Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden 2025 toisella neljänneksellä

Tiedote liittyy aiheisiin:Kansantalous
tiedote | Kansantalouden rahoitustilinpito 2025, 2. vuosineljännes

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste laski vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat 11,2 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat 0,5 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Nettorahoitusvaroilla tarkoitetaan rahoitusvarojen ja velkojen erotusta.

Keskeisiä poimintoja

  • Kotitalouksien velkaantumisaste oli 121,3 % vuoden 2025 toisella neljänneksellä.
  • Valtionhallinnon velat ylittivät sen varat 105,3 miljardilla eurolla.
  • Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat 3,1 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä

Kotitalouksien sijoitusvarakanta kasvoi merkittävästi edellisestä neljänneksestä

Kotitalouksien lainavelat vähenivät 0,5 edellisestä neljänneksestä ja olivat 173,7 miljardia euroa vuoden 2025 toisen neljänneksen lopussa. Kotitalouksien velkaantumisaste laski 0,9 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä 121,3 %:iin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.

Vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana kotitalouksien rahoitusvarakanta kasvoi nettomääräisesti 11,2 miljardia euroa. Siirtokelpoisten talletusten kanta kasvoi nettomääräisesti 1,5 miljardia euroa ja muut talletukset 1,3 miljardia euroa. Yhteensä kotitalouksien talletukset kasvoivat nettomääräisesti 2,8 miljardia euroa. Talletusten kanta oli 118,5 miljardia euroa. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet kasvoivat 7,3 miljardia euroa 210,1 miljardiin euroon.

Valtionhallinnon nettorahoitusvarat laskivat edellisestä neljänneksestä

Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, olivat 157.6 miljardia euroa vuoden 2025 toisen neljänneksen lopussa. Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat yhteensä 0,5 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä.

Valtionhallinnon nettorahoitusvarat laskivat edellisestä neljänneksestä 2,8 miljardia euroa. Sektorin rahoitusvarat kasvoivat kokonaisuudessaan 9,3 miljardia euroa ja velat kasvoivat yhteensä 12,2 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Näiden muutosten seurauksena valtiolla oli 105,3 miljardia euroa enemmän velkoja kuin varoja neljänneksen lopussa. Valtionhallinnon liikkeeseen laskemien velkapapereiden kanta kasvoi 10,5 miljardia euroa neljänneksen aikana ja nettomääräisesti valtionhallinto lisäsi velkapapereita 9,8 miljardin euron edestä.

Paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat kasvoivat

Paikallishallintosektorin (S1313) rahoitusvarat kasvoivat kokonaisuudessaan 3,2 miljardia euroa. Velat puolestaan kasvoivat yhteensä 2,6 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Näin ollen paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,6 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, oli 7,2 miljardia euroa negatiivinen vuoden 2025 toisen neljänneksen lopussa. Kuntasektorin (S13131) nettorahoitusvarat olivat 0,3 miljardia euroa positiiviset, kun taas hyvinvointialuehallintosektorin (S13132) nettorahoitusvarat olivat 7,5 miljardia euroa negatiiviset.

Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat

Työeläkelaitosten rahoitusvarat ylittivät niiden velat 267,9 miljardilla eurolla vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Edelliseen neljännekseen verrattuna työeläkelaitosten nettorahoitusvarat kasvoivat 3,1 miljardia euroa. Vuodentakaiseen verrattuna nettorahoitusvarat kasvoivat 10,5 miljardia euroa.

Työeläkelaitosten osakkeiden ja sijoitusrahasto-osuuksien arvo oli 224,5 miljardia euroa toisen neljänneksen lopussa. Työeläkelaitosten velkapaperisaamiset kasvoivat 0,7 miljardia euroa ja niiden arvo oli 29,8 miljardia euroa toisen neljänneksen lopussa. Johdannaiskaupankäyntiin liittyvien annettujen käteisvakuuksien, jotka kirjataan lyhytaikaisiksi lainasaamisiksi, kanta pysyi edellisen neljänneksen tasolla 0,3 miljardissa eurossa. Työeläkelaitosten talletukset kasvoivat 1,9 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä, talletukset olivat arvoltaan 9,2 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat olivat 2,1 miljardia euroa positiiviset toisen neljänneksen lopussa, mikä on 0,3 miljardia euroa vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä.

Kuviot

Katso keskeiset tilastotiedot kuvioista.

Työeläkelaitosten hallussapitämät osakkeet ja osuudet 2016Q2-2025Q2

Kotitalouksien rahoitusvarat 2016Q2-2025Q2

Tietojen tarkentuminen (revisiot)

Katso keskeiset tilastotiedot taulukoista.

Sektoreiden rahoitusvarojen tarkentuminen ensijulkaisusta, milj. euroa

Sektoreiden velkojen tarkentuminen ensijulkaisusta, milj. euroa

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
  • Velallissektori
  • Vara
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
Sektori
Viiteajankohtien sykli:
vuosineljännes
Päivitystiheys:
vuosineljännes
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden rahoitustilinpito [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2025, 2. vuosineljännes. ISSN=2954-0895. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 3.10.2025].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
rahoitus.tilinpito@stat.fi
Roope Rahikka
yliaktuaari
029 551 3338

Muut asiantuntijat

Juuso Hietanen
yliaktuaari
029 551 3984

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.