Maksutase ennen koronaa

Suomen maksutase kohtasi koronan suhteellisen vakaassa tilanteessa. Vuosituhannen alkupuolen matkapuhelinten tuoma vaihtotaseen ylijäämä oli vaihtunut tasaiseen alijäämään vuosina 2011-2019. Alijäämän aiheuttivat palvelujen ja tulojen uudelleenjaon tilit tavaroiden ja ensitulon tilien ollessa ylijäämäisiä. Pääomataseen pienessä ylijäämässä ei koko tarkasteluvälillä vuosina 2006-2019 ole tapahtunut juurikaan muutoksia.

Ulkomainen varallisuusasema oli positiivinen suurimman osan 2010-luvusta, mutta trendi oli selvästi laskeva. Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä se oli ollut ensimmäistä kertaa saamisvoittoinen koko nykymuotoisen tilastoinnin aikakaudella, joka alkoi vuonna 1975, ja tähän asti saamisvoittoisin ulkomainen varallisuusasema oli vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä.

Tähän nousuun oli vaikuttanut erityisesti yritysten ulkomaisen osakevelan nopea lasku. Tämä selittyi niin osakkeiden arvon alentumisella, kuin osakkeiden myynneillä.

Sisältöä ladataan

Vuonna 2018 ulkomainen varallisuusasema laski ensimmäistä kertaa koko vuosikymmenen aikana negatiiviseksi useammaksi kvartaaliksi peräkkäin ja palautui positiiviseksi vasta vuoden 2019 aikana. Taustalla oli monta tekijää, mutta erityisesti talletuspankkien ulkomaisten saamisten nopea lasku vaikutti tähän. Koronan alkaessa ne olivat nousseet noin 18 miljardia vuoden 2018 tasosta, ja ulkomainen varallisuusasema oli saamisvoittoinen.

Koronakriisin alun tapahtumat vaihtotaseessa

Vuoden 2020 alussa koronaviruspandemia kuitenkin muutti maailman, kun monet maat ryhtyivät sulkemaan yhteiskuntiaan ja rajojaan. Rajoitukset hidastivat kuljetusketjuja sitoen kontteja laivoihin ja satamiin. Tämä johti konttipulaan ja vaikutti merkittävästi tavarakauppaan, joka laski vuonna 2020 noin kymmenyksen edellisvuoden tasosta.

Matkailu romahti murto-osaan vuoden 2020 kolmella viimeisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna. Vuoden 2020 toisesta neljänneksestä alkaen matkailun luvut alkoivatkin käytännössä mitata muissa maissa töitä tekevien tai muutoin väliaikaisesti ulkomailla oleskelevien rahankäyttöä normaaliin matkailuun verrattuna.

Kuljetuksen vienti laski noin puoleen, ja samalla aikavälillä kuljetuksen tuonti laski noin 20 %. Euroopan keskuspankkia huolestutti euroalueen pankkien selviytyminen koronakriisistä, minkä vuoksi se antoi niille suosituksen osingonjaon rajoittamisesta maaliskuusta 2020 alkaen. Kielto vaikutti erityisesti Suomesta ulkomaille maksettujen sijoitustulojen romahdukseen vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Tavarakauppa laskussa vuonna 2020

Tavaravienti ei kasvanut yhteenkään merkittävimmistä kauppakumppaneista vuonna 2020. Tavaravienti Ruotsiin ja Italiaan laskivat yli miljardilla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Italian viennin romahdus selittyy lähes täysin yksittäisellä alustoimituksella. Poikkeuksina esiin nousevat vienti Sveitsiin, joka kaksinkertaistui 0,9 miljardiin euroon vuonna 2020, sekä vuoden viimeisen neljänneksen vienti Yhdysvaltoihin, joka kasvoi 0,8 miljardia euroa edellisvuodesta. Viennin kasvun Yhdysvaltoihin selitti laivatoimitus.

