Siirry etusivulle - Tilastokeskus

Kulutusmenot kasvaneet vanhimpien ja laskeneet nuorimpien ikäluokkien kotitalouksissa 2012–2022

katsaus | Kotitalouksien kulutus 2022

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien vuosittaiset kulutusmenot kasvoivat vuosien 2012–2022 välillä noin 480 euroa vuoden 2022 rahaksi muutettuna ja kulutusyksikköä kohden. Vuosien 2012 ja 2016 välillä kulutusmenot kasvoivat reaalisesti 990 euroa, mutta vuosien 2016 ja 2022 välillä pienenivät noin 500 euroa vuodessa. Kulutusmenot ovat kasvaneet etenkin vanhemmilla ikäryhmillä ja laskeneet nuoremmilla.

Muutosta ja sen syytä voidaan tarkastella kulutustutkimuksen aineiston avulla väestöryhmittäin sekä kulutuksen pääryhmien mukaan. Vuosien 2012 ja 2016 luvut on muunnettu vuoden 2022 rahaksi, jotta inflaation vaikutus voidaan huomioida. Hintojen nousu on ollut voimakasta etenkin vuonna 2022.

Tietoja kannattaa tarkastella kulutusyksikköä kohden, sillä kotitalouksien keskimääräinen koko on pienentynyt ajan myötä. Kulutusmenoja käsitellään tässä katsauksessa vuoden 2022 rahaksi muunnettuna ja kulutusyksikköä kohden. Väestöryhmittäisenä tietona käytetään kotitalouden viitehenkilön ikää.

Kulutusmenot ovat kasvaneet etenkin kahdessa vanhimmassa ikäluokassa (75–84- ja yli 85-vuotiaat). Kun tarkastellaan kulutusmenojen kehitystä vuoden 2022 hinnoiksi muunnettuna kulutusyksikköä kohden, voidaan havaita, että 45–54-vuotiaita vanhempien ikäluokkien kulutusmenot ovat kasvaneet vuosien 2012–2022 tarkastelujaksolla, kun taas kolmen nuorimman ikäluokan (17–24, 24–34 ja 35–44-vuotiaat) kulutusmenot ovat pienentyneet.

Etenkin 75–84-vuotiaiden viitehenkilöjen kotitalouksien luokassa kulutusmenot olivat vielä vuonna 2012 alle 20 000 euroa kulutusyksikköä kohden, mutta ovat nousseet 27 000 euron tasolle vuonna 2022. Sen sijaan 17–24-vuotiaiden viitehenkilöjen kotitalouksissa kulutusmenot olivat vuonna 2012 vielä 20 000 euron yläpuolella, mutta kymmenen vuoden aikana ovat laskeneet 19 000 euron alle. Raja kulkee 45–54-vuotiaiden luokassa, jossa kulutusmenot ovat pysyneet koko tarkastelujakson suhteellisen samalla tasolla.

Liikenteen kulutusmenot kasvaneet vanhimmalla ikäluokalla

Pääryhmittäinen tarkastelu tarjoaa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, minkä tuotteiden ja palvelujen kulutus on kasvanut ja pienentynyt eri ikäryhmillä. Asumiskulutus nousi kaikissa yli 55-vuotiaiden viitehenkilöjen kotitalouksissa kymmenessä vuodessa.

Asumiskulutukseen sisältyy ns. laskennallinen asuntotulo. Se tarkoittaa, että omistusasunnossa asuvalle kotitaloudelle määritellään rahallinen hyöty, jonka se saa verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen. Asuntotulo lisätään sekä omistusasujan kulutusmenoihin että tuloihin. Sen sijaan asuntolainan lyhennyksiä ei lueta kulutusmenoihin.

Vanhimmilla ikäluokilla on vähemmän asuntovelkaa, ja vaikka lainanlyhennyksiä ei lasketa kulutusmenoihin, ne kuitenkin vaikuttavat siihen, minkälainen summa kotitaloudella on käytettävissä kulutukseen.

Asumiskulutus ja asuntotulo eivät kuitenkaan selitä kaikkea ikäjakauman yläpään kotitalouksien kulutusmenojen kasvua, sillä kulutusmenot ovat kasvaneet useimmissa pääryhmissä. Kalusteiden, kotitalouskoneiden ja tavanomaisen kodinhoidon kulutusmenot nousivat kymmenessä vuodessa etenkin kahdessa iäkkäimmässä luokassa, kun taas kahdessa nuorimmassa luokassa niihin käytetyt kulutusmenot laskivat.

Terveyskulut olivat suurimmat kahdessa vanhimmassa ikäluokassa. Ne nousivat 75–84-vuotiaiden ikäluokassa, mutta vastaavasti laskivat yli 85-vuotiaiden luokassa.

Suurin yksittäinen erä asumisen ohella iäkkäimmillä kotitalouksilla oli liikenne. 75–84-vuotiaiden keskimääräinen liikennekulutus on kasvanut yli 1 000 eurolla kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Kaikissa muissa ikäryhmissä liikenteen kulutusmenot ovat laskeneet selkeästi.

Vanhimmilla ikäluokilla kasvua selittää etupäässä ajoneuvojen hankinnan sekä yksityisajoneuvojen käytöstä aiheutuvien kulutusmenojen suuri suhteellinen nousu. Matkustajien kuljetuspalvelujen kulutus on pienentynyt lähes kaikissa ikäluokissa, mikä johtunee vuoden 2022 alussa vielä voimassa olleista koronarajoituksista.

Kahdella vanhimmalla ikäluokalla kulutus on kasvanut useissa sellaisissa kulutusluokissa, joissa kulutus on laskenut tai pysynyt ennallaan nuoremmilla ikäluokilla. Tällaisia ovat esimerkiksi kulttuurin ja vapaa-ajan sekä ravintola- ja majoituspalvelujen kulutus.

75–84-vuotiaat kuluttivat kulutusyksikköä kohden kulttuuriin ja vapaa-aikaan keskimäärin 1 780 euroa vuonna 2022, mikä on yli 600 euroa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Yli 85-vuotiailla kasvua oli noin 360 euroa.

Nuorimman ikäluokan kulutusmenot pienentyneet lähes kaikissa pääryhmissä

Kahdella nuorimmalla ikäluokalla kuluttaminen välttämättömyyksiin, kuten elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin, asumiseen ja energiaan on pysynyt suunnilleen ennallaan.

Elintarvikemenot ovat pysyneet 17–24-vuotiailla ennallaan 2 500 euron tasolla, kun taas 25–34-vuotiailla ne ovat nousseet 3 270 eurosta 3 500 euroon. Asumiskulutus on noussut 17–24-vuotiailla hieman vuoden 2012 tasosta, mutta laskenut vuoden 2016 tasosta ja 25–34-vuotiailla pysynyt ennallaan.

Varsinaista kasvua 17–24-vuotiaiden sekä 25–34-vuotiaiden ikäryhmissä on tapahtunut vakuutus- ja rahoituspalvelujen sekä vaatteiden ja jalkineiden kulutusmenoissa. Niissä molemmissa on merkittävää kasvua kaikissa ikäluokissa, mutta molemmat selittyvät osin tiedonkeruutavan muutoksella. 17–24-vuotiaiden ikäluokassa vaatteisiin ja jalkineisiin kulutettiin noin 1 320 euroa vuonna 2022 ja 25–34-vuotiaiden ikäluokassa noin 1 500 euroa.

Kahdella nuorimmalla ikäluokalla ainakin alkoholin ja tupakan, kalusteiden, kotitalouskoneiden ja tavanomaisen kodinhoidon, liikenteen, informaation ja viestinnän, kulttuurin ja vapaa-ajan, ravintola- ja majoituspalvelujen ja henkilökohtaisen hygienian, sosiaaliturvan ja muiden tavaroiden ja palvelujen kulutusmenot ovat laskeneet selvästi.

Liikennekulujen pienentyminen korostuu selvästi nuorimmilla. 17–24-vuotiaiden ikäluokassa liikennekulut laskivat noin 3 990 eurosta 2 220 euroon vuosien 2012 ja 2022 välillä. 25–34-vuotiailla kulut laskivat 5 430 eurosta 3 610 euroon. Ajoneuvojen hankinta on vähentynyt etenkin nuorimmassa ikäluokassa.

Suhteellisesti suurin muutos liikennekulujen sisällä on nähtävissä matkustajien kuljetuspalveluissa, joissa kulutusmenot jopa puolittuivat vuoden 2012 tasosta kahdessa nuorimmassa ikäluokassa. Matkustajien kuljetuspalvelujen kulutusmenot laskivat vuoteen 2022 tullessa kaikissa ikäluokissa, mutta eniten kahdessa nuorimmassa.

Informaation ja viestinnän kulutusmenoissa on tapahtunut kasvua kaikissa muissa ikäluokassa paitsi nuorimmassa.

Ravintola- ja majoituspalvelujen kulutusmenot ovat laskeneet huomattavasti kahdella nuorimmalla ikäluokalla vuosien 2012 ja 2022 välillä. 17–24-vuotiailla ravintola- ja majoituspalveluihin kului vuonna 2012 noin 1 740 euroa vuodessa. Vuonna 2022 niihin kului noin 900 euroa vuodessa.

