Päästöt laskivat energiasektorilla ja teollisuusprosesseissa

Pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2022 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat 4 % edellisvuodesta. Päästöt ovat laskeneet 36 % vertailuvuodesta 1990 ja 46 % vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2022 aikana. Ilmastosopimuksen raportointikäytännön mukaisesti kokonaispäästöissä ei ole mukana maankäyttösektorin päästöjä ja poistumia, ellei tästä ole erikseen mainintaa. Pikaennakossa vuoden 2022 päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot.

Energiasektori oli suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Suomessa muodostaen 72 % (33,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2022. Sektorin päästöt vähenivät 1,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. edellisvuodesta. Vähenemiseen vaikutti erityisesti maakaasun kulutuksen lasku, joka oli seurausta maakaasun korkeasta hinnasta ja Venäjäntuonnin loppumisesta. Tämä vähensi päästöjä 2,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Toisaalta kivihiilen kulutuksen kasvu lisäsi päästöjä 0,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Liikenteen päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Lisätietoa energiankulutuksen kehityksestä on saatavilla energiatilastojen 18.4.2023 julkistetusta katsauksesta.

Teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön päästöt (ml. F-kaasut) muodostivat noin 10 % (4,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2022 ja ne laskivat lähes 12 % (0,6 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) edeltävästä vuodesta. Päästöjen vähentymisen merkittävin syy oli metalliteollisuuden päästöjen lasku lähes viidenneksellä (0,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv), mikä oli seurausta teräksen tuotannon vähentymisestä. Muita teollisuusprosessipäästöjen vähenemiseen vaikuttavia tekijöitä olivat mm. typpihapon tuotantoprosessin uudistus sekä tuotannon lasku mineraaliteollisuudessa.

F-kaasujen päästöt muodostivat vajaat 2 % (0,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä vuonna 2022 ja ne laskivat 9 % vuoteen 2021 verrattuna. Kaupan kylmä- ja jäähdytyslaitteiden käytön sekä ajoneuvojen ilmastointilaitteiden päästöt laskivat eniten. Viime vuosina tapahtuneeseen päästöjen vähenemiseen vaikuttaa siirtyminen luonnollisiin tai vaihtoehtoisiin kylmäaineisiin. Kylmä- ja ilmastointilaitteiden käytön päästöt muodostavat yli 90 % F-kaasujen päästöistä.

Maatalouden päästöt muodostivat noin 14 % (6,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) ilman maankäyttösektoria lasketuista kokonaispäästöistä vuonna 2022. Nautojen ja sikojen lukumäärän pieni lasku alensi ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöjä, mutta korkeammat satotasot nostivat kasvintähteistä peräisin olevia maaperäpäästöjä niin, että maatalouden kokonaispäästöt pysyivät edellisvuoden tasolla.

Jätesektorin päästöjen osuus oli vajaat 4 % (1,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) kokonaispäästöistä ilman maankäyttösektoria vuonna 2022. Jätesektorin laskeva trendi jatkui päästöjen vähetessä 5 % edellisvuodesta.

Maankäyttösektori

Pikaennakkotietojen mukaan maankäyttö-, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori eli LULUCF-sektori oli -1,0 miljoonan CO₂-ekvivalenttitonnin suuruinen nettonielu vuonna 2022. Sektorin kääntymiseen edellisvuoden pienestä nettopäästöstä (0,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) nettonieluksi vaikuttivat pikaennakkolaskennassa huomioidut 2 % pienentyneet hakkuumäärät verrattuna vuoteen 2021 (Luken hakkuukertymä ja puuston poistuma -tilaston julkistus). Metsämaan puustobiomassasta poistui näin ollen hiilidioksidina 3 miljoonaa tonnia eli 2,5 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Kivennäis- ja turvemaan yhteenlaskettu maaperän nettopäästö metsämaalla kasvoi noin 1,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia, koska pienentyneet hakkuut vähensivät puuston karikesatoa maaperään ja tavanomaista lämpimämpi vuosi 2022 (Ilmatieteen laitos 2023) kasvatti orgaanisen aineen hajotusta. Metsämaa-maankäyttöluokan päästöjen ja poistumien summa eli nettonielu oli noin −10,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., mikä oli 21 % suurempi kuin edellisvuonna.

Viljelysmaa-luokan nettopäästöt olivat 8,9 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2022, mikä oli 4 % suuremmat kuin vuonna 2021. Vaikka sato oli keskimääräinen, edeltävinä heikkoina satovuosina maahan päätynyt keskimääräistä pienempi kasvintähteiden määrä vaikutti maaperäpäästöjä kasvattavasti vuonna 2022. Myös tavanomaista lämpimämmät kesäkuukaudet lisäsivät päästöjä. Lisätietoja maankäyttösektorin pikaennakosta Luken uutisessa.

Pikaennakon laskennassa metsämaalle ja viljelysmaalle laskettiin pikaennakkoarviot vuodelle 2022, kun taas muille maankäyttöluokille ja puutuotteiden hiilivarastonmuutoksille käytettiin vuoden 2021 lukuja. Arvio maankäyttösektorin päästöjen ja poistumien summasta eli sektorin nielun tai päästölähteen suuruudesta tarkentuu seuraavassa julkistuksessa, kun laskentaan saadaan päivitettyä tietoa puutuotevarastosta, pinta-aloista ja puustosta.

Taakanjakosektorin päästöt

Kokonaispäästöt (ilman maankäyttösektoria) jaetaan EU-raportoinnissa päästökaupan ja taakanjakosektorin päästöihin. Taakanjakosektorin päästöt olivat noin 26,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2022, ja ne laskivat 3 % edellisvuodesta. Päästökaupan päästöt laskivat 6 % edellisvuodesta ollen 19,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

EU:n taakanjakoasetus määrittelee päästökauppasektorin ulkopuolisten alojen päästövähennystavoitteet. Kaikille jäsenmaille on määritetty vuotuiset päästökiintiöt. Vuoden 2022 pikaennakkotieto Suomen taakanjakosektorin päästöistä on 1,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. kyseiselle vuodelle määritettyä päästökiintiötä alhaisempi.

Pikaennakon tiedot tarkentuvat jatkossa

Vuoden 2022 päästö- ja poistumatiedot on laskettu pikaennakossa karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Ne tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2023 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2024. Tarkempia tietoja pikaennakon laskentamenetelmistä löytyy menetelmäselosteesta.

Kasvihuonekaasuinventaario

Tilastokeskus toimii kasvihuonekaasuinventaarion kansallisena vastuuyksikkönä. Tilastokeskus ohjaa inventaariotyötä sekä kokoaa ja lähettää tiedot YK:n ilmastosopimukselle sekä EU:n komissiolle. Kasvihuonekaasuinventaarion tilastotietojen tuottamiseen osallistuvat Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus sekä VTT Oy.