Tavaratuonti Venäjältä romahti kolmanneksen vuonna 2020, mikä merkitsi 2,8 miljardin euron laskua edellisvuoteen verrattuna. Samanaikaisesti tavaratuonti Kiinasta kasvoi 0,5 miljardilla eurolla. Vuonna 2020 kauppatase oli yli 2 miljardia euroa alijäämäinen Saksaan, Kiinaan ja Venäjälle.

Sisältöä ladataan

Matkailu ja kuljetus palvelukaupan laskun selittäjinä

Palveluviennin lasku vuonna 2020 selittyy pääosin matkailun 2,2 miljardin euron ja kuljetuksen 1,9 miljardin euron laskuilla. Matkailuvienti supistui vuoden aikana kolmannekseen edellisvuodesta, ja sen arvo oli 1,1 miljardia euroa. Erityisesti venäläisten matkailu Suomeen väheni merkittävästi. Kuljetuksen viennin lasku selittyy hyvin pitkälti ilmaliikenteen kuljetuksen 1,5 miljardin euron laskulla 0,7 miljardiin euroon. Myös muut palveluerät matkailun ja kuljetuksen ohella laskivat lukuun ottamatta tietojenkäsittelypalveluja, joiden vienti kasvoi 1,1 miljardia euroa vuoteen 2019 verrattuna.

Sisältöä ladataan

Maittain tarkasteltuna tietojenkäsittelypalveluiden vienti Yhdysvaltoihin kasvoi 1,5 miljardia euroa vuonna 2020. Neljänneksittäin tarkasteluna kasvu painottui lähes täysin viimeiseen neljännekseen. Vastaavasti tietojenkäsittelypalveluiden vienti Korean tasavaltaan laski merkittävästi.

Myös matkailun ja kuljetuksen tuonnit laskivat merkittävästi vuonna 2020. Matkailun osalta tuonti laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 10 %, mutta toisella ja neljännellä neljänneksellä jo yli 90 %. Kolmannella neljänneksellä lasku oli reilut 80 %.

Euroina mitattuna matkailun tuonti laski 3,6 miljardia euroa vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Matkailun romahduksen syynä olivat koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitukset. Matkailu laski lähes kaikkiin maihin vuonna 2020. Poikkeuksena olivat kuitenkin maat, joihin matkustetaan alkuvuodesta, kuten esimerkiksi Thaimaa.

Sisältöä ladataan

Kuljetuksen tuonti laski 17 % vuonna 2020, mikä merkitsi yli miljardin euron laskua edellisvuoteen verrattuna. Muissa palveluerissä tuonnin kehitys oli kuitenkin vastakkainen, ja palvelutuonti kasvoi 0,8 miljardia euroa, jos matkailua ja kuljetusta ei huomioida. Kasvun selittää pääosin televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden 0,5 miljardin euron kasvu.

Rajoitukset vaikuttivat Suomesta ulkomaille maksettuun ensituloon

Sijoitustulot dominoivat ensituloa muodostaen 94 % sekä ulkomailta Suomeen maksetuista tuloista että Suomesta ulkomaille maksetuista menoista vuonna 2020.

Sijoitustuloja maksettiin ulkomailta Suomeen 18,0 miljardia euroa vuonna 2020, mikä oli 1,6 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2019.

Suomesta ulkomaille maksetut sijoitustulot laskivat neljänneksen 14,3 miljardiin euroon vuonna 2020, mikä merkitsi 4,4 miljardin euron laskua edellisvuodesta. Sijoitustulojen laskua selittää osin Euroopan keskuspankin antama suositus pankkien osingonjaon rajoittamisesta, mikä näkyy eritoten Suomesta ulkomaille maksetussa sijoitustulossa.

Sisältöä ladataan

Maittain tarkasteltuna sijoitustuloja maksettiin eniten Suomesta Ruotsiin. Määrällisesti Suomesta Ruotsiin maksetut sijoitustulot kuitenkin laskivat lähes puoleen edellisvuoteen verrattuna. Sijoitustuloja maksettiin Ruotsiin 3,1 miljardin euron arvosta vuonna 2020.

Ensitulon muista alaeristä myös ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset laskivat merkittävästi vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Palkansaajakorvauksia maksettiin ulkomailta Suomeen yhteensä 0,4 miljardia euroa, mikä oli noin kolmanneksen vähemmän vuodentakaiseen verrattuna.

Tulojen uudelleenjako ja pääomatase vuonna 2020

Tulojen uudelleenjaon tilin tulot olivat 1,6 miljardia euroa ja menot 4,4 miljardia euroa vuonna 2020. Tulojen uudelleenjaosta ulkomailta Suomeen saadut tulot laskivat 8 % edellisvuodesta vuonna 2020. Suomesta ulkomaille maksetut menot puolestaan kasvoivat 8 %. Pääomataseen tulot olivat 0,2 miljardia euroa vuonna 2020 menojen jäädessä merkityksettömiksi kokonaiskuvan kannalta.

Sisältöä ladataan

Ensimmäinen koronavuosi vaihtotaseessa

Suomen näkökulmasta ensimmäinen koronavuosi vaikutti positiivisesti vaihtotaseeseen menojen laskiessa tuloja enemmän. Tämän seurauksena vaihtotase kääntyi 0,7 miljardin euron alijäämästä 1,3 miljardin euron ylijäämään.

Sisältöä ladataan

Merkittävimpänä tekijänä ylijäämäisyyteen oli ensitulon tilin ylijäämän kasvu 2,6 miljardilla eurolla 3,9 miljardiin euroon. Tämä kuitenkin selittyy pääasiassa Euroopan keskuspankin pankeille antamalla suosituksella osingonjakokiellosta, minkä seurauksena vuoden toiselle neljännekselle tyypillinen suuri sijoitustulon alijäämäisyys jäi vuonna 2020 toteutumatta.

Rahoitustaseessa korona aiheutti lyhytaikaisen shokin

Rahoitustaseen nettotransaktiot laskivat koronan alkaessa miinukselle, eli velkoja syntyi saamisia enemmän. Tämä näkyi nopeasti kannoissa, eli ulkomainen varallisuusasema alkoi heiketä vuoden 2020 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

Lasku selittyi suurelta osin valtionhallinnon rahamarkkinainstrumentti- ja joukkovelkakirjalainojen ulkomaisen velan yli 15 miljardin euron kasvulla vuoden 2020 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Toinen lyhytaikainen syy ulkomaisen varallisuusaseman laskuun, oli työeläkelaitosten ulkomaisten osinkosaamisten syöksy alkuvuodesta 2020 osakekurssien romahdettua hetkellisesti koronan alkamisen takia.

Alimmillaan ulkomainen varallisuusasema oli 2020 kolmannella neljänneksellä, jolloin suomalaisten ulkomaisen velan suhde ulkomaisiin saamisiin oli suurimmillaan yli kymmeneen vuoteen.

Inflaation kasvu ja yhteiskunnan asteittainen avautuminen

Ensimmäisen koronavuoden jälkeen inflaatio alkoi nousta vuonna 2021. Tämän seurauksena tavaroiden ulkomaankauppa lähti käyvin hinnoin tarkasteltuna reiluun kasvuun. Tavarakaupan volyymi kuitenkin kasvoi selkeästi maltillisemmin, kuten kansantalouden neljännesvuositilinpidosta voidaan nähdä.

Sisältöä ladataan

Käypähintainen tavaroiden ulkomaankauppa ylitti jo vuonna 2021 vuoden 2019 aiemmat huipputasot, mutta palveluissa kehitys oli hitaampaa eikä palveluiden ulkomaankaupassa päästy koronaa edeltävän vuoden 2019 tasolle.

