Vaihtotase ja pääomatase

Vuoden 2024 toisella neljänneksellä vaihtotase oli 2,0 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,9 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 2,2 miljardia euroa alijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Pääomatase oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

Sisältöä ladataan

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase pysyi samalla tasolla vuodentakaisesta ja oli 2,3 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Palvelutase oli 1,4 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukainen tavaraviennin ja -tuonnin arvot laskivat molemmat 3 % vuodentakaisesta. Tavaraviennin arvo oli 20,6 ja tuonnin 18,3 miljardia euroa. Palveluviennin arvo kasvoi 13 % vuodentakaisesta ja oli 9,0 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo pysyi samalla tasolla vuodentakaisesta 10,4 miljardissa eurossa.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo ja tulojen uudelleenjako

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 2,2 miljardia euroa vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 7,8 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 10,0 miljardia euroa.

Suurin osa ensitulosta oli sijoitustuloja. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä sijoitustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 2,3 miljardia euroa. Ulkomailta Suomeen sijoitustuloja maksettiin 7,5 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 9,8 miljardia euroa.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2024 toisella neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 941,5 miljardia euroa samalla kun bruttovelkoja ulkomaille oli 894,7 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus oli 46,8 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikkeni edellisestä neljänneksestä 5,8 miljardilla eurolla.

Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli portfoliosijoituksina vuoden 2024 toisella neljänneksellä (478,4 miljardia euroa). Portfoliosijoitusten osuus oli vastaavasti suurin myös ulkomaisissa veloissa (482,0 miljardia euroa).

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa (55,9 miljardia euroa). Vastaavasti suurimmat nettovelat olivat muissa sijoituksissa (12,7 miljardia euroa).

Sisältöä ladataan

Rahoitustase

Pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 0,9 miljardia euroa toisella neljänneksellä. Rahoitustaseen sijoituslajeista pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten portfoliosijoituksina (2,4 miljardia euroa). Pääomaa virtasi Suomesta ulkomaille nettomääräisesti eniten muina sijoituksina (1,0 miljardia euroa).

Ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain

Tarkasteltaessa ulkomaista nettovarallisuusasemaa sektoreittain, yli 50 miljardin euron nettosaamisia oli työeläkelaitoksilla (206,0 mrd. euroa), yhteissijoitusyrityksillä pl. rahamarkkinarahastot (85,0 mrd. euroa) ja keskuspankilla (70,5 mrd. euroa). Vastaavasti yli 50 miljardin ulkomaisia nettovelkoja oli muilla rahalaitoksilla (171,6 mrd. euroa), valtionhallinnolla (92,4 mrd. euroa) ja yrityksillä (82,3 mrd. euroa).