Siirry etusivulle - Tilastokeskus

Yli puolet suomalaisista käytti vaalikonetta ennen 2023 eduskuntavaaleja

Katsaus liittyy aiheisiin:Digitalisaatio
katsaus | Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 12.12.2023

Tilastokeskuksen mukaan vaalikonetta käyttäneiden osuus nousi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 57 %:iin vuoden 2019 vaalien 49 %:sta. Suosituimpia vaalikoneet ovat nuorten äänioikeutettujen parissa. Yksi kolmesta vaalikonetta käyttäneestä 18–24-vuotiaasta koki käytön vaikuttaneen paljon ehdokkaan valintaan.

Vaalikoneiden käyttö yleistyi edellisistä vaaleista

Tilastokeskuksen mukaan vaalikoneet ovat suosittuja Suomessa. 57 % 18–89-vuotiaista käytti vaalikonetta ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja. 25 % käytti yhtä ja 32 % useampaa konetta. Vaalikoneiden käyttö yleistyi vuoden 2019 eduskuntavaaleista, jolloin niitä käytti 49 % suomalaisista. Vaalikoneiden käyttö yleistyi kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten 45–54- ja 55–64-vuotiailla (11 prosenttiyksikköä).

Pystypylväskuvio vaalikonetta ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja käyttäneiden osuudesta ikäryhmittäin. 57 % 18–89-vuotiaasta väestöstä käytti vaalikonetta ennen 2023 vaaleja. Nuorten ikäryhmät käyttivät vaalikoneita yleisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. 74 % 18–24-vuotiasta ja 76 % 25–34-vuotiaista käytti vaalikonetta. 75–89-vuotiaista vain 17 % käytti vaalikonetta ennen 2023 eduskuntavaaleja.

Miehet ja naiset käyttivät vaalikonetta ennen vuoden 2023 vaaleja lähes yhtä yleisesti, mutta eräissä ikäryhmissä miesten ja naisten välillä oli suuria eroja. 18–24- ja 55–64-vuotiaat naiset käyttivät vaalikonetta selvästi yleisemmin kuin samanikäiset miehet (ero 12 prosenttiyksikköä).

Vaalikoneet suosittuja nuorten äänioikeutettujen parissa

Suosituimpia vaalikoneet ovat nuorten äänioikeutettujen parissa. Kolme neljästä 18–24- ja 25–34-vuotiaasta käytti vaalikonetta vuonna 2023. Ero vanhimpiin ikäryhmiin on suuri: 38 % 65–74-vuotiaista ja vain 17 % 75–89-vuotiaista käytti vaalikonetta, mihin vaikutti se, etteivät kaikki näissä ikäryhmissä käytä nettiä.

Vaalikoneet tekevät vaaleista kiinnostavampia

Vaalikoneet lisäävät vaalien kiinnostavuutta. Lähes puolet (49 %) vaalikonetta ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja käyttäneistä koki käytön lisänneen jonkin verran heidän kiinnostustaan vaaleihin. 11 %:lla kiinnostus kasvoi paljon.

Eniten kiinnostus kasvoi nuorilla äänioikeutetuilla. 22 %:lla 18–24-vuotiaista kiinnostus vaaleihin kasvoi paljon, ja 55 %:lla jonkin verran. Vanhemmissa ikäryhmissä vaikutus oli selvästi pienempi.

Vaakapylväskuvio vaalikoneen koetusta vaikutuksesta vaalien kiinnostavuuteen ikäryhmittäin. 11 % 18–89-vuotiaista vaalikonetta ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja käyttäneistä koki vaalikoneen lisänneen paljon vaalien kiinnostavuutta. 49 % koki vaalikoneen lisänneen jonkin verran vaalien kiinnostavuutta ja 40 % koki, ettei vaalikone lisännyt vaalien kiinnostavuutta lainkaan. Eniten vaalikone lisäsi vaalien kiinnostavuutta 18–24-vuotiaden ryhmässä. Heistä 22 % koki vaalikoneen lisänneen paljon vaalien kiinnostavuutta.

