Harvempi kuin joka toinen naimisiin ennen 50. ikävuotta
Tilastokeskuksen mukaan eri sukupuolta olevien parien avioituvuus laski vuonna 2023. Sekä avioituvuus ensimmäiseen avioliittoon että uudelleenavioituvuus laskivat edellisestä vuodesta. Mikäli vuoden 2023 avioituvuus ensimmäiseen avioliittoon säilyisi vallitsevana, naimattomista naisista 50 % ja naimattomista miehistä 45 % solmisi avioliiton ennen 50. ikävuotta.
Joka toinen nainen, alle puolet miehistä naimisiin ennen 50. ikävuotta
Eri sukupuolta olevien avioituvuus, eli avioliiton solmineet suhteessa niihin, jotka voisivat mennä naimisiin, laski jälleen vuonna 2023. Sekä avioituvuus ensimmäiseen avioliittoon että uudelleenavioituvuus pienenivät naisilla ja miehillä. Avioituvuus ensimmäiseen avioliittoon on ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten (tai miesten) määrä keskiväkiluvun tuhatta avioitumiskelpoista naimatonta naista (tai miestä) kohti. Uudelleenavioituvuus puolestaan lasketaan järjestysluvultaan toisen tai sitä suuremman avioliiton solmineiden naisten (tai miesten) määränä keskiväkiluvun tuhatta naimisissa olevaa naista (tai miestä) kohti.
Mikäli vuoden 2023 avioituvuus ensimmäiseen avioliittoon pysyisi vallitsevana, niin naimattomista naisista 50 % ja naimattomista miehistä 45 % solmisi avioliiton ennen 50. ikävuottaan. Kuviossa on esitetty myös vastaavat osuudet vuoden 2008 ja 2018 avioituvuuslukuihin pohjautuen. Vuosi 2008 oli avioituvuuden huippuvuosi 2000-luvulla, ja mikäli kyseisen vuoden avioituvuus ensimmäiseen avioliittoon olisi pysynyt vallitsevana, naimattomista naisista 76 % ja naimattomista miehistä 70 % olisi avioitunut ennen 50. ikävuotta. Vuoden 2008 jälkeen osuudet ovat laskeneet, pieniä yksittäisiä hidastuksia lukuun ottamatta.
Avioliiton solmimisella ei ole ikärajaa, joten on mahdollista arvioida eri vuosien avioituvuuden perusteella myös elinikäistä avioituvuutta. Mikäli vuoden 2023 avioituvuus säilyisi vallitsevana, naimattomista naisista 53 % avioituisi elinaikanaan ja miehistä 50 %. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat naimattomille naisille 78 % ja miehille 73 %. Vanhemmissa ikäryhmissä avioituvuus on vähäistä, mikä näkyy siten, että elinikäisen avioituvuuden luvut ovat vain muutaman prosenttiyksikön suurempia kuin avioituneiden osuus ennen 50. ikävuotta.
Edellä mainitut prosenttiluvut naimattomien odotettavissa olevasta avioitumisesta on tuotettu muodostamalla elinajantaulun laskentaperiaatteilla avioituvuustaulu. Laskennassa on käytetty viisivuotisikäryhmittäisiä ensimmäisen avioliiton solmineiden avioituvuuslukuja miehille ja naisille. Laskelmassa ei ole huomioitu kuolleisuutta. Se on kuitenkin vähäistä ennen 50. ikävuotta, minkä vuoksi lopputulos antaa hyvän kuvan avioituvuudesta.
Avioituvuus aleni ympäri Suomen
Vuonna 2023 vihille mentiin suhteellisesti vilkkaimmin Keski-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla, vähiten Etelä-Savossa ja Kainuussa. Naisten avioituvuus pieneni edellisvuodesta kaikissa maakunnissa, eniten Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä. Miesten avioituvuus laski vuonna 2023 kaikissa muissa maakunnissa paitsi Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa, joissa se nousi hieman (ks. kuvio).
