Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni huhti-kesäkuussa 2023 vuoden takaisesta neljänneksestä
Muutos
Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat huhti-kesäkuussa
käyvin hinnoin 1,7 miljardia euroa ja kokonaismenot 3,4 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen nähden. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,1 miljardia euroa vuoden 2023 toisella neljänneksellä.
Keskeisiä poimintoja
- Soteuudistus siirsi kuntien verotuloja valtiolle ja lisäsi valtion tulonsiirtoja paikallishallinnolle.
- Työeläkelaitosten rahoitusasema parani vuoden takaisesta neljänneksestä saatujen sosiaaliturvamaksujen sekä omaisuustulojen kasvun myötä.
- Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani vuoden takaisesta neljänneksestä saatujen tulonsiirtojen sekä sosiaaliturvamaksujen kasvun myötä.
- Julkisyhteisöjen korkotulot kasvoivat korkomenoja enemmän vuoden takaiseen neljännekseen nähden
Valtion maksamat sulauttamattomat tulonsiirrot sekä tuloverokertymä kasvoivat
Valtionhallinnon sulauttamattomat kokonaistulot kasvoivat 3,4 miljardia euroa (18,6%) vuoden takaisesta neljänneksestä. Sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat 4,8 miljardia euroa (26,8%) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettu valtion nettoluotonotto oli 1,4 miljardia euroa. Valtion tuloista kasvoivat eniten valtion saamat tuloverot. Menoista kasvoivat eniten valtion maksamat tulonsiirrot.
Paikallishallinnon saadut verotulot pienenivät ja saadut tulonsiirrot kasvoivat
Vuoden alusta paikallishallintosektori on jakautunut uusiin alasektoreihin: paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto (S13131) ja hyvinvointialuehallinto (S13132). Muutos aiheuttaa aikasarjakatkoksen paikallishallinnon luvuissa. Soteuudistus vaikutti erityisesti paikallishallinnon sektoreiden saamiin verotuloihin ja paikallishallinnon ja valtion välisiin tulonsiirtoihin. Paikallishallinnon uusien alasektoreiden tiedot tulevat tarkentumaan uusien lähdeaineistojen parantuessa ja tilastovuoden 2023 vuositilinpidon laadinnan yhteydessä.
Työeläkelaitosten saamat sosiaaliturvamaksut lisääntyivät
Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat 0,9 miljardia euroa (10,3 %) ja kokonaismenot 0,8 miljardia euroa (10,0 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut sekä omaisuustulot. Menoista rahamääräisesti kasvoivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Työeläkelaitosten ylijäämä oli 1,0 miljardia euroa vuoden toisella neljänneksellä.
Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot kasvoivat
Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot kasvoivat 0,4 miljardia euroa (7,9 %) ja kokonaismenot nousivat 0,06 miljardia euroa (1,2 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut. Lisäksi tulonsiirrot valtiolta ovat yhä korkealla tasolla vuoden takaiseen nähden, mutta alemmat kuin edellisellä neljänneksellä. Menojen lievä kasvu selittyy pitkälti luontoismuotoisten sosiaalisten tulonsiirtojen kasvulla. Muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,4 miljardia euroa.
Taulukot
Julkisyhteisöjen tulojen ja menojen muutos 2023Q2
Tietojen tarkentuminen (revisiot)
Kausitasoitettu muutos edellisestä neljänneksestä, %
Muutos vuoden takaisesta neljänneksestä, %
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Taloustoimi
- Sektori
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon