Myönnettyjen tukien määrä laski 6,9 %

Suoraa yritystukea myönnettiin 1,1 miljardia vuonna 2024. Vuoteen 2023 verrattuna myönnettyjen tukien määrä laski 6,9 %. Keskisuurille ja suurille yrityksille myönnettävät tuet pienenivät, kun taas niitä pienemmille yrityksille myönnettyjen tukien määrä kasvoi. Toimialoista kaupan alan tuet vähenivät suhteessa eniten ollen 29 miljoonaa euroa.

Sisältöä ladataan

Suorista tuista 43 % myönnetään suuryrityksille ja 29 % mikroyrityksille. Maksettujen tukien osalta vastaavat prosentit ovat 51 % ja 20 %. Palvelualoille myönnettiin 39 % suorasta tuesta ja metalliteollisuudelle 19 %. Metsäteollisuudelle myönnettiin 107 miljoonaa euroa, eli noin kymmenesosa suorasta tuesta.

Sisältöä ladataan

Suoraa yritystukea maksettiin teollisuudelle 430 miljoonaa euroa

Vuonna 2024 suoraa yritystukea maksettiin 908 miljoonaa euroa. Tästä noin puolet maksettiin teollisuuden alan yrityksille ja 40 % palvelualoille. Kuljetus ja varastointi -toimialalle maksettiin tukea 121 miljoonaa euroa, informaatio ja viestintä -toimialalle 99 miljoonaa sekä majoitus- ja ravitsemisalalle 14 miljoonaa euroa. Suuyrityksille maksettiin tukea 467 miljoonaa euroa ja mikroyrityksille 185 miljoonaa.

Sisältöä ladataan

Takausten määrä kasvoi 37 %

Takauksia myönnettiin 2,9 miljardia euroa. Määrä kasvoi liki 800 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Takauksista suurin osa myönnettiin asuntorakentamiseen. Muita merkittäviä toimialoja oli metalliteollisuus (240 miljoonaa euroa) ja kaupan ala (170 miljoonaa euroa).

Lainoja myönnettiin 295 miljoonaa euroa, josta noin puolet palvelualoille ja kolmasosa teollisuudelle. Mikroyrityksille myönnettiin lainaa 104 miljoonaa euroa, pienille yrityksille 98 miljoonaa, keskisuurille 52 miljoonaa ja suuryrityksille 41 miljoonaa euroa.

Yritystuet keskittyvät harvoille

Sekä myönnettyjen että maksettujen suorien tukien osalta alle 70 yritystä sai yli puolet kaikesta Suomessa jaettavasta yritystuesta. Tämä tarkoittaa sitä, että alle sadasosa tukea saaneista saa puolet suorista yritystuista ja vastaava luku kaikista suomalaisista yrityksistä on 0,01 %. Myönnetyn tuen mediaani on 14 300 euroa, eli keskiverto tukea saanut yritys sai näin paljon suoraa yritystukea vuonna 2024. Maksettujen tukien mediaani oli 12 200 euroa.

Yritystukea saaneiden osuus suurin pienillä yrityksillä

Yhteensä yritystukea sai 14 624 yritystä, joista 75 % oli mikroyrityksiä. Kuitenkin suhteutettuna kaikkiin Suomessa toimiviin yrityksiin vain 1,5 % mikroyrityksistä sai yritystukea. Pienistä yrityksistä tukea sai 12,0 %, keskisuurista 11,0 % ja suuryrityksistä 7,7 %. Sen sijaan jos suhteutetaan yrityksen henkilökuntaan ja liikevaihtoon, niin osuudet ovat huomattavan paljon suuremmat. Esimerkiksi tukia saaneiden suuryritysten henkilökunnan määrä on 31,8 % kaikkien suuryritysten henkilökunnasta. Näin ollen tukia saanut yritys on usein omassa kokoluokassaan keskivertoa yritystä suurempi.

Tukea saaneiden yritysten lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstö kaikkiin yrityksiin verrattuna yritysten suuruusluokan mukaan, 2024

Sisältöä ladataan

Tuen tarkoitus

Yritystukien tarkoituksena on korjata markkinapuutteita, kuten innovatiivisten yritysten ongelmia saada rahoitusta. Yritystuilla voidaan myös edistää positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten ympäristönsuojelua tai erityisryhmien työllisyyttä.

Yli puolet 1,1 miljardin euron suorasta yritystuesta myönnetään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, kansainvälistyminen ja yritystoiminta -tavoiteluokkaan. Vuonna 2024 tavoiteluokkaan myönnettiin 640 miljoonaa euroa ollen 66 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Energiapoliittisiin hankkeisiin myönnettiin neljännes tuesta eli 275 miljoonaa euroa.

Sisältöä ladataan

TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yritystoiminta -tavoiteluokkaan maksettiin suoraa tukea 503 miljoonaa euroa vuonna 2024. Energia-tavoiteluokkaan maksettiin 177 miljoonaa euroa. Liikenne ja viestintä -tavoiteluokkaan maksettiin 148 miljoonaa euroa. Muiden tavoiteluokkien tukisummat olivat pienempiä. Esimerkiksi ympäristönsuojeluun maksettiin 5 miljoonaa euroa.