Avioituvuusluvut eivät ole ikävakioituja, joten alueen väestön ikärakenne vaikuttaa osaltaan avioituvuuden tasoon. Iäkkään väestön suuri osuus vaikuttaa avioituvuuteen madaltavasti.
Kansainvälisten avioliittojen osuus kasvanut hitaasti
Vuonna 2023 Suomessa vakinaisesti asuneiden naisten solmimista avioliitoista 6 % oli avioliittoja suomalaistaustaisen naisen ja ulkomaalaistaustaisen miehen välillä. Vuotta aiemmin osuus oli hieman suurempi, 6,1 %. Yleisesti ottaen suomalaistaustaisten naisten kansainvälisten avioliittojen osuus kaikista solmituista avioliitoista on vähitellen kasvanut. Vuosina 1990–2009 em. osuus oli 4–5 %:n tasolla. Viimeisen kymmenen vuoden keskimääräinen osuus on 6,5 % avioliitoista.
Suomessa vakinaisesti asuvien suomalaistaustaisten miesten ja ulkomaalaistaustaisten naisten solmimien avioliittojen osuus kaikista solmituista avioliitoista oli vuonna 2023 6,4 %. Se kasvoi edellisestä vuodesta, jolloin vastaava osuus oli 4,8 %. Suomalaistaustaisten miesten kansainvälisten avioliittojen osuus on 2000-luvulla vaihdellut ilman selvää suuntaa. Viimeisen vuosikymmenen keskimääräinen osuus on 6 % solmituista avioliitoista.
Suomalaistaustaisten naisten ulkomaalaistaustaisten miesten kanssa solmimissa avioliitoissa puolison suurimmat taustamaat vuonna 2023 olivat Irak, Yhdistynyt Kuningaskunta ja entisen Neuvostoliiton alue. Suomalaistaustaisten miesten ulkomaalaistaustaisen puolison taustamaa oli yleisimmin entinen Neuvostoliitto, Viro tai Thaimaa.
Ensimmäinen avioliitto päättyy todennäköisemmin leskeyteen kuin avioeroon
Vuonna 2023 todennäköisyys, että naisen ensimmäinen avioliitto päättyy avioeroon, oli 35 %. Vastaava luku vuonna 2022 oli 34 %. Naisen ensimmäisen avioliiton päättyminen leskeyteen on todennäköisempää (45 %) kuin avioliiton päättyminen avioeroon.
Edellä mainitut todennäköisyydet perustuvat eri sukupuolta olevien avioparien yhden vuoden tapahtumiin (solmitut avioliitot, avioerot, kuolemat, leskeytymiset), joiden avulla tuotetaan tapahtuman toteutumisen todennäköisyys (ks. avioeron todennäköisyys). Tällöin esimerkiksi eronneisuus saadaan tiivistettyä yhteen lukuun. Samansuuntaisiin tuloksiin päästään seuraamalla eri vuosina eri sukupuolta olevien solmimien avioliittojen päättymistä eroon liiton keston mukaan, mutta tällöin eronneisuuslukuja on yhtä monta kuin avioliiton solmimisvuosia.
Alla kuviossa on esitetty naisen avioeroon päättyneiden avioliittojen osuus avioliiton keston mukaan eri vihkivuosilta. Avioeronneisuus avioliiton keston mukaan on 1990-luvulta lähtien pysynyt melko samanlaisena avioliiton solmimisvuodesta riippumatta. Esimerkiksi vuoden 1995 jälkeen solmituista eri sukupuolten välisistä avioliitoista noin viidesosa oli päättynyt eroon kahdeksassa vuodessa ja noin neljäsosa 11 vuodessa. Vuonna 2020 solmittujen avioliittojen kohdalla ensimmäisten kolmen aviovuoden aikana on erottu hieman vähemmän kuin 2010 ja 2015 solmituissa avioliitoissa.
