Valtionhallinnon velka kasvoi toisen neljänneksen aikana 5,9 miljardia euroa

Valtionhallinnon velka kasvoi toisen neljänneksen aikana 5,9 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 170,6 miljardia euroa. Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi 2,6 miljardia euroa ja lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta kasvoi 3,0 miljardia euroa. Lyhytaikaisten lainojen kanta pieneni 0,1 miljardia ja pitkäaikaisten lainojen kanta kasvoi 0,3 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin velka kasvoi 1,2 miljardia euroa

Paikallishallintosektorin velka kasvoi 1,2 miljardia euroa vuoden 2023 toisella neljänneksellä.
Paikallishallintosektori uudistui vuoden 2023 alussa, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Vuoden 2023 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen sektori sisältää tiedot muiden paikallisaluehallintoon kuuluvien yksiköiden lisäksi hyvinvointialuehallinnosta. Uudistuneen paikallishallintosektorin velka kasvoi 1,2 miljardilla eurolla 35,0 miljardiin euroon vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Paikallishallintosektorin pitkäaikaisten lainojen kanta kasvoi neljänneksen aikana 1,2 miljardia euroa 32,3 miljardiin euroon.

Sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 0,8 miljardia euroa

Sosiaaliturvarahastojen velka pieneni 0,8 miljardia euroa lähinnä lyhytaikaisten lainojen ja pitkäaikaisten velkapaperien vähentymisen myötä ja oli toisen neljänneksen lopussa 2,7 miljardia euroa.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.