Vaalikoneet vaikuttavat enemmän ehdokkaan kuin puolueen valintaan

Vaalikoneiden koetaan myös vaikuttavan etenkin ehdokkaan valintaan. Vuonna 2023 17 % vaalikonetta käyttäneistä koki käytön vaikuttaneen ehdokkaan valintaan paljon. 40 %:n mielestä vaalikone vaikutti jonkin verran. Vastaavasti puolueen valintaan vaalikone vaikutti paljon 8 %:lla ja jonkin verran 38 %:lla vaalikonetta käyttäneistä.

Vaakapylväskuvio vaalikoneen käytön koetusta vaikutuksesta puolueen valintaan ikäryhmittäin. 8 % 18–89-vuotiaista vaalikonetta ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja käyttäneistä koki vaalikoneen käytön vaikuttaneen paljon puolueen valintaan. 38 % koki vaalikoneen vaikuttaneen jonkin verran puolueen valintaan ja 54 % koki, ettei vaalikoneen käyttö vaikuttanut puolueen valintaan lainkaan. Eniten vaalikone vaikutti puolueen valintaan 18–24-vuotiaden ryhmässä. Heistä 18 % koki vaalikoneen vaikuttaneen paljon.

Eniten vaalikoneet vaikuttavat nuoriin äänioikeutettuihin. Peräti 33 % vaalikonetta käyttäneistä 18–24-vuotiaista koki vaalikoneen vaikuttaneen paljon ehdokkaan valintaan.

Vaalikoneet eivät kuitenkaan vaikuta läheskään kaikkiin käyttäjiin. Peräti 54 % vaalikonetta käyttäneistä koki, ettei käyttö vaikuttanut lainkaan puolueen valintaan, ja 43 %:lla käyttö ei vaikuttanut lainkaan ehdokkaan valintaan. Mitä vanhemmista äänioikeutetuista on kyse, sitä vähäisempää vaikutus on.

Vaakapylväskuvio vaalikoneen käytön koetusta vaikutuksesta ehdokkaan valintaan ikäryhmittäin. 17 % 18–89-vuotiaista vaalikonetta ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja käyttäneistä koki vaalikoneen käytön vaikuttaneen paljon ehdokkaan valintaan. 40 % koki vaalikoneen vaikuttaneen jonkin verran ehdokkaan valintaan ja 43 % koki, ettei vaalikoneen käyttö vaikuttanut ehdokkaan valintaan lainkaan. Eniten vaalikone vaikutti ehdokkaan valintaan 18–24-vuotiaden ryhmässä. Heistä 33 % koki vaalikoneen vaikuttaneen paljon.

Vaalikoneiden vaikutus on vähäisempää, kun tarkastellaan kaikkia äänioikeutettuja eikä vain vaalikonetta käyttäneitä. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vain joka kymmenennen äänioikeutetun ehdokasvalintaan vaalikone oli vaikuttanut paljon. Yhdeksän kymmenestä ei joko ollut käyttänyt vaalikonetta tai oli käyttänyt, mutta se oli vaikuttanut heihin vain jonkin verran tai ei lainkaan.

Vaalikoneet ja äänestäminen

37 % vaalikonetta käyttäneistä äänesti vuoden 2023 vaaleissa jonkin vaalikoneen ehdotuksen mukaan parhaiten heidän näkemyksiään vastaavan puolueen ehdokasta. Toisin sanoen he äänestivät puoluetta, jonka jokin vaalikone katsoi parhaiten vastaavan heidän näkemyksiään vaalikoneen esittämien kysymysten perusteella. Osuus on suuri siinä suhteessa, että vain 8 % vaalikonetta käyttäneistä koki käytön vaikuttaneen paljon puolueen valintaan.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Julkaisua taustoittavat tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Koulutusaste
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Ikä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Pääasiallinen toiminta
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Asuinpaikan tyyppi
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 12.12.2023. ISSN=2341-8699. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 18.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Rauli Kohvakka
erikoistutkija
029 551 3448

Muut asiantuntijat

Perttu Melkas
yliaktuaari
029 551 2511

Vastaava osastopäällikkö

Hannele Orjala
osastopäällikkö
029 551 3582

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.