Naiset enemmistönä koulutuksen aloittaneissa ja tutkinnon suorittaneissa kaikilla perusasteen jälkeisillä koulutusasteilla

Perusasteen jälkeisen tutkintoon johtavan koulutuksen aloittaneista oli naisia 55 % ja tutkinnon suorittaneista 58 % vuonna 2024. Niin aloittaneissa kuin tutkinnon suorittaneissa naiset olivat enemmistönä kaikilla perusasteen jälkeisillä koulutusasteilla.

Opiskelijamääriltään suurimmilla koulutusasteilla, kuten ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa naisten osuus aloittaneista oli 51 % ja tutkinnon suorittaneista 52 %, ammattikorkeakoulututkintokoulutuksessa vastaavat osuudet olivat 57 % ja 61 % sekä alemmassa korkeakoulututkintokoulutuksessa 58 % ja 61 %.

Perusasteen jälkeisen tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista oli naisia 54 %. Miehet opiskelivat naisia enemmän ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, 50,4 % ja lisensiaatintutkintokoulutuksessa, 68 %.

Sisältöä ladataan

Vieraskielisiä 14 % opiskelijoista

205 800 eli 14 % opiskelijoista oli vieraskielisiä vuonna 2024. Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisiä opiskelijoita oli eniten ammatillisessa koulutuksessa, 19 %, ja vähiten lukiokoulutuksessa, 10 %. Esi- ja perusopetuksessa osuus oli 13 %, ammattikorkeakoulutuksessa 15 % ja yliopistokoulutuksessa 14 %. Luvut sisältävät tuntemattomat äidinkielet.

Muu kuin Suomen kansalaisuus 9 %:lla opiskelijoista

Opiskelijoista 133 500:lla eli 9 %:lla oli jokin muu kuin Suomen kansalaisuus vuonna 2024. Mukana on myös henkilöt, joiden kansalaisuus on tuntematon tai joilla ei ole kansalaisuutta. Eniten opiskelijoita oli seuraavien maiden kansalaisista: Ukraina, Viro, Venäjä, Irak, Filippiinit, Kiina, Afganistan, Bangladesh, Intia, Syyria, Nepal, Somalia, Vietnam, Sri Lanka, Pakistan. Näistä jokaisesta maasta oli vähintään 3 000 opiskelijaa vuonna 2024. Uutena listaukseen nousivat Nepal, Sri Lanka ja Pakistan.

Prosentuaalisesti eniten muiden maiden kansalaisia oli tohtorintutkintokoulutuksen aloittaneissa, 37 % ja ylemmän korkeakoulututkintokoulutuksen aloittaneissa, 35 %. Myös tohtorintutkintokoulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista suuri osa oli muun kuin Suomen kansalaisia; opiskelijoista 27 % ja tutkinnon suorittaneista 33 %.

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa aloitti määrällisesti eniten muiden maiden kansalaisia, liki parikymmentätuhatta opiskelijaa, mikä on 19 % perustutkintokoulutuksen aloittaneista vuonna 2024. Muilla opiskelijamäärältään suht suurilla koulutusasteilla muiden maiden kansalaisten osuudet aloittaneista olivat: ammattikorkeakoulututkintokoulutus 15 %, perusopetus (vuosiluokat 1–6) 7 % ja lukiokoulutus 5 %.

Opiskelijoista 15 % ulkomaalaistaustaisia

Uusista opiskelijoista 19 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2024. Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös syntyperältään tuntemattomat henkilöt. Uusista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ulkomaalaistaustaisia oli 22 %, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen opiskelijoista joka viides opiskelija.

Ulkomaalaistaustaisten osuus opiskelijoista oli 15 % ja tutkinnon suorittaneista 12 %. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Eniten ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli ammatillisessa koulutuksessa, 19 % ja vähiten lukiokoulutuksessa, 9 %. Muilla koulutussektoreilla ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli 13–15 %.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa eniten 6–7-vuotiaita ulkomailla syntyneitä lapsia

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu maahanmuuttotaustaisille lapsille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei riitä esiopetuksessa tai perusopetuksessa opiskelemiseen.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oli 7 300 oppilasta vuonna 2024, mikä on 900 oppilasta vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vuonna 2024 valmistavan opetuksen oppilaista 89 % oli ulkomailla syntyneitä. Lukuun lasketaan myös syntyperältään tuntemattomat. 10 % perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevista oli Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia lapsia ja pieni osa, noin prosentin verran, suomalaistaustaisia, joko Suomessa tai ulkomailla syntyneitä lapsia.

Suurin osa oppilaista, 31 %, oli iältään 6–7-vuotiaita. Heistä 71 % oli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia, 27 % Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia ja 2 % suomalaistaustaisia, Suomessa tai ulkomailla syntyneitä lapsia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaissa poikia ja tyttöjä oli lähes samassa suhteessa kuin perusopetuksessa.

Perusopetukseen valmistava opetus on voimakkaasti painottunut Uudenmaan maakuntaan, siellä opiskeli 46 % oppilaista. Uudellamaalla opiskelevista 82 % oli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia lapsia. Monissa maakunnissa lähes kaikki valmistavan opetuksen oppilaat olivat ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia.