⁠Äidinkielenään venäjää puhuvia yli 100 000

Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat vuoden 2024 lopussa äidinkieleltään venäjää puhuvat, 102 487 henkilöä, viroa ⁠puhuvat, 49 563 ja arabiaa puhuvat, 43 534. Suurimmista vieraskielisistä ryhmistä viroa äidinkielenään puhuvien määrä väheni edellisvuodesta.

Sisältöä ladataan

Väkiluvun kasvu jatkui reippaana

Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2024 lopussa 5 635 971. Väkiluku kasvoi vuoden 2024 aikana 32 120 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin väkiluvun lisäys viimeisen 60 vuoden aikana.

Väkiluvun kasvusta osa selittyy Ukrainan kansalaisilla. Vuoden 2024 aikana kotikunnan Suomesta sai runsas 13 000 Ukrainan kansalaista. Vuonna 2023 Suomeen saapuneilla ukrainalaisilla oli kotikuntalain nojalla mahdollisuus hakea kotikuntaa vasta vuoden Suomessa oleskelun jälkeen.

Kainuun väkiluku painui alle 70 000 asukkaan, Kymenlaakson väkiluku väheni eniten

Vuoden 2024 aikana väkiluku kasvoi 10 maakunnassa ja väheni yhdeksässä. Uudenmaan maakunnan väkiluku kasvoi 22 763 henkilöllä ja Pirkanmaan 6 097 henkilöllä.

Väkiluku väheni eniten Kymenlaaksossa, 1 216 henkilöllä ja Etelä-Pohjanmaalla, 610 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Kymenlaaksossa, -0,8 % ja Kainuussa, -0,7 %. Kainuun väkiluku painui vuoden 2024 aikana alle 70 000 asukkaan. Väkiluku kasvoi eniten Helsingissä ja Espoossa, väheni eniten Kouvolassa ja Savonlinnassa.

Sisältöä ladataan

Väkiluku kasvoi vuoden 2024 aikana 85 kunnassa ja väheni 223 kunnassa. Vähintään 50 000 asukkaan kunnista väkiluku kasvoi 17 kunnassa ja väheni neljässä. Helsingin kasvoi määrällisesti eniten, 9 518 henkilöllä. Espoon väkiluku kasvoi 6 907 henkilöllä ja Tampereen 5 130 henkilöllä.

Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Kaskisissa, 2,7 %, Kustavissa, 2,2 % ja Espoossa, 2,2 %.

Väkiluku pieneni määrällisesti eniten Kouvolassa, 494 henkilöllä, Savonlinnassa, 383 ja Kotkassa, 290. Suhteellisesti väkiluku pieneni eniten Manner-Suomessa Soinin, 3,9 %, Virolahden, 3,3 % ja Hyrynsalmen, 3,0 % kunnissa.

Ulkomaista syntyperää olevien osuus korkein Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla

Suomessa asui vuoden 2024 lopussa 623 949 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 11,1 % väestöstä. Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli korkein Uudenmaan maakunnassa, 19,3 % ja toiseksi korkein Ahvenanmaalla, 18,7 %. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli 40 %. Matalin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla, 4,5 %.

Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä lähes puolet asui pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 29,2 %, Espoossa, 25,1 % sekä Närpiössä 23,0 %.

Sisältöä ladataan

Vuonna 1990 syntyneet suurin väestössä oleva syntymäkohortti

Vuoden 2024 lopussa suurin syntymäkohortti väestössämme oli vuonna 1990 syntyneet eli 34-vuotiaat. Vuonna 1990 syntyneitä oli väestössä 78 162 henkilöä. Heistä Suomessa syntyneitä oli 62 129 ja ulkomailla syntyneitä oli 16 033. Toiseksi suurin syntymäkohortti, vuonna 1992 syntyneet, oli kooltaan 78 008 henkilöä.

Jos tarkastellaan vain Suomessa syntyneitä henkilöitä, niin suurin syntymäkohortti väestössä oli vuonna 1963 syntyneet.