Korona aiheutti edelleen rajoituksia, minkä vuoksi esimerkiksi matkustuksen tasot jäivät kauas vuoden 2019 tasoista. Matkailun virrat alkoivat kuitenkin kasvaa loppuvuotta 2021 kohden.

Ensitulon osalta Euroopan keskuspankin antama suositus pankkien osingonjaon rajoittamisesta päättyi vuoden 2021 loppupuolella, mikä johti merkittävään osingonjakoon lokakuussa.

Inflaatio kasvattaa tavarakaupan arvoa

Koronan aiheuttaman laskun jälkeen tavaravienti kääntyi inflaation myötä 19 % kasvuun vuonna 2021. Tavaravienti kasvoi lähes kaikkiin maihin, suurimpien euromääräisten kasvujen kohdistuessa Ruotsiin ja Italiaan. Tavaravienti Ruotsiin kasvoi 1,8 miljardilla eurolla, kun taas tavaravienti Italiaan 1,5 miljardilla eurolla. Viennin kasvu Italiaan selittyy laivatoimituksella joulukuussa 2021.

Tavaratuonti puolestaan kasvoi 21 % vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Tavaratuonti Venäjältä kasvoi 47 %, mikä merkitsi 2,5 miljardin euron kasvua. Lisäksi tavaratuonnit Ruotsista, Saksasta ja Kiinasta kasvoivat kaikki yli miljardilla eurolla. Tavaratuonti kasvoi suhteellisen tasaisesti merkittävimpiin kauppakumppaneihin, pois lukien Venäjän tuonnin poikkeuksellinen kasvu.

Sisältöä ladataan

Palvelukauppa kääntyy kasvuun

Palveluiden vienti kasvoi 10 % vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Euromääräisesti kasvua oli 2,5 miljardia euroa. Palveluviennin kasvun suurin yksittäinen selittäjä oli tietojenkäsittelypalveluiden viennin 1,4 miljardin euron kasvu Yhdysvaltoihin. Palveluvienti kasvoi tai säilyi lähes ennallaan suurimmassa osassa palvelueriä T&K-palveluja ja matkailua lukuun ottamatta.

Sisältöä ladataan

Matkailun vienti laski 0,6 miljardia euroa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna, mutta kääntyi toisella neljänneksellä kasvuun. Matkailuviennin kasvu vahvistui loppuvuotta kohden. Vuositasolla matkailu kuitenkin laski 0,2 miljardia euroa ensimmäisestä neljänneksestä johtuen.

Palvelutuonti kasvoi 7 % vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Suurimpina kasvun selittäjinä olivat muiden liike-elämän palveluiden 1,2 miljardin sekä kuljetuksen 0,7 miljardin euron kasvut.

Sisältöä ladataan

Merkittävimmistä kauppakumppaneista palveluiden tuonti kasvoi vuonna 2021 suhteellisesti voimakkaimmin Kiinasta. Palveluja tuotiin Kiinasta 1,5 miljardilla eurolla, mikä oli 41 % edellisvuotta enemmän.

Ensitulo, tulojen uudelleenjako ja pääomatase vuonna 2021

Ulkomailta Suomeen maksettu ensitulo kasvoi 18 % vuonna 2021. Suomesta ulkomaille maksettu ensitulo puolestaan kasvoi samanaikaisesti 23 %. Euromääräisesti sekä tulot että menot kasvoivat 3,5 miljardia euroa. Ensitulossa vuoden 2021 muutokset keskittyivät sijoitustuloon, jonka tulot kasvoivat 3,3 miljardia euroa ja menot 3,4 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna.

Sisältöä ladataan

Sijoitustulot Ruotsista kasvoivat 1,4 miljardia euroa 6,1 miljardiin euroon vuonna 2021. Sijoitustuloja Ruotsiin maksettiin 5,7 miljardia euroa mikä oli 82 % enemmän kuin vuonna 2020.

Lokakuussa 2021 ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille poikkeuksellisen paljon ajankohtaan nähden. Tyypillisesti portfoliosijoituksista maksetut osingot maksetaan maalis-toukokuun aikana, mutta vuonna 2020 Euroopan keskuspankin suositteleman osingonjaon rajoittamisen purkautuminen johti merkittävään osingonjakoon lokakuun aikana.

Sisältöä ladataan

Tulojen uudelleenjaosta ulkomailta Suomeen saadut tulot kasvoivat 9 % edellisvuodesta vuonna 2021 Suomesta ulkomaille maksettujen menojen kasvaessa 6 %. Menot olivat kuitenkin selkeästi tuloja suuremmat. Tulojen uudelleenjaon tilin tulot olivat 1,7 miljardia euroa ja menot 4,7 miljardia euroa vuonna 2021. Pääomataseessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2021 aikana.

Vaihtotase edelleen ylijäämäinen vuonna 2021

Vaihtotase oli 1,0 miljardia euroa ylijäämäinen vuonna 2021. Ylijäämä laski hieman edellisvuodesta. Vaihtotaseen ylijäämää laskivat tavaroiden tilin ylijäämän pienentyminen 0,4 miljardilla eurolla tuonnin kasvaessa vientiä nopeammin ja tulojen uudelleenjaon tilin alijäämän kasvu 0,1 miljardilla eurolla. Tavaroiden ja tulojen uudelleenjaon tilien vaikutusta vaihtotaseeseen kompensoi palvelutaseen alijäämän pienentyminen 0,3 miljardilla eurolla tietojenkäsittelypalveluiden viennin positiivisen kehityksen johdosta.

Sisältöä ladataan

Rahoitustase vakaampi toisena koronavuonna

Ulkomainen varallisuusasema alkoi nousta loppuvuodesta 2020, ollen lievästi positiivinen vuoden 2021 ensimmäisellä sekä neljännellä neljänneksellä ja lievästi negatiivinen toisella ja kolmannella neljänneksellä.

Nousuun vaikutti työeläkelaitosten ulkomaisten osinkosaamisten nopea palautuminen vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen romahduksestaan osakemarkkinoiden vahvan kehittymisen ansiosta.

Myös valtionhallinnon rahamarkkinainstrumentti- ja joukkovelkakirjalainojen ulkomainen velka pieneni vuoden 2021 aikana koronaa edeltävälle tasolle.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset vaihtotaseeseen

Vaihtotaseen näkökulmasta ylijäämäisissä merkeissä sujuneiden koronavuosien 2020 ja 2021 jälkeen maailma mullistui jälleen. Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mikä johti moniin seurauksiin, jotka vaikuttivat Suomen vaihtotaseeseen. Hyökkäyksen synnyttämä energiakriisi aiheutti kauppataseeseen merkittävää alijäämää koko Euroopan Unionin alueella, mikä näkyi myös Suomessa.

Venäjän ilmatilan sulkeminen aiheutti haasteita lentoliikenteelle ja pidensi matkaa Itä-Aasiasta, mikä vaikeutti matkailua Suomeen. Toisaalta koronarajoitukset purkautuivat viimeistään vuoden 2022 aikana, minkä seurauksena matkailu alkoi palata kohti koronaa edeltävää tasoa.

Samanaikaisesti myös Suomesta ulkomaille maksettu ensitulo kasvoi ulkomailta Suomeen maksettua ensituloa enemmän, mikä johti poikkeukselliseen alijäämään vuonna 2022.

Energiakriisin rauhoittumisen myötä kauppatase kuitenkin kääntyi takaisin ylijäämäiseksi pysäyttäen vaihtotaseen alijäämän syöksyn vuoden 2023 alkupuolella.

Euromääräinen tavarakauppa huipussaan

Tavaroiden ulkomaankauppa jatkoi inflaation kiihdyttämää kasvuaan kautta aikain korkeimmalle euromääräiselle tasolle vuonna 2022. Tavaroita vietiin 88,6 miljardilla eurolla ja tuotiin 88,9 miljardilla eurolla. Tavaravienti kasvoi 26 % edellisvuoteen verrattuna tavaratuonnin kasvaessa jopa 31 %.

Tavaravienti Yhdysvaltoihin kasvoi 75 % vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna, mikä merkitsi 4,2 miljardin euron kasvua. Vastaavasti tavaravienti kasvoi Ruotsiin 2,8 miljardia euroa ja Alankomaihin 2,1 miljardia euroa. Kasvun vastapainoksi tavaravienti Venäjälle laski 1,8 miljardia euroa, mikä merkitsi 45 % laskua edellisvuodesta.

Sisältöä ladataan

Energiakriisin ja Venäjän hyökkäyksen vaikutukset näkyivät vuonna 2022, kun tavaratuonti Norjasta kasvoi merkittävästi, ja samalla tavaratuonti Venäjältä laski yli neljänneksen edellisvuoteen verrattuna. Tavaratuonti Venäjältä laski 2,2 miljardilla eurolla. Tavaratuonti Ruotsista kasvoi 3,1 miljardilla eurolla edellisvuodesta. Venäjän-kaupan lasku selittynee pääosin sille hyökkäyksen myötä asetetuilla pakotteilla.

Sisältöä ladataan

Globaalilla tuotannolla, eli tehtaattomalla tuotannolla, valmistuttamisella ja välityskaupalla oli merkittävästi suurempi vaikutus tavaravientiin kuin tavaratuontiin vuonna 2022.

Alkuvuonna 2023 tavarakauppa kuitenkin kääntyi laskuun vuodesta 2021 alkaneen nousun jälkeen. Tavaravienti kasvoi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä vielä 6 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta tavaratuonnissa laskua oli jo 7 %. Toisella neljänneksellä myös tavaravienti kääntyi 9 % laskuun samalla kun tavaratuonnin lasku kiihtyi 19 %. Tavarakaupan laskun merkittävimpänä tekijänä alkuvuonna 2023 oli Venäjän-kaupan vähentyminen murto-osaan aiemmasta.

Sisältöä ladataan

Palveluviennin kehitys alkaa heiketä

Palveluiden ulkomaankauppa kasvoi euromääräisesti vuonna 2022. Palveluviennin 15 % kasvu jäi kuitenkin selkeästi palvelutuonnin 27 % kasvusta. Palvelujen ulkomaankaupassa korona-ajan loppuminen palautti matkailun lähemmäs koronaa edeltäviä tasoja. Matkailuvienti kasvoi 1,2 miljardilla eurolla 2,1 miljardiin euroon ja matkailutuonti kasvoi 3,0 miljardilla eurolla 4,2 miljardiin euroon.

Sisältöä ladataan

Euromääräisesti viennin kasvu oli suurinta kuljetuksessa ja muissa liike-elämän palveluissa. Palveluvienti kasvoi kaikissa palveluerissä lukuun ottamatta televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluita, joissa laskua oli 4 %, eli 0,5 miljardia euroa. Myös tuonnissa kasvu oli laaja-alaista palveluerittäin tarkasteltuna. Palvelukauppa laski ainoastaan Venäjän kanssa. Muihin merkittäviin kauppakumppaneihin se kasvoi.

Sisältöä ladataan

Palveluviennin heikko kehitys palvelutuontiin verrattuna jatkui vuoden 2023 alkupuolella. Palveluvienti kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä vielä 8 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta kääntyi 4 % laskuun toisella neljänneksellä. Palvelutuonti kasvoi vastaavasti ensimmäisellä neljänneksellä 18 % ja kasvu jatkui toisellakin neljänneksellä, ollen tosin vain 4 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Sisältöä ladataan

Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut selittivät palveluviennin heikkoa kehitystä myös vuoden 2023 alkupuolella. Niiden vienti laski toisella neljänneksellä 0,5 miljardia euroa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Matkailutuonti jatkoi kasvuaan koronan aiheuttamasta kuopasta vuoden 2023 ensimmäisellä puolikkaalla ja ylitti koronaa edeltävän tason vuoden 2023 toisella neljänneksellä.