Taso on laskenut, mutta on silti korkeampi kuin kolmella vanhimmalla ikäluokalla, joissa on tapahtunut merkittävää suhteellista kasvua. Nuorimman ikäluokan muutos on tullut etupäässä puolittuneista ravintolapalvelujen kulutusmenoista. Majoituspalveluissa lasku on maltillista lähes kaikissa ikäluokissa.

Kehitys eri ikäluokkien kulutusmenoissa näyttää olevan pääosin linjassa käytettävissä olevien tulojen kehityksen kanssa. Samalla myös varallisuuden taso on jäänyt nuoremmissa ikäluokissa vanhemmista jälkeen. Nettovarallisuuden on todettu olevan suurinta ikäjakauman yläpäässä. Esimerkiksi 75–84-vuotiaiden viitehenkilöjen ikäluokassa on suurituloisempia ja varakkaampia kotitalouksia kuin vielä vuonna 2012. Suuret ikäluokat alkavat vähitellen saavuttaa tämän ikäluokan.

Elintarvikkeiden kulutusmenot nousivat kymmenen vuoden takaiselle tasolle vuonna 2022

Kulutuksen muutosta voidaan tarkastella pääryhmittäin myös koko kotitalousväestön tasolla. Kulutuksen pääryhmistä edelliseen tutkimusvuoteen 2016 verrattuna kasvoivat elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat, vaatteet ja jalkineet, informaatio ja viestintä sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut.

Vuonna 2012 kotitaloudet kuluttivat elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin keskimäärin noin 3 890 euroa vuodessa. Vuonna 2016 kulutuserä laski 3 780 euroon, mutta vuonna 2022 nousi jälleen pitkälti samalle tasolle 3 950 euroon. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista on laskenut tasaisesti pitkällä aikavälillä, mutta hintojen voimakas nousu katkaisi tämän trendin.

Elintarvikkeiden kulutuksessa huomionarvoista on, että etenkin valmisruokien kulutusmenot nousivat merkittävästi vuonna 2022. Samalla sekä lihan että kalan kulutusmenot vähenivät hieman.

Vaatteiden kulutusmenot puolestaan kasvoivat vuodesta 2012 vuoteen 2022 noin 450 eurolla. Tätä selittää kuitenkin pääasiassa muutos tiedonkeruutavassa. Vuoden 2022 tieto kuvaa aiempaa paremmin todellista tasoa.

Niin ikään vakuutus- ja rahoituspalveluissa kulutusmenojen kasvu on ollut suoraviivaista. Menot kasvoivat kunkin tutkimusvuoden välillä noin 200 euroa. Tämäkin selittyy osin sillä, että tietoja on kerätty aiempaa laajemmin rahoituspalvelujen osalta luokitusuudistuksen myötä.

Informaatioon ja viestintään käytetyt kulutusmenot kasvoivat noin 900 eurosta vuodessa 1 130 euroon vuosien 2012 ja 2022 välillä. Kulutusmenot pysyivät kutakuinkin ennallaan vuosien 2012 ja 2016 välillä mutta kasvoivat vuodesta 2016 vuoteen 2022.

Kulttuuriin ja vapaa-aikaan kulutettiin vuonna 2022 vähemmän kuin ennen koronaa

Kulutuksen pääryhmien alkoholijuomat ja tupakka, liikenne, kulttuuri ja vapaa-aika sekä ravintola- ja majoituspalvelut kulutusmenot laskivat vuoden 2016 jälkeen.

Vuoden 2022 rahaksi muunnettuna alkoholijuomien ja tupakan kulutus laski tasaisesti 760 eurosta 550 euroon vuodesta 2012 vuoteen 2022. Tätä kehitystä selittää pääasiassa tupakan kulutuksen vähentyminen.

Alkoholijuomien kulutusmenot laskivat tasaisesti kymmenen vuoden tarkastelujaksolla, mutta tupakan kulutusmenot laskivat merkittävästi vasta vuoden 2016 jälkeen. Kotitaloudet kuluttivat vielä vuosina 2012 ja 2016 keskimäärin 310 euroa vuodessa tupakkaan. Vuoteen 2022 tullessa kulutuserä puolittui 150 euroon.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että sekä tupakan että alkoholin kulutustiedoissa on aliraportointia. Survey-tutkimuksella on vaikea mitata todellista kulutusta, koska ihmisillä on tapana aliarvioida päihteiden käyttöään. Kansantalouden tilinpidon mukaan kulutuksen kehitys on kuitenkin samansuuntaista. Myös alkoholin kulutusmenot laskivat noin 210 eurolla vuodesta 2012 vuoteen 2022.

