Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Marraskuussa kuluttajien talousluottamus oli vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -9,9). Heikointa luottamus oli Itä-Suomessa (-15,5). Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat marraskuussa optimistisimpia (-7,1). Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat työttömät (-19,6). Tarkempaa tietoa on saatavilla tietokantataulukoista ja tilastosivun kuvioista.

Oma ja Suomen talous

Marraskuussa kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta ja myös odotukset omasta sekä Suomen yleisestä taloudesta vuoden kuluttua olivat edelleen hyvin heikolla tasolla.

Nykytilan arvio omasta taloudesta rapistui hieman marraskuussa lokakuuhun verrattuna, kun taas odotus siitä parani. Odotus Suomen taloudesta pysyi ennallaan. Myös edellisvuoden vastaavaan aikaan nähden näkemys oman talouden nykytilasta heikkeni marraskuussa hieman. Sen sijaan odotukset omasta ja Suomen taloudesta kohenivat vuodessa selvästi.

Sisältöä ladataan

Kuluttajista jopa 34 % arvioi marraskuussa, että heidän oman taloutensa tila on heikompi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajista 22 % piti omaa talouttaan kyselyhetkellä edellisvuotista vahvempana. Kuluttajista peräti 71 % oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuotta aiemmin, ja vain 3 % näki sen parempana.

Marraskuussa vain 17 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista lähes puolet eli 45 % puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän. Oman taloutensa kohentumiseen luotti marraskuussa 27 % kuluttajista ja 19 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyi marraskuussa ennallaan ja synkällä tasolla. Kuluttajista ainoastaan 11 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja peräti 61 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Marraskuussa työlliset kuluttajat (palkansaajat ja yrittäjät) kokivat myös omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan säilyneen ennallaan. Uhan arvioitiin olevan hieman suurempi kuin keskimäärin pitkällä ajalla. Työllisistä 4 % uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 22 % puolestaan arvioi riskin kohonneen. Toisaalta 45 % työllisistä koki marraskuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Inflaatio

Marraskuussa kuluttajien arviot kyselyhetken inflaatiosta ja hintojen muutoksesta vuoden kuluttua laskivat hieman, mutta olivat yhä korkeita.

Kuluttajat arvioivat marraskuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 6,8 % edellisvuoden marraskuusta ja nousevat 4,2 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 78 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon. Selvästi harvempi eli 36 % kuluttajista odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Marraskuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle. Kuluttajista 11 % arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 38 % piti säästämistä kannattavana. Samalla aikomuksia lainanottoon oli marraskuussa yhä hieman tavanomaista vähemmän. Kuluttajista 15 % suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien arvio omasta rahatilanteestaan parani marraskuussa aavistuksen keskimääräiselle tasolle. Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin olevan hieman vähemmän kuin yleensä. Rahaa oli marraskuussa jäänyt säästöön 56 %:lla kuluttajista ja 70 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Marraskuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 10 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana jatkuivat marraskuussa erittäin niukkoina. Ostoaikeissa ei ilmennyt merkittävää muutosta lokakuuhun eikä vuodentakaisiin verrattuna. Marraskuussa vain 9 % kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja melkein puolet eli 45 % vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa vuoden kuluessa suunniteltiin marraskuussa edelleen normaalia vähemmän. Asunnon ostoaikeiden määrä nousi hieman mutta jäi yhä vähän pitkän ajan keskitason alapuolelle. Samaan aikaan kodin peruskorjaamista harkitsi marraskuussa entistäkin harvempi kuluttaja.

Marraskuussa 13 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 12 % kuluttajista. Kuluttajista 14 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Tilaston aineisto

Kuluttajien luottamustutkimus tehdään verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksessa on pääosin valmiit vastausvaihtoehdot. Marraskuussa 2023 kyselyyn osallistui 1 240 henkilöä ja vastausaste oli 56,7 %. Vastauksista 79 % tuli verkkolomakkeelta.

Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät ovat: oma talous nyt, oma talous vuoden kuluttua, Suomen talous vuoden kuluttua ja omat aikomukset ostaa kestotavaroita seuraavan vuoden aikana.

EU-tulokset

Kaikkia EU-maita koskevat (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.