Puolet maksetusta tuesta Uudenmaan ja Pirkanmaan maakuntiin

Suoraa tukea maksettiin 908 miljoonaa euroa. Uudenmaan maakunnassa toimiviin yrityksiin maksettiin 383 miljoonaa euroa. Pirkanmaalle maksettiin tukea 69 miljoonaa euroa, mikä on maakunnista toiseksi eniten. Vähiten tukea maksettiin Etelä-Karjalaan, missä tuen määrä oli 8,9 miljoonaa euroa.

Sisältöä ladataan

Manner-Suomessa suorien yritystukien määrä suhteutettuna sekä väestöön että yritysten toimipaikkojen määrään on suurin Keski-Pohjanmaalla. Myös Lappi ja Uusimaa saivat suhteellisesti paljon tukia. Suhteellisesti vähiten tukia myönnettiin Varsinais-Suomeen ja maksettiin Päijät-Hämeeseen.

Uudellamaalla tukea saaneita yrityksiä oli 5 900. Pirkanmaalla tuensaajia oli 2 100 ja Pohjois-Pohjanmaalla 1 900. Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa tuensaajien määrä oli alle 500 yritystä.

Ahvenanmaalla yritystuet olivat moninkertaiset manner-Suomeen verrattuna. Esimerkiksi väestöön suhteutettuna maksetut yritystuet olivat yli kahdeksan kertaa suuremmat. Merkittävä osa Ahvenanmaan suorista tuista on laivanvarustamoiden saamia tukia. Tilasto ei sisällä Ahvenanmaan osalta kuntien, maakuntahallituksen tai Leader-ryhmän tukia.

Joissain harvemmin asutuissa maakunnissa tukien suurehko määrä selittyy energiatuilla. Tuulivoima, aurinkovoima, vedyn tuotanto ja biomassaan liittyvät energiaratkaisut voivat saada paljon tukea yksittäiseen hankkeeseen liittyen. Energiatuen 177 miljoonan euron kokonaisuudesta maksettiin Uudenmaan maakuntaan 99 miljoonaa euroa. Lappiin maksettiin 21 miljoonaa ja Keski-Pohjanmaalle 13 miljoonaa euroa. Vastaavasti esimerkiksi Pirkanmaan energiatuet olivat 3 miljoonaa euroa vuonna 2024.

TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yritystoiminta -tavoiteluokkaan maksettiin 55 prosenttia kaikesta suorasta tuesta ja siksi se oli yleisin tavoiteluokka lähes kaikissa maakunnissa. Manner-Suomessa ainoastaan Kanta-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla energiatukien määrä oli suurempi.

TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yritystoiminta -tavoiteluokan mukaisia tukia maksettiin 503 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tästä 184 miljoonaa euroa maksettiin Uudenmaan yrityksille, 61 miljoonaa Pirkanmaan, 47 miljoonaa Varsinais-Suomen ja 41 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaan yrityksille. Pirkanmaalla nämä tuet kattoivat 88 prosenttia kaikista maakunnan tuista, mikä on suhteellisesti eniten Suomessa.

Sisältöä ladataan

Liikenne- ja viestintä -tavoiteluokan tuet kohdistuivat Uudenmaan maakuntaan, johon tukea maksettiin 88 miljoonaa euroa. Tukea maksettiin huomattavia määriä Ahvenanmaan sekä Varsinais-Suomen maakuntiin ja vähemmissä määrin Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin. Muissa maakunnissa tuen määrä ei ylittänyt miljoonaa euroa.

Yksittäisissä tukiohjelmissa korostuu tutkimus- ja kehittämistyö, merenkulku sekä päästökaupan kompensointi

Erilaisia yritystukiohjelmia on paljon ja keskimäärin yhdestä ohjelmasta jaettavat tukisummat ovat pieniä. Kuitenkin on suurempia tukiohjelmia, kuten Business Finlandin tutkimus- ja kehittämishankkeiden avustukset, joihin myönnettiin ja maksettiin 200 miljoonaa euroa suoraa yritystukea. ELY-keskusten kehittämisavustukset olivat 150 miljoonaa euroa myönnettynä ja 110 miljoonaa euroa maksettuna tukena. Muita suuria tukiohjelmia olivat päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (yli 140 miljoonaa euroa) ja kauppa-alusten työvoimakustannustuki (yli 110 miljoonaa euroa).

Takauksista suurin osa myönnettiin asuntorakentamiseen

Takauksia myönnettiin yhteensä 2,9 miljardia euroa vuonna 2024. Asuntorakentamiseen takausta myönnettiin lähes kaksi miljardia euroa. Tästä noin puolet myönnettiin Helsinkiin ja 360 miljoonaa euroa eli 18 % Espooseen. Tampereella ja Turussa takaukset olivat noin sata miljoonaa euroa. Seuraavaksi isoimmat takaukset olivat Jyväskylässä ja Porvoossa.

Sisältöä ladataan

Valtaosassa myönnettyjä tukia mukana EU-rahoitusta

Yritystukea jaetaan sekä kansallisista varoista että Euroopan Unionilta tulevana rahoituksena. Vuonna 2024 myönnetyistä suorista tuista 282 miljoonaa euroa oli EU:n rahoittamaa. Yksittäisistä myönnöistä noin 60 % sisälsi EU-rahoitusta ja vain 40 % rahoitettiin pelkästään kansallisilla varoilla. Maksettujen tukien osalta EU-rahoitus oli 95 miljoonaa euroa ja maksatuksista 37 % sisälsi EU-rahaa.