Asumiseen ja energiaan käytetyt kulutusmenot nousivat noin 1 085 euroa vuosien 2012 ja 2016 välillä. Niiden taso nousi 8 460 eurosta 9 660 euroon vuosien 2012 ja 2016 välillä, mutta vuoteen 2022 tullessa menot pienenivät noin 9 540 euroon.

Liikenteen kulutusmenot ovat laskeneet noin 1 000 euroa vuosien 2012 ja 2022 välillä.

Kulttuuriin ja vapaa-aikaan kuluneet menot pysyivät tasaisesti 2 100 euron tuntumassa vuosien 2012 ja 2016 välillä, mutta laskivat 1 780 euroon vuoteen 2022 tullessa.

Ravintola- ja majoituspalvelujen kulutus on vähentynyt noin sadalla eurolla vuosista 2012 ja 2016. Kotitaloudet kuluttivat niihin vuonna 2022 keskimäärin 1 090 euroa kulutusyksikköä kohden. Vuoden 2022 alkupuolella koronapandemian rajoitukset vaikuttivat vielä, mikä voi näkyä sekä ravintola- ja majoituspalvelujen että kulttuurin ja vapaa-ajan kulutuksen tasossa.

Kun ravintola- ja majoituspalvelujen kulutusmenoja tarkastelee tarkemmalla tasolla, nähdään, että sekä ravitsemuspalveluihin että majoituspalveluihin käytetyt kulutusmenot ovat laskeneet. Täyden palvelun ravintoloihin ja kahviloihin käytetyt kulutusmenot ovat pysyneet edeltävän tutkimusvuoden tasolla ja jopa nousseet, mutta itsepalveluravintoloihin käytetyt kulutusmenot ovat pienentyneet noin 60 eurolla.

Ravitsemuspalveluissa etenkin ruokaloihin ja kahvioihin käytetyt kulutusmenot ovat laskeneet. Yliopistojen, koulujen ja päiväkotien ruokaloiden ja kahvioiden kulutusmenot olivat vuosina 2012 ja 2016 keskimäärin noin 130 euroa vuodessa. Vuonna 2022 ne pienenivät noin 50 euroon kulutusyksikköä kohden. Tätä voi selittää koronapandemian aiheuttama etätöiden yleistyminen. Ruokaloiden ruoan vähäisempi kulutus voi osittain selittää myös elintarvikkeiden kulutuksen nousua. Lounaat on nautittu kotona, mitä voisi tukea myös valmisruokien kulutuksen kasvu.

Majoituspalveluiden kulutus laski niin ikään noin 40 euroa kulutusyksikköä kohden vuodesta 2016.

Terveyskulut pysyneet ennallaan

Osassa pääryhmistä ei tapahtunut merkittävää kehitystä suuntaan tai toiseen verrattaessa vuosia 2012, 2016 ja 2022. Kalusteisiin, kotitalouskoneisiin ja tavanomaiseen kodinhoitoon käytetyt kulutusmenot pysyivät pitkälti samalla tasolla vuosien 2012 ja 2022 välillä, pienentyen välillä vuonna 2016 hieman.

Terveyskulut ovat pysyneet vuosien 2012 ja 2022 välillä noin 1 000 euron tuntumassa vuodessa.

Henkilökohtaisen hygienian, sosiaaliturvan ja muiden tavaroiden ja palvelujen ryhmä sisältää monenlaisia kulutuseriä. Se on pysynyt keskimäärin noin 1 300 euron tasolla kymmenen vuoden tarkastelujakson ajan.

Taulukot

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Kotitalouksien kulutusmenot vuosina 2012–2022, euroa/kulutusyksikkö, vuoden 2022 hinnoin

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Julkaisua taustoittavat tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Kulutusmenot
  • Kotitaloustyyppi
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Viitehenkilön sosioekonominen asema
  • Kulutusmenot
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Kulutusmenot
  • Suuraluejako
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Kulutusmenot
  • Taajama-aste
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Kulutusmenot
  • Viitehenkilön ikä
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Kulutusmenot
  • Kotitalouden koko ja rakenne
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Kulutusmenot
  • Tuloviidennes
Viiteajankohtien sykli:
epäsäännöllinen
Päivitystiheys:
epäsäännöllinen
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kotitalouksien kulutus [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2022. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 3.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Tuomas Parikka
yliaktuaari
029 551 3276

Muut asiantuntijat

Jenni Väisänen
yliaktuaari
029 551 3812

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.