Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Helmikuussa talousluottamus oli selvästi vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -3,6). Heikointa luottamus oli Pohjois-Suomessa (-14,2). Väestöryhmistä työntekijät olivat helmikuussa optimistisimpia (-5,0). Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-15,6). Tarkempaa tietoa on saatavilla tietokantataulukoista ja kuvioista.

Oma ja Suomen talous

Helmikuussa kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta heikkeni hieman tammikuuhun verrattuna. Odotukset omasta ja myös Suomen yleisestä taloudesta vuoden kuluttua pysyivät kuukaudessa täysin ennallaan ja paranivat jonkin verran vuodentakaiseen nähden.

Nykytilan arvio kuluttajan omasta taloudesta oli helmikuussa hyvin heikko, kun taas odotus siitä säilyi melko valoisana. Odotus Suomen taloudesta taas oli pessimistinen.

Sisältöä ladataan

Kuluttajista 30 % arvioi helmikuussa, että heidän oman taloutensa tila on heikompi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajista 23 % piti omaa talouttaan kyselyhetkellä edellisvuotista vahvempana. Kuluttajista 68 % oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuotta aiemmin, ja vain 5 % näki sen parempana.

Helmikuussa 19 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 40 % puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän. Oman taloutensa kohentumiseen luotti helmikuussa 29 % kuluttajista ja 16 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa jatkui helmikuussa synkkänä. Kuluttajista 12 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 58 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Helmikuussa työlliset kuluttajat (palkansaajat ja yrittäjät) kokivat myös omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan pysyneen suhteellisen suurena. Työllisistä 4 % uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 23 % puolestaan arvioi riskin kohonneen. Toisaalta 45 % työllisistä koki helmikuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Inflaatio

Helmikuussa kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta laski ja odotus hintojen muutoksesta vuoden kuluttua säilyi ennallaan. Kaikkiaan arviot inflaatiosta olivat edelleen korkeat.

Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 5,9 % edellisvuoden helmikuusta ja nousevat 4,2 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 71 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon. Selvästi harvempi eli 41 % kuluttajista odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Helmikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle, vaikka näkemykset näistä paranivat hieman. Kuluttajista vain 13 % arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 39 % piti säästämistä kannattavana. Aikomuksia lainanottoon oli helmikuussa kuitenkin tavanomaisen verran. Kuluttajista 16 % suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien arvio omasta rahatilanteestaan oli helmikuussa lähes ennallaan ja pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin myös olevan kuten normaalisti. Rahaa oli helmikuussa jäänyt säästöön runsaalla puolella eli 54 %:lla kuluttajista ja 71 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Helmikuussa ajankohtaa pidettiin edelleen hyvin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 10 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana jatkuivat helmikuussa erittäin niukkoina. Ostoaikeet kuitenkin lisääntyivät aavistuksen vuodentakaiseen verrattuna. Helmikuussa 9 % kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja 44 % vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa vuoden kuluessa suunniteltiin helmikuussa hieman vähemmän kuin normaalisti. Asunnon ostoaikeet pysyivät vaisuina, ja uusi asunto oli mielessä hyvin harvalla kuluttajalla. Aikeet myös kodin peruskorjaamiseen jäivät helmikuussa hieman alle keskimääräisen tasonsa.

Helmikuussa 13 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 11 % kuluttajista. Kuluttajista 15 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Tilaston aineisto

Kuluttajien luottamustutkimus tehdään itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksessa on pääosin valmiit vastausvaihtoehdot. Helmikuussa 2024 kyselyyn osallistui 1 235 henkilöä ja vastausaste oli 57 %. Vastauksista 80 % tuli verkkolomakkeelta.

Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät ovat: oma talous nyt, oma talous vuoden kuluttua, Suomen talous vuoden kuluttua ja omat aikomukset ostaa kestotavaroita seuraavan vuoden aikana.

EU-tulokset

Kaikkia EU-maita koskevat (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.