Valtion nettoluotonotto kasvoi 0,2 miljardia vuoden takaisesta neljänneksestä

Valtionhallinnon käypähintaiset kokonaistulot kasvoivat 0,4 miljardia euroa (1,9 %) ja kokonaismenot kasvoivat 0,7 miljardia euroa (2,8 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Koska menot kasvoivat enemmän kuin tulot, valtion käypähintainen nettoluotonotto kasvoi 0,2 miljardia euroa.

Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat tuotos perushintaan, tuloverot sekä tuoteverot. Menoista eniten kasvoivat tulonsiirrot paikallishallinnolle, kiinteän pääoman bruttomuodostus sekä kulutusmenot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettu valtion nettoluotonotto oli 2,0 miljardia euroa vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

Paikallishallinnon nettoluotonanto kasvoi vuoden takaisesta neljänneksestä

Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 0,6 miljardilla eurolla (3,9%) ja kokonaismenot 0,4 miljardilla eurolla (2,4%) vuoden takaisesta neljänneksestä. Kokonaistuloista rahamääräisesti eniten nousivat saadut verot sekä saadut tulonsiirrot. Menoista rahamääräisesti eniten nousivat palkat ja palkkiot sekä investoinnit (kiinteän pääoman bruttomuodostus). Paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) vuoden toisella neljänneksellä oli 294 miljoonaa euroa.

Paikallishallintosektori on vuoden 2023 alusta jakautunut uusiin alasektoreihin: paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto (S13131) ja hyvinvointialuehallinto (S13132).

Paikallishallinnon saamiin tuotantoverojen ja muiden juoksevien verojen vertailukelpoisuuteen on tilastoa käytettäessä hyvä kiinnittää huomiota. Vuodesta 2010 eteenpäin tehty menetelmäuudistus aiheuttaa aikasarjakatkoksen vuosien 2009 ja 2010 välille. Lisäksi paikallishallinnon tuotoksen ja välituotekäytön tasoja on tarkastettu vuodesta 2015 eteenpäin.

Vuosineljänneksittäisiä tietoja on tarkastettu muun paikallishallinnon osalta kuntien ja kuntayhtymien Valtiokonttorille vuodesta 2021 alkaen raportoimien neljännesvuosiaineistojen perusteella. 

Sosiaaliturvarahastosektori alijäämäinen

Työeläkelaitosten kokonaistulot laskivat 0,1 miljardia euroa (-0,7 %) ja kokonaismenot kasvoivat 0,6 miljardia euroa (7,2 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat omaisuustulot. Menoista rahamääräisesti kasvoivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet, joiden nopean kasvun taustalla on eläkemaksuihin kohdistuneet suuret indeksikorotukset. Työeläkelaitosten rahoitusasema heikkeni vuodentakaisesta 0,7 miljardia euroa, ollen vuoden 2024 toisella neljänneksellä 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen.

Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot pienenivät 0,64 miljardia euroa (-11,8 %) ja kokonaismenot nousivat 0,36 miljardia euroa (7,2 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tulojen merkittävä lasku johtuu vuodenvaihteessa alennetuista sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksuprosenteista. Menojen kasvu selittyy pitkälti rahamääräisten sosiaaliavustusten kasvulla. Muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,5 miljardia euroa.

Aikasarjoihin on tehty tasotarkastuksia

Kansantalouden tilinpidon aikasarjoihin syyskuussa 2024 tehdyillä tarkastuksilla on vaikutusta sekä aikasarjojen vuositasoihin että neljännesten väliseen jakaumaan. Aikasarjoihin vuositasolla tehtyjä korjauksia on kuvattu tarkemmin kansantalouden vuositilinpidon syyskuun julkistuksessa.