Avioeroon päättyneiden avioliittojen osuus on suurin vuoden 1989 avioliittokohortilla: vuonna 1989 solmituista avioliitoista 42,9 % oli päättynyt avioeroon vuoden 2023 loppuun mennessä. Eroon päättyneiden avioliittojen osuus ylittää 42 % myös vuosina 1988 ja 1990–1991 avioliiton solmineilla. Eronneiden osuus avioliittokohortista ylittää 40 % kaikkina vihkivuosina välillä 1982–1995. Koska pitkistä avioliitoista erotaan suhteellisen harvoin, näissä prosenttiosuuksissa ei ole odotettavissa enää suuria muutoksia. Tuoreempien liittojen kohdalla luvut kehittyvät.
Verrattaessa avioerokertymän lukuja esimerkiksi edellä esitettyyn ensimmäisestä avioliitosta eroamisen todennäköisyyteen on huomattava, että avioerokertymän luvuissa on huomioitu naisen kaikki avioliitot (ja niihin liittyvät avioerot), ei vain ensimmäisiä.
Avioeron riski kasvaa jyrkästi heti avioliiton alkuvuosina. Riski on ollut huipussaan kolmantena tai neljäntenä vuotena, kun on tarkasteltu vuodesta 1995 lähtien eri vuosina avioliiton solmineiden eronneisuutta. Eroamisen huipun saavuttamisen jälkeen eron riski pienenee hyvin samalla tavalla kaikissa avioliittokohorteissa. Kun tarkastellaan vuosina 2020–2021 avioliiton solmineita, näyttäisi siltä, että eron riski avioliiton ensimmäisinä kahtena vuotena on hieman pienentynyt verrattuna aiempiin vihkivuosiin.
Naisparien eronneisuus kasvoi
Vuonna 2023 samaa sukupuolta olevat parit solmivat 373 avioliittoa, joista 254 oli kahden naisen ja 119 kahden miehen avioliittoja. Kun huomioidaan sekä rekisteröidyn parisuhteen purkamiset (23) että samaa sukupuolta olevien parien avioerot (134), oli samaa sukupuolta olevien parien erojen määrä 157, mikä oli 20 enemmän kuin edellisenä vuonna. Eroista 120 oli naisparien ja 37 miesparien eroja.
Vuonna 2023 eronneisuus samaa sukupuolta olevilla pareilla oli 18 tuhatta naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa kohden, edellisenä vuonna luku oli 16. Naisparien eronneisuus, 22 eroa tuhatta naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa kohden, oli selvästi suurempi kuin miesparien, 11. Vuonna 2023 naisparien eronneisuus nousi edellisvuodesta, kun taas miesparien pysyi ennallaan. Saman sukupuolen erojen kokonaismäärät ovat pieniä, ja siksi pienetkin vuosittaiset muutokset aiheuttavat eronnaisuuslukuihin heiluntaa.
Verrattuna samaa sukupuolta olevien parien eronneisuuteen ovat vaihtelut eri sukupuolta olevien parien avioeronneisuudessa olleet suhteellisen pieniä. Naisten avioeronneisuus vuonna 2023 oli 11,6 avioeroa tuhatta naimisissa olevaa naista kohden. Miesten vastaava luku oli yhtä suuri, 11,6 avioeroa tuhatta naimissa olevaa miestä kohden.
Kuviot
Miesten avioituvuus maakunnittain ja koko maassa 2022 ja 2023, puolisot eri sukupuolta
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Avioliiton tyyppi
- Vaimon/nuoremman puolison kansalaisuus
- Miehen/vanhemman puolison kansalaisuus
- Vaimon/nuoremman puolison kieli
- Miehen/vanhemman puolison kieli
- Avioliiton tyyppi
- Avioliiton kesto, vuosia
- Avioliiton järjestysluku
- Sukupuoli
- Ikä
- Ikä
- Alue
- Ikä
- Alue
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon