Syntyvyys laski tilastohistorian matalimmalle tasolle vuonna 2023
Muutos
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26, joka on vuodesta 1776 alkavan tilastoinnin matalin syntyvyyden taso. Syntyneiden määrä laski 43 383 lapseen vuonna 2023. Kokonaishedelmällisyysluku oli pienin Kymenlaaksossa (1,01), Pohjois-Karjalassa (1,14) ja Etelä-Karjalassa (1,16). Suurin syntyvyys vuonna 2023 oli Keski-Pohjanmaalla (1,7), Ahvenanmaalla (1,58) ja Pohjanmaalla (1,57).
Keskeisiä poimintoja
- Kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26 vuonna 2023.
- Vuosien 2020–2023 kokonaishedelmällisyysluku oli suurin Luodossa (3,61), Pyhännällä (3,37), Kinnulassa (3,19) ja Merijärvellä (3,04).
- Yli 20 000 asukkaan kunnista pienin kokonaishedelmällisyysluku oli Tampereella (1,07), Joensuussa (1,07), Turussa (1,08) ja Savonlinnassa (1,12) vuosina 2020–2023.
- Vuonna 2023 syntyneistä lapsista 16,2 % syntyi vieraskielisille äideille.
- Vuonna 2023 ensimmäistä kertaa biologiseksi äidiksi tulleiden keski-ikä nousi 30,3 vuoteen ja ensimmäistä kertaa biologiseksi isäksi tulleiden keski-ikä 32,2 vuoteen.
Kokonaishedelmällisyysluku pysynyt muutamissa kunnissa yli kolmen lapsen 2020-luvulle saakka
Tiedotteen yhteydessä julkaistaan uusi StatFin-tietokantataulukko naisten kokonaishedelmällisyysluvusta kunnittain. Taulukossa kokonaishedelmällisyysluku on laskettu neljän vuoden jaksoille, jolloin kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi, jos syntyvyys pysyisi kyseisen jakson tasolla naisen koko hedelmällisyysiän ajan.
Kuviossa on tarkasteltu kuntia, joiden keskimääräinen syntyvyys oli suurin vuosien 2000–2023 kokonaishedelmällisyysluvuista laskettuna. Koko Suomen syntyvyyden kehityksen mukaisesti useimmissa korkean syntyvyyden kunnissa kokonaishedelmällisyysluku on laskenut vuoden 2010 tietämiltä.
Tarkastelluista kunnista kokonaishedelmällisyysluku oli suurin Luodossa (3,61 lasta), Pyhännällä (3,37) ja Merijärvellä (3,04) vuosina 2020–2023. Limingassa, Lumijoella, Perhossa, Sievissä ja Tyrnävällä syntyvyys on viimeisimmissä jaksoissa laskenut alle kolmen lapsen.
Syntyvyys vähäisempää monissa suurissa kaupungeissa
Alla olevassa kuviossa on kunnat, joiden keskimääräinen syntyvyys vuosina 2000–2023 oli matalin (alle 20 000 asukkaan kunnat rajattu pois). Kyseisistä kunnista kokonaishedelmällisyysluku oli vuosina 2020–2023 matalin Tampereella (1,07 lasta), Joensuussa (1,07), Turussa (1,08) ja Savonlinnassa (1,12).
Syntyvyys on laskenut vuoden 2010 tasosta kaikissa tarkastelluissa kunnissa. Suurin lasku vuosien 2007–2010 kokonaishedelmällisyysluvusta vuosien 2020–2023 lukuun oli Savonlinnassa (-0,59), Jyväskylässä (-0,58) ja Joensuussa (-0,57).
Vuonna 2023 syntyneistä 16 % syntyi vieraskielisille äideille
Vuonna 2023 kotimaankielisille naisille syntyi 36 346 lasta ja vieraskielisille naisille 7 037 lasta. Vieraskielisille naisille syntyneiden lasten osuus kaikista samana vuonna syntyneistä on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Vuonna 2000 syntyneistä noin 4 % syntyi vieraskielisille äideille, ja vuonna 2023 syntyneistä noin 16 % syntyi vieraskielisille äideille.
Vuosina 2020–2023 synnyttäneiden suurimmat vieraskieliset kieliryhmät olivat venäjä (3 804 syntynyttä), arabia (2 479), somali (2 259) ja viro (1 852). Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät olivat albania, englanti, kurdi, farsi ja kiina (1 100–1 300 syntynyttä).
Äidiksi ja isäksi tulleiden keski-ikä noussut tasaisesti
Vuonna 2023 kaikkien biologiseksi äidiksi tulleiden keski-ikä nousi 31,8 vuoteen ja ensimmäistä kertaa biologiseksi äidiksi tulleiden keski-ikä 30,3 vuoteen. Vastaavasti kaikkien biologiseksi isäksi tulleiden keski-ikä nousi 34,1 vuoteen ja ensimmäistä kertaa biologiseksi isäksi tulleiden keski-ikä 32,2 vuoteen. Vanhemmaksi tulleiden keski-ikä on noussut loivasti vuodesta 1990 lähtien.
Naisten ja miesten pariteeteissa ei suuria eroja vuosina 1990–2023
Pariteetti kertoo syntyneen järjestysluvun eli sen, monesko lapsi syntynyt on äidille tai isälle. Vuosina 1990–2023 syntyneillä äitien ja isien pariteetit ovat olleet melko samanlaiset, joskin isillä korostuu hieman ensimmäisen pariteetin (esikoinen) ja suurten pariteettien osuudet.
Vuosina 1990–2023 syntyneistä 40,9 % ovat olleet esikoisia synnyttäneille ja 41,1 % syntyneistä esikoisia isille. Vastaavasti vuosina 1990–2023 syntyneistä 9,9 % oli neljänsiä tai sitä myöhempiä lapsia synnyttäneille ja 10,4 % isille.
Tiedotteen yhteydessä julkaistaan kolme uutta StatFin-tietokantataulukkoa kunnittaisista kokonaishedelmällisyysluvuista, biologiseksi vanhemmaksi tulleiden keski-iästä ja syntyneistä isän lapsiluvun (järjestysluvun) mukaan. Tiedot ovat saatavilla vuodesta 1990 lähtien.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Sukupuoli
- Tapahtumakuukausi
- Sukupuoli
- Äidin ikä
- Äidin kieli
- Alue
- Äidin ikä
- Sukupuoli
- Sukupuoli
- Äidin ikä
- Lapsen järjestysluku
- Maakunta
- Äidin ikä
- Alue
- Isän lapsiluku
- Isän ikä
- Sukupuoli
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon