Lumi-supertietokoneen korvaaminen uudella supertietokoneella kasvattaa yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoitusta

Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on vuoden 2025 talousarviossa 961,3 miljoonaa euroa, kasvua viime vuoteen on noin 162 miljoonaa euroa. Yliopistojen määrärahoihin sisältyvät rahoituslisäykset tohtorikoulutuksen pilotointiin sekä EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen. Lisäksi myös EuroHPC LUMI:n korvaaminen uudella supertietokoneella on sisällytetty yliopistojen t&k-määrärahoihin.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on 120,0 miljoonaa euroa, kasvua viime vuoteen nähden on 2,2 miljoonaa euroa. Business Finlandin tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat 86,2 miljoonaa euroa ja ovat yhteensä 646,0 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviossa. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat ovat vuoden 2025 talousarviossa 591,8 miljoonaa euroa, josta strategisen tutkimuksen osuus on 49,6 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat kasvavat 38,3 miljoonaa euroa viime vuodesta. Yliopistollisten sairaaloiden tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa kolmella miljoonalla eurolla 32 miljoonaan euroon.

Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus on yhteensä 251,9 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviossa. Kasvua viime vuoteen on 19,5 miljoonaa euroa. Tutkimuslaitoksista suurin on Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jonka tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 6,2 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviossa.

Osa tutkimusinfrastruktuurien valtion rahoitukseen liittyvistä määrärahoista on huomioituina muussa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa, kuten kvanttitietokoneen sekä mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointiympäristön määrärahalisäykset. Muu valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa siten 35,5 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviossa.

Vuonna 2025 EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansallinen vastinrahoitus sisältyy suoraan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämismäärärahoihin. Hyvinvointialueet käyttävät valtiovarainministeriön kautta saamaansa yleiskatteellista rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan noin 25 miljoonaa euroa, joka on noin saman verran kuin vuosi sitten arvioitiin.

Sisältöä ladataan

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrärahoissa eniten kasvua vuoden 2025 talousarviossa

Hallinnonaloista eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisrahoitus on yhteensä 1 707,4 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämismäärärahat ovat yhteensä 856,2 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviossa. Molempien hallinnonalojen tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat vahvasti vuoden takaisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 203,6 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 130,5 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviossa.

Myös valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa vuoden 2025 talousarviossa 6,6 miljoonaan euroon, josta valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva tutkimusrahoitus on kuusi miljoonaa euroa. Muista hallinnonaloista muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa yhdeksän miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviossa ja on yhteensä 83,4 miljoonaa euroa.

Teollisen tuotannon ja teknologian edistämisen yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvussa

Suurin osa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta kohdistuu yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukaan yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Suurimmat yhteiskuntapoliittiset tavoiteluokat, yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoitus sekä yleinen tieteen edistäminen, ovat kasvussa vuoden 2025 valtion talousarviossa. Suurin osa yleisen tieteen kehittämisen tavoiteluokasta on Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta. Yleisen tieteen edistämisen tavoiteluokan rahoitus on yhteensä 741,4 miljoonaa euroa, josta kasvua viime vuoteen nähden on 12,7 miljoonaa euroa.

Yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan mukainen valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa myös teollisen tuotannon ja teknologian tavoiteluokassa, joka palautuu viime vuoden alhaiselta tasolta. Teollisen tuotannon ja teknologian edistämisen yhteiskuntapoliittinen tavoiteluokka on yhteensä 425,0 miljoonaa euroa vuoden 2025 valtion talousarviossa, kasvua viime vuoteen nähden on 149,3 miljoonaa euroa. Myös muun muassa energian, terveydenhuollon ja avaruuden tutkimuksen ja hyödyntämisen tavoiteluokat ovat kasvussa vuoden 2025 valtion talousarviossa.

Sisältöä ladataan

Kansainvälisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus valtion talousarviossa kasvaa

Valtion talousarviosta kansainvälisille tutkimusorganisaatioille tai kansainvälisiin t&k-ohjelmiin suuntautuva tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 45,1 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviossa ja on yhteensä 190,2 miljoonaa euroa. Eurooppalaisille kansainvälisille tutkimusorganisaatioille, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:lle, kohdistui vuoden 2025 talousarviosta yhteensä 65,3 miljoonaa euroa.

Euroopan laajuisten maiden välisten t&k-ohjelmien rahoitus (esimerkiksi Horisontti Eurooppa) on yhteensä 81,1 miljoonaa euroa valtion talousarviossa, josta suurin osa on Business Finlandin rahoitusta. Kahden- tai monenkeskisiin EU-maiden hallitusten välisiin t&k-ohjelmiin kohdistuu 28,3 miljoonaa euroa. Loput 15,5 miljoonaa euroa kohdistuvat muille kansainvälisille toimijoille ohjelmiin, joiden pääpaino on tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa vuonna 2025

Valtion tutkimuslaitosten talousarviosta saama t&k-rahoituksen kokonaismäärä (budjettirahoitus) vuodelle 2025 on 251,9 miljoonaa euroa. Valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 19,5 miljoonaa euroa vuoden takaisesta talousarviosta. Tutkimuslaitoksista eniten talousarviosta rahoitetaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

VTT:n budjettiperusteinen tutkimusrahoitus on yhteensä 102,8 miljoonaa euroa ja Luonnonvarakeskuksen 61,5 miljoonaa euroa. VTT:n tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 6,2 miljoonaa euroa ja Luonnonvarakeskuksen 2,1 miljoonaa euroa vuoden takaiseen nähden. Myös muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 5,2 miljoonaa euroa vuoden 2025 talousarviossa. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitusta kasvattaa muun muassa GTK MinTecin koetehdaskokonaisuuden tutkimusinfrastruktuurin toteuttaminen ja käyttöönotto.

Talousarvion ulkopuolinen tutkimusrahoitus kasvaa tutkimuslaitoksilla vuonna 2025 yhteensä 16,2 miljoonaa euroa ja on yhteensä 365,5 miljoonaa euroa. Tutkimuslaitosten talousarvion ulkopuolisesta rahoituksesta noin 96 miljoonaa euroa tulee EU:lta. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus on suurinta budjettirahoituksen tapaan VTT:llä ja Luonnonvarakeskuksella. VTT:n talousarvion ulkopuolinen tutkimusrahoitus on vuonna 2025 202,9 miljoonaa euroa ja Luonnonvarakeskuksen 53,0 miljoonaa euroa. Talousarvion ulkopuolisen tutkimuksen osuus on noin 59 % tutkimuslaitosten kokonaistutkimusmäärärahoista.

Valtion tutkimuslaitosten budjetti- ja ulkopuolinen rahoitus vuonna 2025, ennakkotiedot

Sisältöä ladataan

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus kansainvälisesti

Vuoden 2023 ennakkotietojen mukaan EU-maiden keskiarvo valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suhteesta bruttokansantuotteeseen on 0,73%. Suomessa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on keskimääräistä EU-tasoa korkeampi.