Työllisyys- ja aluepolitiikkaan liittyvät tuet vähentyneet puolella

Suoraa yritystukea myönnettiin 1 184 miljoonaa euroa ja maksettiin 541 miljoonaa. Maksettujen tukien osalta aineistossa on puutteita, sillä esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön kautta kanavoituvat elpymis- ja palautumistukivälineen tuet (RRF-tuet) puuttuvat kokonaan.

Myönnettyjen tukien osalta on hyvä huomioida, että jotkin tukiohjelmat myönnetään kerralla, mutta maksetaan useiden vuosien aikana. Jotkin tuet perustuvat myös ennalta määrättyihin tukiohjelmakausiin, joten myönnetyissä tuissa on luontaisesti vuosittaista vaihtelua.

Yritystuilla on aina yhteiskunnallinen tavoite ja sitä on tilastossa mitattu jaottelemalla tuet seitsemään luokkaan: asuminen-luokka, energia-luokka, liikenne ja viestintä -luokka, ympäristönsuojelu-luokka, työllisyys- ja aluepolitiikka -luokka, TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yritystoiminta -luokka sekä muut tuet -luokka. Muut tuet sisältävät mm. kulttuuriin ja poikkeusoloihin liittyviä tukia.

Sisältöä ladataan

Työllisyys- ja aluepolitiikkaan liittyvää tukea sai 13 000 yritystä. Toinen yleinen luokka oli TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yritystoiminta, johon liittyvää tukea sai 12 300 yritystä. Euromääräisesti tukea maksettiin ja myönnettiin eniten TKI-toimintaan, kansainvälistymiseen ja yritystoimintaan myöntöjen ollessa 574 miljoonaa euroa.

Tukia jaettiin paljon myös energian sekä liikenteen ja viestinnän tavoiteluokille. Ympäristönsuojeluun tarkoitettuja tukia myönnettiin 17 miljoonan euron verran. Muut-tavoiteluokan tuet ovat vähentyneet huomattavasti edellisvuodesta, sillä koronatuet ja polttoainetuki on lopetettu.

Valtaosa takauksista on asumiseen liittyviä. Takauksia myönnettiin asumiseen yhteensä 1 259 miljoonaa euroa, josta 60 % kohdistui Helsinkiin, 10 % Espooseen ja 7 % Tampereelle. Asumiseen kohdentuvien takauksien määrä kasvoi 47 % vuodesta 2022. TKI-toimintaan, kansainvälistymiseen ja yritystoimintaan takauksia myönnettiin 851 miljoonaa euroa, mikä on likimain yhtä paljon kuin edeltävänä vuonna.

Teollisuus sekä kuljetus- ja varastointi suurimmat yritystukien saajat

Euromääräisesti suoraa tukea myönnettiin eniten metalliteollisuudelle, 267 miljoonaa euroa. Metsäteollisuudelle tukea myönnettiin 98 miljoonaa euroa ja kaupan alalle 49 miljoonaa. Alkutuotantoon tukea myönnettiin 4 miljoonaa euroa.

Sisältöä ladataan

Vuoteen 2022 verrattuna myönnettyjen suorien yritystukien määrä laski 41 %. Eniten laski majoitus- ja ravitsemisalan tuet, jotka pienenivät 89 % edellisvuodesta. Tukien määrä laski myös muilla palvelualoilla, sekä alkutuotannon osalta, missä myönnettyjen tukien määrä väheni 76 %. Palvelualojen tukien lasku johtuu pääosin koronatukien loppumisesta. Sen sijaan teollisuudessa nähtiin tukien kasvua. Metsäteollisuuden tuet kasvoivat 67 % ja metalliteollisuuden 53 %.

Suoraa tukea maksettiin 107 miljoonaa euroa kuljetus- ja varastointi -toimialalle. Metalliteollisuudelle tukea maksettiin 98 miljoonaa ja metsäteollisuudelle 75 miljoonaa euroa.

Takauksia myönnettiin pääosin muut palvelualat -toimialalla (1 031 milj. euroa), eli pääosin kiinteistöalalle. Metalliteollisuus (236 milj. euroa) ja kaupan ala (138 milj. euroa) olivat toimialoja, joille myönnettiin huomattavasti takauksia.

Sisältöä ladataan

Tuensaajista 76 % mikroyrityksiä

Myönnetyistä suorista tuista noin puolet menee suuryrityksille, neljännes mikroyrityksille ja loput tasaisesti pienille- ja keskisuurille yrityksille. Euromääräisesti tämä tarkoittaa suuryritysten kohdalla 583 miljoonan euron suoraa tukea.

Vuoteen 2022 verrattuna mikroyritysten tuet vähenivät 50 %, pienten yritysten 45 %, keskisuurten 7 % ja suuryritysten tuet 38 %. Takauksista 37 % myönnettiin suuryrityksille, mikä on yhtä paljon kuin vuonna 2022.

Sisältöä ladataan

Yritystukea saaneiden osuus suurin pienillä yrityksillä

Yhteensä yritystukea sai 18 889 yritystä, joista 76 % oli mikroyrityksiä. Kuitenkin suhtautettuna kaikkiin Suomessa toimiviin yrityksiin vain 4,0 % mikroyrityksistä sai yritystukea. Pienistä yrityksistä tukea sai 18,2 %, keskisuurista 15,6 % ja suuryrityksistä 11,9 %.

Kuitenkin suhtautettuna tuensaajien liikevaihtoon ja henkilöstömäärään huomataan, että nämä osuudet ovat suurempia kuin lukumäärään perustuvat osuudet. Tämä tarkoittaa sitä, että tuensaajat ovat omassa kokoluokassaan tavallista suurempia yrityksiä.

Erityisen hyvin tämä ero näkyy suuryritysten kohdalla. Taulukosta havaitaan myös, että tukea saaneiden yritysten henkilöstömäärä on alle 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä suhteessa suurempi kuin liikevaihto. Näin ollen tukea jaetaan paljon työllistäville yrityksille. Suuryrityksissä sen sijaan liikevaihdon osuus on suurempi, eli tukea jaetaan liikevaihdoltaan suurille yrityksille.

Tukea saaneiden yritysten lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstö kaikkiin yrityksiin verrattuna yritysten suuruusluokan mukaan, 2023

Sisältöä ladataan

Yritystuet kasautuvat harvoille

Yritystukia jaetaan monille yrityksille, mutta euromääräisesti tuet keskittyvät harvoille. Puolet suorista tuista myönnetään vain 3,6 % tuensaajista. Samasta syystä myönnetyn tuen keskiarvo yritystä kohden on huomattavasti suurempi kuin mediaani. Vuonna 2023 myönnetty tuki oli keskimäärin sata tuhatta euroa, kun mediaani oli kuusi tuhatta euroa.