Pääkaupunkiseutu edelleen muuttotappiollinen muualle Suomeen korkeasti koulutetuissa

Pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto elpyi kaikissa koulutusryhmissä vuonna 2022. Nettomuutto pysyi kuitenkin tappiollisena ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen (738 henkilöä) sekä alimman korkea-asteen ja alemman korkeakoulu-asteen (354 henkilöä) suorittaneissa vuonna 2022. Muissa koulutusryhmissä pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto kääntyi positiiviseksi. Perusasteen suorittaneiden tai koulutukseltaan tuntemattomien nettomaassamuutto kääntyi 815 hengen muuttovoittoon ja toisen-asteen tutkinnon (sis. erikoisammattikoulutusasteen) suorittaneiden nettomaassamuutto 870 hengen muuttovoittoon pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudun muuttovoitto muualta Suomesta kertyi ulkomailla syntyneistä ja ulkomaalaistaustaisista

Vuonna 2022 pääkaupunkiseutu sai maassamuutossa ulkomailla syntyneistä muuttovoittoa 3 050 henkilöä mutta Suomessa syntyneistä muuttotappiota 2 457 henkeä. Syntyperän mukaan tarkasteltuna pääkaupunkiseutu sai maassamuutossa ulkomaalaistaustaisista voittoa 3 251 henkilöä. Suomalaistaustaisisten osalta pääkaupunkiseutu koki muuttotappiota 2 658 henkilöä. Vuonna 2022 pääkaupunkiseudun nettomaassamuutto kuitenkin elpyi molemmissa syntyperäryhmissä.

Uudellemaalle ja Pirkanmaalle muuttovoittoa ulkomaalaistaustaisista muualta Suomesta

Maakuntien välisessä muutossa ulkomaalaistaustaisista kertyi muuttovoittoa vain kahdessa maakunnassa, Uudellamaalla 3 668 henkilöä ja Pirkanmaalla 207 henkilöä. Suomalaistaustaisista suurimman muuttovoiton muualta Suomesta sai Pirkanmaa, 3 607 henkilöä, ja Varsinais-Suomi, 1 160 henkilöä. Suurin muuttotappio suomalaistaustaisista koitui puolestaan Uudellemaalle, 2 594 henkilöä muualle Suomeen.

Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto kääntyi tappiolliseksi useimmissa koulutusryhmissä

Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto oli 1 632 henkilöä tappiollinen vuonna 2022, edellisvuonna tappiota oli 273 henkilöä. Täysi-ikäisten Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on laskenut kaikissa koulutusryhmissä vuosien 2019–2020 nousun jälkeen.

Nettomaahanmuutto oli koulutusryhmistä matalin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla, 934 henkilöä tappiollinen vuonna 2022. Alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen suorittaneiden muuttotappio ulkomaille oli 432 henkilöä, ja ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen muuttotappio oli 511 henkilöä vuonna 2022. Ainoastaan peruskoulun suorittaneilla nettomaahanmuutto on säilynyt voitollisena vuoteen 2022 asti (245 henkilöä).

Ulkomaalaistaustaisten nettomaahanmuutto selvässä kasvussa vuosina 2021–2022

Ulkomaalaistaustaisten nettomaahanmuutto kasvoi voimakkaasti vuosina 2021–2022. Ulkomaalaistaustaisten miesten nettomaahanmuutto on jo pitkään ollut ulkomaalaistaustaisia naisia suurempaa, mutta vuosina 2021–2022 miesten nettomaahanmuutto kasvoi naisia voimakkaammin. Vuonna 2022 ulkomaalaistaustaisten miesten nettomaahanmuutto oli 19 474 henkilöä ja ulkomaalaistaustaisten naisten 15 715 henkilöä.