Ulkomailta Suomeen maksettu ensitulo voimakkaassa kasvussa

Ensitulo Suomesta ulkomaille kasvoi ulkomailta Suomeen maksettua ensituloa enemmän vuonna 2022. Suomesta ulkomaille maksetussa ensitulossa kasvoivat sekä sijoitustulo että palkansaajakorvaukset ja muu ensitulo. Kasvu koostui pääosin sijoitustulojen 2,7 miljardin euron kasvusta. Sekä palkansaajakorvaukset että muu ensitulo kasvoivat 0,1 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen maksetussa ensitulossa kasvu koostui lähes täysin sijoitustulojen 1,3 miljardin euron kasvusta.

Sisältöä ladataan

Ensitulo Ruotsista kasvoi 1,1 miljardilla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Samanaikaisesti ensitulo Irlannista laski 1,0 miljardia euroa. Myös ensitulo Singaporesta laski merkittävästi. Ruotsista ensituloa saatiin 7,4 miljardin euron arvosta vuonna 2022.

Ensituloa maksettiin Suomesta Yhdysvaltoihin 1,6 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2021. Ensituloa maksettiin Yhdysvaltoja enemmän vain Ruotsiin, vaikka ensitulo Ruotsiin laskikin 0,7 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2022 ensituloa maksettiin Ruotsiin 5,2 miljardia euroa ja Yhdysvaltoihin 3,5 miljardia euroa.

Vuoden 2023 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä ulkomailta Suomeen maksettu ensitulo kasvoi reilun 10 % vauhtia edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna. Suomesta ulkomaille maksettu ensitulo sen sijaan kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 38 %. Toisella neljänneksellä kasvua oli enää 2 %. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille vuoden 2023 toisella neljänneksellä 9,0 miljardia euroa, mikä on korkein euromäärä tarkasteluvälillä.

Tulojen uudelleenjako ulkomailta Suomeen kasvussa

Tulojen uudelleenjako ulkomailta Suomeen kasvoi 1,9 miljardiin euroon vuonna 2022. Kasvua oli 12 %. Vastaavasti Suomesta ulkomaille maksettu tulojen uudelleenjako laski 4,6 miljardiin euroon. Laskua oli 3 %. Pääomataseen menot kasvoivat 0,1 miljardiin euroon vuonna 2022, ja pääomataseen tulot kasvoivat noin kolmanneksen 0,3 miljardiin euroon.

Sisältöä ladataan

Tulopuolen osalta tulojen uudelleenjako ja pääomatase jatkoivat maltillisessa kasvussa vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Suomesta ulkomaille maksetun tulojen uudelleenjaon lasku kuitenkin kiihtyi yli kymmeneen prosenttiin vastaavana ajankohtana. Pääomataseen menot kasvoivat tuloja suuremmiksi ja moninkertaistuivat aiempiin ajankohtiin verrattuna vuoden 2023 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä.

Vaihtotase merkittävään alijäämään Venäjän hyökkäyksen seurausten johdosta

Vaihtotase painui 6,8 miljardin euron alijäämään vuonna 2022. Vaihtotase ei ole vuodesta 2006 alkavalla tarkasteluvälillä ollut koskaan yhtä alijäämäinen.

Sisältöä ladataan

Suurimpana yksittäisenä selittävänä tekijänä maksutaseen alijäämälle vuonna 2022 voidaan pitää Venäjän hyökkäyksestä johtuvaa energiakriisiä ja sen seurauksena merkittävästi kasvanutta tavaratuontia. Tavaratuonnin kasvun myötä maksutaseen mukainen kauppatase kääntyi 0,4 miljardia euroa alijäämäiseksi, mitä ei aiemmin tarkasteluvälillä ole tapahtunut.

