Työllisiä enemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 heinäkuussa 2 680 000 (virhemarginaali ±30 000), mikä oli 54 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 49 000 enemmän ja työllisiä naisia 5 000 enemmän kuin edellisvuoden heinäkuussa.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä oli heinäkuussa 77,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 77,7 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 78,4 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 1,3 prosenttiyksikköä 76,5 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä nousi viime vuoden heinäkuusta 0,4 prosenttiyksikköä 71,8 %:iin.

Työttömyys kasvoi edellisvuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2024 heinäkuussa 229 000 (virhemarginaali ±21 000), mikä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Miehiä oli työttöminä 137 000 ja naisia 92 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli heinäkuussa 7,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,9 %. Miesten työttömyysaste oli 9,0 %, mikä oli 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 6,7 %, mikä oli sama kuin vuotta aiemmin.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli heinäkuussa 11,5 %, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 17,7 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 7,3 %.

Työvoiman ulkopuolella olevia vähemmän kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2024 heinäkuussa 1 241 000, mikä oli 66 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 71 000 vähemmän ja naisia 5 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)