Suurin osa huumausainekuolemista oli moniainemyrkytyksiä

Huumausainekuolemat luokitellaan vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Suurin osa huumausainekuolemista liittyi useamman aineen samanaikaiseen käyttöön. Huumeen osuus oli merkittävin, mutta huumeiden ohella oli käytetty myös esimerkiksi psyykenlääkkeitä ja/tai alkoholia. Vuoden 2021 huumekuolemista yli 70 %:ssa vaikuttavimpana aineena oli jokin opioidi.

Valtaosa huumausainekuolemista oli tapaturmaisia myrkytyksiä. Tapaturmaiset yliannostuskuolemat johtuivat tyypillisimmillään huumeiden ja lääkeaineiden yhteiskäytöstä. Vaikuttavimpana aineena oli useimmiten synteettinen lääkeopioidi, kuten buprenorfiini. 

Vuonna 2021 useampi kuin joka kahdeksas huumekuolema oli itsemurha. Huumeilla tai huumeiksi luokiteltavilla lääkeaineilla tehtiin 40 itsemurhaa, mikä oli 13 enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti lisääntyivät miesten itsemurhat huumeilla. Niitä oli vuonna 2021 kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna (2020: 12, 2021: 24). Edellisinä vuosina naiset ovat tehneet miehiä enemmän itsemurhia huumeilla, mutta vuonna 2021 huumeilla suoritetuista itsemurhista 60 % oli miesten tekemiä.

Huumeiden pitkäaikaiseen käyttöön tai huumeriippuvuuteen liittyvät kuolemat ovat viime vuosina lisääntyneet. Niitä on ollut 2010-luvun puolivälistä alkaen selvästi aiempaa enemmän. Vuonna 2021 huumeriippuvuuteen liittyviä kuolemia oli yli 50 ja lähes kaikki johtuivat sekakäytöstä.

Vuonna 2021 huumausaineisiin kuoli 215 miestä ja 72 naista. Edellisestä vuodesta naisten huumausainekuolemien määrä kasvoi hieman miehiä enemmän, mutta kolme neljästä huumeisiin kuolleista oli yhä mies. Miehet kuolivat huumeisiin yhä naisia hiukan nuorempina, mutta ero on kaventunut edellisvuosista. Huumeisiin kuolleiden miesten mediaani-ikä oli 34 ja naisten 36 vuotta. Eniten huumekuolemia oli miehillä 20–34-vuotiaiden ikäryhmässä ja naisilla 25–39-vuotiaiden ikäryhmässä.

Sisältöä ladataan

Vuonna 2021 huumeisiin kuoltiin edellisvuotta vanhempana. Erityisesti 15–29-vuotiaiden huumausainekuolemat vähenivät. Eniten kuolemat lisääntyivät 30–44-vuotiaiden ikäryhmässä.

Sisältöä ladataan

Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemien määrittelyssä EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen määritelmää (EMCDDA:n Selection B -luokitus).

Kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin väheni edellisvuodesta

Vuoden 2021 aikana suomalaisia kuoli eniten verenkiertoelinten sairauksiin (33 %). Niihin menehtyi lähes 19 000 ihmistä, mikä on liki 300 enemmän kuin vuonna 2020.

Väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin supistui kuitenkin vuonna 2021 koko väestössä 1 % edellisvuodesta. Miehillä kuolleisuus väheni 1,6 % ja naisilla kuolleisuus pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2020. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli 84 vuotta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on pienentynyt sekä miehillä että naisilla lähes 30 %.

Ikävakioinnissa poistetaan väestön ikärakenteen ja sen muutosten vaikutus. Tällöin nähdään, millä tasolla kuolleisuus olisi, jos väestön ikärakenne pysyisi samana koko tarkastelujakson ajan. Ikävakioinnissa käytetään vakioväestönä Eurostatin uutta vakioväestöä.

Sisältöä ladataan

Yleisempiä kuolemaan johtaneita verenkiertoelinten sairauksia ovat iskeemiset sydäntaudit (sepelvaltimotauti). Vuonna 2021 sepelvaltimotautiin kuolleita oli vajaat 8 800 henkeä.

Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt selvästi 1970-luvulta lähtien, mutta erityisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2021 sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni edelleen sekä naisilla (-1,4 %) että miehillä (-0,2 %) edellisvuodesta.

Sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaani-ikä oli vuonna 1971 miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2021 vastaavat iät olivat 79 ja 88 vuotta.

Sisältöä ladataan

Kasvaimiin kuolleet keskimäärin lähes 10 vuotta
nuorempia kuin verenkiertoelinten sairauksiin kuolleet

Kuolemansyiden pääryhmistä toiseksi eniten suomalaisia kuoli kasvaimiin. Vuonna 2021 kasvaimiin menehtyi 13 550 henkeä ja ne aiheuttivat Suomessa lähes joka neljännen kuoleman. Kasvaimiin kuolleet olivat keskimäärin lähes 10 vuotta nuorempia kuin verenkiertoelinten tauteihin kuolleet. Kasvaimiin kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli 75 vuotta.

Vuonna 2021 ikävakioitu kasvainkuolleisuus väheni edellisvuoteen verrattuna -1,0 % (miehillä +0,2 % ja naisilla -2,3 %). Kymmenen viime vuoden aikana ikävakioitu kasvainkuolleisuus on pienentynyt miehillä ja naisilla vajaa 10 %. 

Eniten syöpäkuolemia aiheuttivat miehillä keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisilla vastaavasti rintasyöpä ja keuhkosyöpä.

Sisältöä ladataan

Keuhkosyöpäkuolleisuus kasvoi miehillä ja väheni naisilla vuodesta 2020

Vuonna 2021 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpiin kuoli 1 538 miestä ja 862 naista. Ikävakioitu kuolleisuus kasvoi 1,6 %. Miesten ja naisten välinen ero keuhkosyöpäkuolleisuudessa on kaventunut 1980-luvulta lähtien, kun miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on vähentynyt ja naisten samanaikaisesti kasvanut. Vuonna 2021 ikävakioitu keuhkosyöpäkuolleisuus kuitenkin kasvoi miehillä +3,2 % ja väheni naisilla -2,4 % verrattuna vuoteen 2020.

Sisältöä ladataan

Rintasyöpä- ja eturauhassyöpäkuolleisuus aleni vuonna 2021

Rintasyöpä on naisten yleisin kuolemaan johtava syöpätyyppi. Vuonna 2021 rintasyöpään kuoli 895 naista, mikä on 51 naista vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rintasyöpään menehtyneiden naisten keski-ikä (mediaani) oli 74 vuotta ja kuolleista oli joka neljäs alle 65-vuotias.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana naisten määrään ja ikärakenteeseen suhteutettu rintasyöpäkuolleisuus on vähentynyt vajaa 10 %. Vuonna 2021 ikävakioitu kuolleisuus rintasyöpään väheni yli 6 % edellisvuodesta.

Eturauhasen syöpä on keuhkosyövän jälkeen miesten yleisin kuolemaan johtava syöpä. Vuonna 2021 eturauhasen syöpään kuoli 963 miestä eli hieman enemmän kuin naisia rintasyöpään.

Miesten ikävakioitu eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt 2000-luvulla viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 20 %. Vuonna 2021 kuolleisuus eturauhasen syöpään pieneni edelleen 0,5 % edellisvuodesta.

Eturauhasen syöpä on ennen kaikkea ikääntyneiden miesten kuolemansyy: useampi kuin yhdeksän kymmenestä kuolleesta oli yli 65-vuotias ja kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli 81 vuotta.

Sisältöä ladataan

Muistisairauksiin kuolleita yhä enemmän

Dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli vuoden 2021 aikana 11 500 suomalaista, mikä on lähes 800 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tautiryhmään kuolleiden osuus kaikista kuolleista oli 20 %. Yli 90-vuotiaista 38 % kuoli muistisairauksiin.

Tautiryhmään kuolleista suurin osa, lähes kaksi kolmasosaa, oli naisia. Naisten suurempi dementiakuolleiden määrä johtuu siitä, että naisia on vanhemmissa ikäryhmissä enemmän, koska naiset elävät vanhemmiksi kuin miehet. Muistisairauksiin kuolleet ovat iäkkäitä, mediaani-ikä oli miehillä 86 vuotta ja naisilla 89 vuotta.

Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu dementian aiheuttama kuolleisuus kasvoi 4 % vuodesta 2020. Dementian ja Alzheimerin taudin aiheuttama kuolleisuus on kasvanut miehillä ja naisilla vuosittain lähes yhtä paljon, mutta vuonna 2021 ikävakioitu dementiakuolleisuus kasvoi miehillä selvästi naisia enemmän (miehillä yli 10 % ja naisilla 1 %). Suurin osa muistisairauksiin kuolleista kuolee laitoksissa. Vain muutamassa tapauksessa muistisairauksiin kuolleiden kuolintodistuksella mainittiin koronavirusinfektio myötävaikuttavana kuolemansyynä.

Sisältöä ladataan

Alkoholiperäisiin syihin kuolleita aiempaa vähemmän

Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2021 aikana yli 1 600 henkeä, lähes 1 300 miestä ja 400 naista. Määrä on 70 henkeä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholin aiheuttamien syiden osuus kaikista kuolemansyistä on alle 3 %.

Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen pieneni edellisvuodesta koko väestössä yli 5 %, miehillä -5,1 % ja naisilla -4,6 %. Myös työikäisten alkoholikuolleisuus väheni edellisvuoteen verrattuna sekä naisilla että miehillä yli 10 %.

Suurin osa alkoholikuolemista aiheutuu alkoholin pitkäaikaiseen käyttöön liittyvistä sairauksista, kuten maksa- ja sydänsairauksista.

Vuonna 2021 yli 60 % alkoholikuolemista johtui alkoholin käytön aiheuttamista maksasairauksista. Niiden aiheuttamat kuolemat vähenivät edellisvuodesta. Myös alkoholimyrkytysten määrä väheni edellisvuoden miltei 200:sta 147:ään. Alkoholimyrkytysten osuus oli 9 % kaikista alkoholin aiheuttamista kuolemista.

Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on moninkertaista naisiin verrattuna.

Vuonna 2021 alkoholiperäisiin syihin kuolleiden keski-ikä oli miehillä 63 vuotta ja naisilla 64 vuotta. Kymmenen viime vuoden aikana suuntaus on ollut se, että 65 vuotta täyttäneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kasvanut tuntuvasti.

Sisältöä ladataan

Tapaturmaisesti kuolleiden määrä kasvoi

Vuonna 2021 Suomessa menehtyi tapaturmaisesti yli 2 300 henkilöä, mikä on yli 100 enemmän kuin edellisvuonna. Tapaturmat aiheuttivat 4 % kaikista kuolemista, miehillä 5 % ja naisilla 3 %.

Väestömäärään suhteutettu tapaturmakuolleisuus kasvoi yli 5 % vuodesta 2020. Kasvu kohdistui naisten tapaturmakuolleisuuteen (14 %), kun miesten kuolleisuus pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna (1 %). Tapaturmaisesti kuolleista lähes kaksi kolmasosaa oli kuitenkin edelleen miehiä. Tapaturmakuolleisuus oli vuonna 2021 noin 5 % alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta aiemmin.

Tyypillisiä kuolemaan johtaneita tapaturmia ovat kaatumiset ja putoamiset, myrkytykset, kuljetustapaturmat sekä hukkumiset. Tapaturmiin kuolleiden määrä väheni edellisvuodesta hukkumisissa ja myrkytyksissä. Kasvua tapahtui kaatumisturmien määrässä.

Sisältöä ladataan

Ikääntyneiden naisten kaatumisturmat lisääntyivät

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Niihin menehtyi vuoden 2021 aikana 1 232 ihmistä, mikä on yli puolet kaikista tapaturmakuolemista.

Kuolemaan johtaneista kaatumisista kaksi kolmasosaa tapahtui yli 80-vuotiaille. Kaatumisturmissa kuolleiden mediaani-ikä oli miehillä 81 vuotta ja naisilla 88 vuotta.

