Aikuiskoulutuspäivien määrä on vähentynyt vuosituhannen alusta saakka, ja viimeiset viisi vuotta kiihtyvällä tahdilla. Kun vuonna 2017 aikuiskoulutuspäiviä oli henkeä kohden vielä reilut 8, oli niitä viisi vuotta myöhemmin enää 5,4. Vuonna 2022 aikuiskoulutuspäivien määrä olikin enää vajaa puolet siitä, mitä se oli vuosituhannen alussa.

Aikuiskoulutukseen osallistumisen aste pysyi vuodesta 2017 (48 %) vuoteen 2022 (47 %) lähes samana. Aikuiskoulutuspäivien määrän lasku johtuukin siitä, että koulutuksessa ollaan aikaisempaa lyhyempiä jaksoja. Kun vielä vuonna 2017 aikuiskoulutukseen osallistuneen henkilön keskimääräinen koulutuksen kesto oli 17 koulutuspäivää, oli se vuonna 2022 viisi päivää alhaisempi, eli vajaat 12 päivää.

Naiset olivat selvästi useampia päiviä aikuiskoulutuksessa kuin miehet. Kun naisilla keskimääräinen aikuiskoulutuspäivien määrä oli lähes 7 päivää, miehillä vastaava määrä oli lähes 3 päivää lyhyempi, eli noin 4 päivää.

Eri ikäluokista eniten aikuiskoulutuspäiviä saivat 35–44-vuotiaat. Heillä keskimääräinen aikuiskoulutuspäivien määrä oli reilu 8 päivää. Vähiten aikuiskoulutuksessa olivat puolestaan 55–64-vuotiaat, jotka olivat koulutuksessa keskimäärin ainoastaan 3 päivää.

Pelkän perusasteen suorittaneet olivat koulutuspäivien määrässä mitattuna muita enemmän aikuiskoulutuksessa vuonna 2022. Heidän aikuiskoulutuspäivien määrä oli keskimäärin reilut 9 päivää, kun se korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla oli reilut 6 päivää. Vähiten aikuiskoulutusta saivat toisen asteen tutkinnon suorittaneet, keskimäärin vähän yli 3 päivää.

Keskimääräistä enemmän aikuiskoulutuksessa olivat myös kaupunkimaisissa kunnissa asuvat, opiskelijat sekä työvoiman ulkopuolella olevat.

Henkilöstökoulutuksen osallistumispäivät samalla tasolla kuin viisi vuotta aikaisemmin

Työnantajan osittain tai kokonaan kustantamassa henkilöstökoulutuksessa oltiin vuonna 2022 suurin piirtein yhtä usein kuin viisi vuotta aikaisemmin. Vuonna 2022 suomalainen 18–64-vuotias palkansaaja kouluttautui työnantajan tuella keskimäärin 4,6 päivän ajan, mikä on 0,3 päivää enemmän kuin vuonna 2017. Vuosituhannen alkuun verrattuna henkilöstökoulutuspäivien määrä on kuitenkin laskenut noin kahden päivän verran.

Naiset saivat henkilöstökoulutusta hieman enemmän kuin miehet. Miesten saamien henkilöstökoulutuspäivien keskiarvo oli 4,3 päivää, naisten 4,9 päivää vuonna 2022. Vielä viisi vuotta aiemmin sukupuolten välillä ei ollut eroja henkilöstökoulutuksen osallistumispäivissä.

Eri ikäluokista eniten työnantajan tuella kouluttautuivat 25–34-vuotiaat, noin 6 päivän verran. Alhaisin koulutuspäivien määrä oli eläkeikää lähestyvillä, 55–64-vuotiailla palkansaajilla. Heidän keskimääräinen henkilöstökoulutuspäivien määränsä oli 2,4 päivää vuonna 2022.

Myös asuinkunnan tyyppi vaikuttaa saatuihin henkilöstökoulutuspäivien määrään. Kun kaupunkimaisessa kunnassa asuva palkansaaja oli henkilöstökoulutuksessa keskimäärin 4,8 päivää vuonna 2022, oli maaseutumaisessa kunnassa asuvan palkansaajan keskimääräinen henkilöstökoulutuspäivien määrä reilun päivän lyhyempi, eli 3,4 päivää.

Ylemmät toimihenkilöt kouluttautuivat työnantajan tuella muita enemmän. He osallistuivat henkilöstökoulutukseen keskimäärin 5,4 päivän verran, kun vastaava määrä alemmilla toimihenkilöillä oli 4,4 päivää ja työntekijöillä 3,5 päivää.

Suurissa, vähintään 250 hengen työpaikoissa työskentelevät palkansaajat kouluttautuivat pienemmissä työpaikoissa työskenteleviä enemmän työnantajan tuella vuonna 2022. Kun alle 50 hengen työpaikoilla työskentelevien palkansaajien keskimääräinen henkilöstökoulutuspäivien määrä oli vuonna 2022 noin 4 päivää, niin 250–499 hengen työpaikoilla työskentelevillä se oli huomattavasti suurempi, reilut 7 päivää.

Muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvän aikuiskoulutuksen kesto laskenut vähän

Muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyvän, eli yleissivistys- tai harrastustavoitteisen aikuiskoulutuksen koulutuspäivien määrä oli 1,0 per 18–64-vuotias suomalainen vuonna 2022. Määrä on hivenen laskenut viisi vuotta aiemmasta, jolloin se oli noin 1,3 päivää. Pidemmällä ajanjaksolla koulutuspäivien määrä on kuitenkin laskenut selvemmin, sillä vielä kymmenen vuotta sitten koulutusta saatiin keskimäärin lähes kolmen päivän verran.

Naiset opiskelevat yleissivistys- tai harrastustavoitteisesti selvästi miehiä enemmän. Kun naiset olivat tämän laatuisessa koulutuksessa keskimäärin 1,5 päivää vuonna 2022, oli miesten koulutuspäivien määrä tästä vain kolmasosa, eli noin puoli päivää.

Nuoret, 18–24-vuotiaat, olivat hieman muita useammin yleissivistys- tai harrastustavoitteisessa aikuiskoulutuksessa vuonna 2022. Heidän koulutuspäiviensä määrä oli 1,4 päivää, kun vastaava määrä 25–54-vuotiailla oli noin yksi päivä. Matalin koulutuspäivien määrä oli iäkkäimmillä, eli 55–64-vuotiailla, jotka olivat muussa kuin työhön tai ammattiin liittyvässä aikuiskoulutuksessa keskimäärin 0,8 päivää vuonna 2022.

Asuinkunnan tyyppi vaikuttaa saatujen koulutuspäivien määrään myös yleissivistävässä tai harrastustavoitteisessa aikuiskoulutuksessa. Kaupunkimaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa asuvat 18–64-vuotiaat suomalaiset olivat yleissivistävässä tai harrastustavoitteisessa aikuiskoulutuksessa lähes kaksi kertaa enemmän kuin maaseutumaisissa kunnissa asuvat.

Ylemmät toimihenkilöt opiskelivat muita useammin yleissivistys- tai harrastustavoitteisesti. Heidän saamansa aikuiskoulutuspäivien määrä oli yli kaksinkertainen verrattuna yrittäjiin ja työntekijöihin.

Keskimääräistä enemmän muuhun kuin työhön tai ammattiin liittyen opiskelivat myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.

Koulutuspäivien määrän tarkastelussa käytetään laskennallista koulutuspäivien odotusarvoa koko perusjoukolle, joka saadaan kertomalla koulutukseen osallistuneiden koulutuspäivien keskiarvo osallistumistodennäköisyydellä. Yhden koulutuspäivän kestoksi on määritelty 6 opetustuntia.