Toisena selittäjänä on palvelutaseen alijäämäisyys, mikä johtuu palveluviennin heikosta kehityksestä palvelutuontiin verrattuna. Matkustustase kerrytti alijäämää 1,8 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2021. Erityisesti matkailu Venäjältä ja Itä-Aasiasta Suomeen on jäänyt alhaiselle tasolle koronan ja Venäjän hyökkäyksen myötä, kun matkailu muista maista on alkanut palautua kohti koronaa edeltäviä tasoja.

Lisäksi televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden ylijäämä pieneni 1,0 miljardilla eurolla 6,9 miljardiin euroon, muiden liike-elämän palveluiden alijäämän kasvaessa 0,7 miljardilla eurolla. Aiemmin kyseisten erien taseiden kehitykset ovat korreloineet negatiivisesti, mutta vuonna 2022 niiden kehitykset kääntyivät samansuuntaisiksi.

Myös ensitulon ylijäämä pieneni 1,6 miljardilla eurolla Suomesta ulkomaille maksetun ensitulon kasvaessa ulkomailta Suomeen maksettavaa ensituloa nopeammin. Ensitulo oli kuitenkin ainoa ylijäämäinen vaihtotaseen erä vuonna 2022.

Vuoden 2023 alkupuolella vaihtotaseen alijäämä alkoi pienentyä tavaratuonnin voimakkaasta laskusta johtuen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli vuoden 2023 toisella neljänneksellä enää 3,2 miljardia euroa alijäämäinen.

Palvelutase on kuitenkin edelleen jatkanut laskuaan, ja sen neljän neljänneksen liukuva summa oli tarkasteluvälin alijäämäisin vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Pääomatase kääntyi alijäämäiseksi vuoden 2023 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä.

Vaihtotaseen suhdannetulkinta on hankaloitunut kriisien aiheuttamien poikkeuksien myötä. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin rajoitusten ja niiden purkautumisen vuoksi lokakuussa 2021 maksetut osingot aiheuttivat 12 kuukauden liukuvaan summaan poikkeuksellisia tasomuutoksia. Tästä johtuen voikin olla tarpeellista odottaa vuositietojen valmistumista ennen lukujen tarkempaa tulkintaa.

Rahoitustase laski hetkellisesti sodan seurauksena

Ulkomainen varallisuusasema nousi vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä saamisvoittoisimmaksi seitsemään vuoteen. Nopean nousun takana oli erityisesti yritysten ulkomaisen osakevelan pieneneminen noin 18 miljardilla vuoden 2021 viimeisen ja vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Sodan myötä rahoitustaseen nettotransaktiot laskivat reippaasti miinukselle. Lasku oli selvästi isompi kuin koronan alkaessa. Samalla nettotransaktioiden vaihteluväli eri neljännesten välillä nousi jälleen koronaa edeltävälle tasolleen oltuaan koronan alkamisesta selvästi pienempi kuin ennen koronaa.

Ulkomaisen varallisuusaseman kehitys kääntyi jälleen laskuun, ja 2022 kolmannella neljänneksellä se oli jälleen alijäämäinen.

Oltuaan negatiivinen toisen puoliskon vuodesta 2022 ulkomainen varallisuusasema nousi positiiviseksi jälleen 2023. Loppuvuoden 2022 lasku lähti liikkeelle monesta samanaikaisesta kehityskulusta. Isoin yksittäinen syy oli kuitenkin yritysten ulkomaisten lainavelkojen kasvu vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä lasku jatkui.

Yksi isoimmista tekijöistä oli talletuspankkien osakevelkojen ja rahamarkkinainstrumenttivelkojen kasvu. Alkuvuonna 2023 ulkomainen varallisuusasema nousi takaisin saamisvoittoiseksi. Suuri syy tähän oli talletuspankkien ulkomaisten osakesaamisten lähes 8 miljardin euron nousu vuoden 2022 viimeisestä neljänneksestä alkaen.