Vuonna 2021 kaatumisturmien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 7 %. Erityisesti yli 80-vuotiaiden naisten kaatumisturmat lisääntyivät aiempaan verrattuna. Suhteutettuna elossa olevien määriin miehille tapahtui useammin kuolemaan johtaneita kaatumistapaturmia kuin naisille, vaikka ero kaventui vuonna 2021.

Hukkuneiden määrä pieneni verrattuna edellisvuoteen

Tapaturmaiset hukkumiskuolemat ovat vähentyneet 2000-luvun alusta, jolloin hukkuneita oli noin 200 vuodessa. Vuoden 2021 aikana hukkui tapaturmaisesti yhteensä 143 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkuneita oli 30. Hukkuneiden määrä väheni edellisvuodesta, jolloin hukkuneita oli 151. Hukkuneista suurin osa, kahdeksan kymmenestä, oli miehiä. Yli puolet hukkuneista oli 65 vuotta täyttäneitä.

Lasten hukkumiskuolemat vähenivät edellisvuodesta. Alle 15-vuotiaita hukkuneita (ml. vesiliikenteessä hukkuneet) oli kaksi, kun edellisenä vuonna määrä oli viisi. Hukkumistapaturmiin luetaan veteen ja jäihin putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Jäihin vajoamalla kuolleiden jalankulkijoiden määrä väheni edellisvuoden 26 henkilöstä 18 henkilöön vuonna 2021.

Sisältöä ladataan

Vuonna 2021 tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleita oli 44, kun edellisenä vuonna kuolleita oli 42. Uhreista suurin osa, miltei kaksi kolmesta, oli miehiä. Tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleisiin ei tilastoida tahallisesti sytytetyissä tulipaloissa kuolleita. Saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 48 (2020: 51 kuollutta). Kylmyyteen tapaturmaisesti menehtyneitä oli 92, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2020 mutta saman verran kuin vuonna 2019.

Eläinten aiheuttamat tapaturmaiset kuolemat ovat Suomessa harvinaisia. Niihin menehtyi vuonna 2021 neljä ihmistä. Onnettomuuksia aiheuttivat valkohäntäpeura, hirvi ja kissa. Eläinten aiheuttamiin tapaturmiin on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuollut vuosittain keskimäärin 8 ihmistä. Eniten kuolemaan johtaneita tapaturmia kymmenen vuoden aikana on aiheuttanut hirvi (19 kuolemaa), koira (19), hevonen (16) ja ampiainen (16).

Päihteet mukana joka kahdeksannessa tapaturmakuolemassa

Vuonna 2021 tapaturmaisesti kuolleista oli päihtyneitä yhteensä 313 henkilöä, joista alkoholipäihtyneitä oli suurin osa, 269 henkilöä. Loput henkilöistä oli useamman erilaisen päihteen (huume/lääke/alkoholi) vaikutuksen alaisena. Luvut eivät sisällä tapaturmaisia alkoholi-, lääke- ja huumemyrkytyksiä.

Päihtyneiden osuus tapaturmakuolleista on pienentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2021 tapaturmaisesti kuolleista oli päihteiden vaikutuksen alaisena tapaturmahetkellä 13 %, mikä on suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna.

Vuonna 2021 päihtymys oli yleisintä saunan kuumuuteen kuolleilla. Heistä yli puolet oli päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Lähes puolet tapaturmaisesti tukehtuneista, hukkuneista ja ulkona kylmyyteen kuolleista ja lähes joka kolmas kuljetusturmissa ja tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleista oli päihtynyt tapaturman tapahtumahetkellä. Sen sijaan kuolemaan johtaneissa kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 80-vuotiaille, päihteiden vaikutuksen alaisena oli vähemmän kuin joka kymmenes.

Naisten itsemurhien määrässä kasvua edellisvuodesta

Vuonna 2021 itsemurhia tehtiin 747, mikä on 30 enemmän kuin vuonna 2020. Itsemurhien määrä on laskenut suhteellisen tasaisesti vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin yli 1 500 itsemurhaa. Itsemurhien määrässä oli pientä kasvua vuosina 2016–2017, jonka jälkeen itsemurhien määrä taas vähentyi. Vuonna 2017 itsemurhiin kuoli 824 henkeä.

Miesten itsemurhakuolleisuus on selvästi suurempaa kuin naisten, mutta sukupuolten välinen ero on huomattavasti kaventunut vuodesta 1990 lähtien. Miesten osuus itsemurhan tehneistä oli 70 % vuonna 2021.

Vuonna 2021 väestömäärään suhteutettu itsemurhakuolleisuus väheni miehillä 2 % ja naisilla kasvoi peräti 19 % edellisvuodesta. Naisten tekemien itsemurhien määrä lisääntyi 188:stä 223:een.

Alle 25-vuotiaita oli itsemurhan tehneissä aiempaa vähemmän. Nuorten tekemien itsemurhien osuus kaikista itsemurhista oli 11 %. Tyttöjen osuus alle 25-vuotiaiden itsemurhissa oli yli kolmannes. Itsemurhat ovat nuorilla keskeinen kuolemansyy, koska nuorten kuolleisuus muihin kuolemansyihin on vähäistä.

Itsemurhan tehneiden mediaani-ikä oli 50 vuotta vuonna 2021 (naisilla 47 ja miehillä 50 vuotta). Joka neljäs vuonna 2021 itsemurhan tehnyt oli täyttänyt 65 vuotta. Itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä on hieman yli 1 %.

Sisältöä ladataan

Kuolleena syntyneitä lähes saman verran kuin edellisenä vuonna

Lapsen kuolema on käynyt Suomessa yhä harvinaisemmaksi. Vuoden 2021 aikana kuoli 89 alle 1-vuotiasta, kun edellisvuonna heitä menehtyi 87 ja kymmenen vuotta aiemmin 142. Vuonna 2021 alle 1-vuotiaiden kuolleisuus eli imeväiskuolleisuus oli 1,8 lasta tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden. Ensimmäisen elinvuoden aikana kuolleista lapsista lähes puolet menehtyi ensimmäisen elinviikon aikana ja kaksi kolmasosaa neljän ensimmäisen elinviikon aikana.

Vuonna 2021 kuolleena syntyneitä oli 123, mikä on kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleena syntyneiden määrä on vähentynyt selvästi 1990-luvulta. 1990-luvun alussa kuolleena syntyneitä oli yli 300 vuodessa. Kuolleena syntyneitä sekä ensimmäisen viikon aikana kuolleita (eli perinataalikuolleisuus) oli 3,3 lasta tuhatta syntynyttä kohden.

Sisältöä ladataan

Yleisimmät alle 1-vuotiaiden kuolemansyyt olivat perinataalisyyt ja synnynnäiset epämuodostumat. Näihin syihin kuoli vuonna 2021 yli 70 %. Vuonna 2021 kätkytkuolemia tapahtui 8, mikä on viisi enemmän kuin vuonna 2020.

Tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemansyyt ovat hyvin harvinaisia alle 1-vuotiailla. Niihin on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuollut vuosittain keskimäärin 2 alle 1-vuoden ikäistä lasta. Vuonna 2021 tapaturmaisiin ja väkivaltaisiin kuolemansyihin tilastoitui 1 lapsi.

Vuonna 2021 menehtyi 1–14-vuotiaita lapsia 72, mikä on yli kymmenen lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Lasten määrän suhteutettuna tämä tekee noin 9 kuolemaa 100 000 lasta kohden. Vuonna 2021 lasten yleisimmät kuolemansyyt olivat kasvaimet, hermoston sairaudet ja tapaturmat. Tapaturmaisesti ja väkivaltaisesti kuolleita 1–14-vuotiaita lapsia oli yhteensä 20, mikä on kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna.

Alle 1-vuotiaiden tärkeimmät kuolemansyyt 2000-2021

Sisältöä ladataan

Koronavirustautiin kuoltiin edellisvuotta nuorempina

Suomessa kuoli vuonna 2021 covid-19-virusinfektioon eli koronavirustautiin 952 henkilöä, joista 539 oli miehiä ja 413 naisia. Lisäksi covid-19 oli mukana vaikuttamassa yli 200 henkilön kuolemaan muuna kuin tilaston peruskuolemansyynä.

Vuonna 2021 koronavirustautiin kuolleita oli lähes 400 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuodet eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoiset, sillä Suomessa koronavirusepidemia alkoi maaliskuussa 2020. Vuosi 2021 oli siten ensimmäinen kokonainen epidemiavuosi.

Koronavirustautiin kuolleet miehet olivat naisia nuorempia. Mediaani-ikä oli 80 vuotta, miehillä 77 ja naisilla 84.

Vuonna 2021 eniten kuolemia oli 85–89-vuotiaiden ikäryhmässä. Vanhimmat koronavirustautiin kuolleet olivat yli 100-vuotiaita. Alle 65-vuotiaita kuoli 133, mikä oli 91 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alle 65-vuotiaana kuolleista yli 70 % oli miehiä. Koronavirustautiin ei kuollut yhtään lasta, nuorin menehtynyt henkilö kuului 20–24-vuotiaiden ikäryhmään.

Vaikka suurin osa koronavirustautiin kuolleista oli ikääntyneitä, kuolleet olivat vuonna 2021 nuorempia kuin edellisenä vuonna. Koronavirustautiin vuonna 2021 menehtyneistä enää alle viidesosa oli täyttänyt 90 vuotta, kun vuonna 2020 neljäsosa oli 90 vuotta täyttäneitä. Vuonna 2021 covid-19-virusinfektioon kuolleista lähes 80 % oli täyttänyt 70 vuotta (2020: 90 %).  

Sisältöä ladataan

Koronavirustautikuolemissa oli vuonna 2021 kuukausittaista vaihtelua. Tammikuussa oli melkein sata kuolemaa. Keväällä kuolleiden määrä väheni. Vähiten kuolemia oli kesä- ja heinäkuussa. Syksyllä kuolleiden määrä kääntyi taas kasvuun. Eniten eli viidesosa koko vuoden 2021 koronavirustautikuolemista osui joulukuulle, jolloin kuolleita oli lähes 190.

Sisältöä ladataan

Vuonna 2021 lähes puolet covid-19-virusinfektion aiheuttamista kuolemista tapahtui Uudellamaalla (434 kuolemaa). Lukumääräisesti toiseksi eniten koronavirustautikuolemia oli Varsinais-Suomessa (99) ja kolmanneksi eniten Pohjois-Pohjanmaalla (74). Ahvenanmaalla ei ollut yhtään koronavirustautikuolemaa.

Myös 100 000 asukasta kohden suhteutettuna koronavirustautikuolleisuus oli suurinta Uudellamaalla (25,4). Toiseksi suurinta koronaviruksen aiheuttama tautikuolleisuus oli Kanta-Hämeessä (21,1) ja kolmanneksi suurinta Varsinais-Suomessa (20,5). Koko maan koronavirustautikuolleisuus 100 000 asukasta kohden vuonna 2021 oli 17,2, miehillä 19,7 ja naisilla 14,7.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto perustuu lääkärien kirjoittamiin kuolintodistuksiin. Maailman terveysjärjestö (WHO) ohjeistaa lääkäriä kirjoittamaan covid-19:n kuolintodistukselle peruskuolemansyyksi, kun kuolema on suoraan aiheutunut covid-19-tautia aiheuttavasta koronaviruksesta.

Lisäksi vuonna 2021 covid-19-virusinfektio oli mainittu myötävaikuttavana kuolemansyynä yli 200 kuolintodistuksella (vuonna 2020:72). Henkilöistä useimmat olivat monisairaita. Heistä lähes 40 %:lla tilaston peruskuolemansyynä oli sydän- ja verisuonitauti. Joka neljännellä peruskuolemansyynä oli muistisairaus ja joka viidennellä syöpä.

Covid-19-rokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin kuoli vuonna 2021 kuusi henkilöä, viisi miestä ja yksi nainen. Nuorin menehtynyt henkilö kuului 20–24-vuotiaiden ikäryhmään ja vanhin 90–94-vuotiaiden ikäryhmään. Lisäksi koronarokotteen haittavaikutus oli mainittu kuolemaan myötävaikuttavana syynä 15 kuolintodistuksella.