Suurin osa ulkomailla syntyneistä adoptoiduista alle 18-vuotiaita, mutta Suomessa syntyneistä täysi-ikäisiä

Suomessa syntyneiden lasten adoptioita oli 163 ja ulkomailla syntyneiden 89. Suomessa syntyneiden lasten adoptioiden määrä laski edellisvuoteen verrattuna 6 % ja ulkomailla syntyneiden adoptioiden määrä 7 %. Vuodesta 2010 Suomessa syntyneiden adoptioiden määrä on laskenut 44 % ja ulkomailla syntyneiden 54 %.

Ulkomailla syntyneistä adoptoiduista 87 % oli alle 18-vuotiaita. Suomessa syntyneiden adoptioista 63 % oli puolestaan täysi-ikäisten adoptioita. Kaikkiaan täysi-ikäisinä adoptoiduista valtaosa (89 %) oli Suomessa syntyneitä.

Ulkomailla syntyneiden adoptiolapsien yleisimmät syntymämaat olivat Thaimaa (30) ja Etelä-Afrikka (17). Thaimaa on ollut yleisimpiä adoptiomaita myös edellisvuosina.

Yhden vanhemman adoptiot yleisimpiä

Adoptioista yhden vanhemman adoptioita oli 166 ja kahden vanhemman adoptioita 86. Ulkomailla syntyneiden lasten adoptioista 58 % oli kahden vanhemman adoptioita. Suomessa syntyneiden adoptioista kahden vanhemman adoptioita oli vain 21 %.

Yhden vanhemman adoptioissa suurimmalla osalla adoptoitavista oli olemassa toinen juridinen, yleensä biologinen vanhempi. Vain 40:llä adoptoiduista adoptiovanhempi oli adoption jälkeen lapsen ainoa juridinen vanhempi.

Perheen sisäisten adoptioiden pienentynyt määrä laskenut adoptioiden kokonaismäärää viime vuosina

Adoptioista puolet (126) oli perheen ulkopuolisia adoptioita ja puolet (126) perheen sisäisiä adoptioita. Perheen sisäisellä adoptiolla tarkoitetaan prosessia, jossa aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli adoptoi puolisonsa biologisen lapsen.

Perheen sisäisten adoptioiden määrä on laskenut aiemmista vuosista erityisesti samaa sukupuolta olevien avioparien ja rekisteröityjen parien perheissä. Äitiyslaki, jonka mukaan hedelmöityshoitojen kautta syntyvälle lapselle voidaan vahvistaa kaksi äitiä jo ennen lapsen syntymää eikä adoptiota tarvita, tuli voimaan 1.4.2019.