja työllisistäkin melkein 3 %.

Kulttuurin satelliittitilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaisia tietoja on nyt julkaistu ESA2010 -menetelmän ja syksyllä 2019 julkaistujen aikasarjakorjausten mukaisina vuosilta 2008-2020. Syksyllä 2020 otettiin kulttuurisatelliittilaskelmissa käyttöön kotitalouksien kulutusmenojen luokitusuudistus ECOICOP-luokitukseen, ja siinä yhteydessä muokattiin myös kulttuurisatelliitissa käytettyä kulutusluokitusta. Vuoden 2020 tietojen laskennan yhteydessä on hieman päivitetty myös vuoden 2019 tietoja kansantalouden tilinpidon lopullisten laskelmien mukaisiksi, mutta kokonaiskuvaan näillä päivityksillä ei ollut vaikutusta. Myös vuoteen 2018 tehtiin vielä pieni korjaus tuotokseen ja arvonlisäykseen elokuvien, videoiden ja tietokonepelien osalta, jolloin tämän toimialaryhmän osuus kulttuurin sisällä hieman pieneni, mutta kulttuurin osuuteen koko taloudesta tällä korjauksella ei ollut vaikutusta.

Kulttuurin satelliittitilinpidon tiedot julkaistaan tilaston internet-sivuilla tietokantataulukkoina.

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Katri Soinne
suunnittelija
029 551 2778
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.