Julkisyhteisöjen rahoitusasema koheni, mutta velka kasvoi

Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 2,1 miljardia euroa vuonna 2022. Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani lähes viidellä miljardilla eurolla edellisvuodesta.

Eniten vuoteen 2021 verrattuna parani valtionhallinnon rahoitusasema. Valtionhallinnon alijäämä oli noin 4,2 miljardia euroa, mikä oli noin 4 miljardia euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionhallinnon rahoitusaseman kohenemiseen vaikutti etenkin verotulojen kasvu. Paikallishallintosektorin alijäämä oli vuonna 2022 tarkistettujen tietojen mukaan noin 0,5 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä kasvoi muun muassa saatujen sosiaaliturvamaksujen kasvun myötä 2,7 miljardiin euroon vuonna 2022. Työeläkelaitosten ylijäämä oli noin 2,3 miljardia euroa ja muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä noin 0,3 miljardia euroa.

Sisältöä ladataan

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli 196,9 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa. Velka kasvoi 14,9 miljardia euroa vuonna 2022. Valtionhallinnon velka kasvoi 12,3 miljardia euroa ja paikallishallinnon velka kasvoi 1,7 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 1,2 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen välisten sulautuserien kasvu 349 miljoonalla eurolla vaikutti niin, että koko julkisyhteisöt-sektorin velka kasvoi edellä mainitun 14,9 miljardia euroa vuonna 2022. EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa talouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman bruttovelan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset.

EDP-raportointitaulut, lokakuun 2023 notifikaatio (vain englanniksi) (pdf)

Eurostat julkistaa jäsenmaiden tiedot alustavien tietojen mukaan 23. lokakuuta 2023.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta

Julkisyhteisöjen yli-/alijäämällä tarkoitetaan kansantalouden tilinpidon sektoritilien mukaista nettoluotonantoa/-ottoa, joka on kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus. Esimerkiksi paikallishallinnon tapauksessa käsite poikkeaa sektoriin kuuluvien kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien mukaisesta tilikauden yli-/alijäämästä. Keskeinen ero liittyy investointeihin, jotka kirjataan kansantalouden tilinpidossa menoiksi sellaisenaan.

Julkisyhteisöjen tilinpidossa Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV käsitellään Eurostatin päätöksen perusteella siten, että ERVV:n velanotto tilastoidaan osaksi takauksia myöntäneiden maiden julkista velkaa. Avunsaajamaan ERVV:ltä saama laina tilastoidaan ikään kuin se olisi saatu takaukset myöntäneiltä euromailta, ja nämä maat puolestaan ovat vastaavan summan velkaa ERVV:lle. Tämän seurauksena takaukset myöntäneillä euromailla EDP-bruttovelka kasvaa, mutta nettovelka pysyy ennallaan, koska maille syntyy yhtä iso saaminen avunsaajamaalta.

Kunkin maan julkisyhteisöjen velkaan kirjattava osuus ERVV:n myöntämistä lainoista lasketaan jakamalla avunsaajamaille annettu laina sovitetulla jako-osuudella (perustuu kuhunkin tukipakettiin osallistuvien jäsenmaiden osuuksiin EKP:n pääomasta).

Vuoden 2022 lopussa Suomen julkisyhteisöjen velkaan on kirjattu 3,4 miljardia euroa velkaa ERVV:n myöntämien lainojen perusteella. Vastaavaa käsittelyä ei Euroopan vakausmekanismin (EVM) kohdalla tehdä.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Myös ARA-korkotukilainat luetaan julkisyhteisöjen velkaan.

Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu. Kun nämä erot otetaan huomioon, päästään EDP-käsitteen mukaiseen valtionhallinnon bruttovelkaan (Liitetaulukko 2).

Vuonna 2022 Valtiokonttorin valtionvelka 141,6 mrd. euroa + velan käsitteelliset erot 4,4 mrd. euroa + sektorirajauksesta johtuvat erot 5,1 mrd. euroa + ARA-korkotukilainojen kirjauksesta johtuvat erot 9,4 mrd. euroa = valtionhallinnon bruttovelka 160,6 mrd. euroa.

Paikallishallintoon lisätyt ARA-korkotukilainat olivat 6,4 miljardia. Tällöin julkisyhteisöjen tasolla ARA-korkotukilainojen kierrätys vaikutti EDP-velkaan 15,8 miljardilla eurolla.

Lista julkisyhteisöihin sisältyvistä yksiköistä ja päätöksiä merkittävimmistä sektoriluokitustapauksista löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/soveltamisp.html.

Suomi päivitti alijäämä- ja velkatietojen laadintaa koskevan EDP-inventoryn huhtikuun 2021 julkistuksen yhteydessä. Uusi päivitetty menetelmäkuvaus löytyy osoitteesta: http://stat.fi/til/jali/men.html.